Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
R.Ranta: ”…Pinta-alarajoitukset tulisi purkaa…”
Tämä on tärkein muutos. Samoin maanomistajan osalta lupajärjestelmä. Puuntuottajalla tulee olla oikeus tuottaa myös puuta.
Tuosta pinta-alarajoituksen ja luvanvaraisuuden poistamisesta seuraa, että minun mailtani poistetaan ensimmäisenä syksynä kymmenen (10) hirveä, siitä eteenpäin keskimäärin kaksi. Siinä vaiheessa hirvituhot ovat minun maillani historiaa ja voin kaksinkertaistaa laadukkaan puun tuotannon (pinta-alaa lisäämättä).
Tuon poiston luovutan korvauksetta sellaiselle taholle, joka sitoutuu hoitamaan homman vähintään viiden vuoden jaksoissa. Hirvitiheys on tällä hetkellä omilla maillani luokkaa kymmeniä/1000ha. Tavoite metsästyskauden lopussa 0/1000ha.
Nyt tuli ensimmäinen lasku, jonka saajana on MTK/MHY-JÄSENMAKSUT. Ja niitä tulee vielä lisää (jokaiselle Y-tunnukselle omansa).
Saatekirjeestä: JÄSEN KANNATTAA OLLA – YHDESSÄ OLEMME VAHVOJA
Edelleen samasta kirjeestä: ”…Metsänomistajat ovat tällä hetkellä monien haasteiden edessä. Metsänhoitoyhdistys ja MTK tekevät lujasti töitä, jotta jäsenemme voisivat harjoittaa Suomessa jatkossakin metsätalouttaan omista tavoitteistaan lähtien…”
Kuten tuosta aloituksestani ilmenee: ”…keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”
100000 hirveä aiheuttaa vahinkoa 250000 (kahdensadanviidenkymmenentuhannen) hehtaarin alalla vuosittain. Ja se tuho kohdistuu juuri siihen kalleimpaan rungonosaan. Pienemmät sorkalliset lisäksi.
Mäntyhän elää jopa terveenä 500 vuotta. Puuntuottajan kannalta erittäin kiitollinen ja tuottava puulaji, kunhan sorkkaeläinongelma saadaan hoidettua.
Naapurin isäntä harventaa (ottaa 200-300 kiintoa/ha) 100-vuotiaita useita kertoja harvennettuja männiköitään (tuore kangas) siinä vaiheessa, kun puustoa on luokkaa 500 kiintoa/ha. Kymmenen vuotta ja taas siellä on 500 kiintoa/ha.
Voiko sittenkin olla mahdollista, että tämä professori heikki henttosen ideoima vaihtoehtoissaalishypoteesi ei sittenkään pidä paikkaansa?
Kysyin asiasta luken ryhmäpäälliköltä, johtava tutkija otso huitulta (näkyy tuosta ajalkasen linkistä). Sanatarkka kirjallinen vastaus: ”…Myyrät siis romahtavat syklien aikana pohjalukemiin joka tapauksessa – pitkälti alle kettukantaa ylläpitävän tason, jolloin ketut ensin a) syövät kaiken vaihtoehtoravinnon, sitten b) romahtavat ravinnon puutteeseen…”
Tämä huituhan on henttosen oppipoika ja oikea käsi. Henttosen hypoteesin ja tuon huitun todistuksen mukaan kettujen ja muiden myyränsyöjien olisi pitänyt romahduttaa kanalintukanta juuri tänä vuonna. Ja sen jälkeen romahduttaa oma kantansa ravinnon puutteeseen.
Lukelta löytyy aiheesta laaja tutkimus (henttosen hypoteesihan on vain tuulesta temmattu idea): ”…Vaihtoehtoissaalishypoteesin mukaan metsien yleispedot siirtyisivät hyödyntämään linnunpesiä myyräkantojen romahtaessa. Saamamme tulokset eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta, pesätuhot ovat olleet suurimmillaan hyvinä myyrävuosina…”
”…Tiede korjaa erheensä, mutta joskus siihen voi mennä pitkä aika. Näin käy erityisesti silloin, kun vallitsevan käsityksen takana on riittävän suuri auktoriteetti…”
