Kerropas jeeshoovalta paljonko vai vähänkö kasvaa sellainen mänty vuodessa, jonka kasvuvaippa on 30 neliömetriä ja lusto on 3 millimetriä? Entä 300 sellaista mäntyä?

Mäntyhän elää jopa terveenä 500 vuotta. Puuntuottajan kannalta erittäin kiitollinen ja tuottava puulaji, kunhan sorkkaeläinongelma saadaan hoidettua.

Naapurin isäntä harventaa (ottaa 200-300 kiintoa/ha) 100-vuotiaita useita kertoja harvennettuja männiköitään (tuore kangas) siinä vaiheessa, kun puustoa on luokkaa 500 kiintoa/ha. Kymmenen vuotta ja taas siellä on 500 kiintoa/ha.

Viikon päästä minulla jo kolmas rokotuskerta. Puolen vuoden sisällä.

Voiko sittenkin olla mahdollista, että tämä professori heikki henttosen ideoima vaihtoehtoissaalishypoteesi ei sittenkään pidä paikkaansa?

Kysyin asiasta luken ryhmäpäälliköltä, johtava tutkija otso huitulta (näkyy tuosta ajalkasen linkistä). Sanatarkka kirjallinen vastaus: ”…Myyrät siis romahtavat syklien aikana pohjalukemiin joka tapauksessa – pitkälti alle kettukantaa ylläpitävän tason, jolloin ketut ensin a) syövät kaiken vaihtoehtoravinnon, sitten b) romahtavat ravinnon puutteeseen…”

Tämä huituhan on henttosen oppipoika ja oikea käsi. Henttosen hypoteesin ja tuon huitun todistuksen mukaan kettujen ja muiden myyränsyöjien olisi pitänyt romahduttaa kanalintukanta juuri tänä vuonna. Ja sen jälkeen romahduttaa oma kantansa ravinnon puutteeseen.

Lukelta löytyy aiheesta laaja tutkimus (henttosen hypoteesihan on vain tuulesta temmattu idea): ”…Vaihtoehtoissaalishypoteesin mukaan metsien yleispedot siirtyisivät hyödyntämään linnunpesiä myyräkantojen romahtaessa. Saamamme tulokset eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta, pesätuhot ovat olleet suurimmillaan hyvinä myyrävuosina…”

”…Tiede korjaa erheensä, mutta joskus siihen voi mennä pitkä aika. Näin käy erityisesti silloin, kun vallitsevan käsityksen takana on riittävän suuri auktoriteetti…”

Laaja METLAn (nykyinen luke) vuosina 2002-2006 toteutettu tutkimus: ”…Tekopesäkokeiden mukaan maassa pesivien lintujen pesiin kohdistuva predaatiopaine vaihtelee vuosittain. Vaihtoehtoissaalishypoteesin mukaan metsien yleispedot siirtyisivät hyödyntämään linnunpesiä myyräkantojen romahtaessa. Saamamme tulokset eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta, pesätuhot ovat olleet suurimmillaan hyvinä myyrävuosina…”

Metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelmassa lukee muunmuassa: ”…Pienpetojen pyynti on tehostunut viime vuosikymmeninä. RKTL:n saalistilastojen mukaan Suomessa metsästettiin 1960-luvulla vuosittain keskimäärin 20000 kettua, n. 1000 näätää ja mäyrää, muutamia supikoiria ja pari tuhatta minkkiä. 2000-luvulla saalismäärät ovat olleet suunnilleen 60000 kettua, 15000-20000 näätää, 10000 mäyrää ja 50000-70000 minkkiä. Supikoiran saalismäärä on viime vuosina noussut yli 150000 yksilön…”

Edelleen samasta opuksesta: ”…Myyrät ovat ketun pääravintoa…  …Supikoira on keskikokoisista petonisäkkäistä kaikkiruokaisin, ja sen pääravintoa ovat myyrät…”