Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Planter on pitänyt ansiokkaasti yllä keskustelua tärkeimmästä puuntuotantoa rajoittavasta aiheesta. Se estää keräilytalouden muuttamisen järjestelmälliseksi tuotannoksi.
Tuossa tapauksessa joutuu hirvenlihantuottajaksi. Mitään velvoitetta ei ole. Mitä lähempänä tuhatta hehtaaria sitä pahempi (maanomistajan kannalta). Tuollainen nafti 1000 hehtaaria tuottaa viisi (5) hirveä vuodessa vuodesta toiseen. Tästäkin syystä pinta-alarajoitus pois. Myös pientilallisilla (alle 1000 hehtaaria) tulee olle vaihtoehtona puuntuottaminen.
Ei tukin hinta ole mikään ongelma.
Taannoin UPM:n hallituksen puheenjohtaja vaalruussi totesi, että koivusellutonnista tulee voittoa 300 €uroa (ei ollut lähelläkään huippuhintaa). Siihen tonniin menee neljä (4) kiintoa koivua. Kohtuullinen voitto sellufirmalle olisi 100 €uroa tonnilta. Silloin puuntuottajalle jäisi koivukuidusta 70 €uroa kiinnolta.
Viime talvena ensiharvennutin osin hirvien turmelemaa 2004 istuttamaani koivikkoa. Irtosi 68 kiintoa/ha. Kohtuuhinnalla koivuntuottaminen olisi erittäin hyvä bisnes.
Otsikon aiheeseen: puutiaisaivokuumetta oli helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirissä 1995 kokonaista 0 tapausta, 2002, jolloin aloitettiin henttosen hypoteesiin nojaava järjestelmällinen kettujen (pääravinto myyrät) likvidointi, yksi (1) tapaus, 2010 kahdeksan (8) tapausta, 2020 neljäkymmentäkuusi (46) ja tänä vuonna tähän mennessä yhdeksänkymmentäkaksi (92) tapausta.
”…Punkkivälitteisten patogeenien aiheuttamat taudit ovat kasvava taakka kansanterveydelle. Pienet selkärankaiset, kuten hiiret ja myyrät, ovat tärkeimpiä punkkivektoreita euroopassa ja niiden populaatiokoon vaihtelun arvellaan olevan keskeinen tekijä punkkien ja edelleen punkkivälitteisten patogeenien esiintymiselle luonnossa. Tutkimme Ixodes ricinus-punkin ja punkkivälitteisten patogeenien dynamiikkaa sekä maastoseurannoin että laboratorio- ja tarhakokein käyttämällä tutkimuslajina metsämyyrää (Myodes glareolus). Tutkimustemme mukaan I. ricinus-punkin esiintyvyys maastossa kasvoi metsämyyrien populaatiokoon myötä. I. ricinus-punkin esiintymisalueita luonnehti runsas avovesipinta.
Claire Cayol
Jyväskylän yliopisto…”
Tässä on tapahtunut voimakas monimuotoisuuden lisäys (aivan uusi vaiva on ilmestynyt ihmisten riesaksi) kun muutaman lumikkohypoteetikon johdolla ja käskysta alettiin manipuloida myyräkannansäätelyjärjestelmää. Viimeinen niitti oli viime vuonna, kun myyriä juuri runsaan avovesipinnan vaikutuspiirissä pääravintonaan käyttävät ameriikan vesikko (joka on täyttänyt sukupuuttoon tapetun vesikon ekologisen lokeron) ja supikoira julistettiin täysin lainsuojattomiksi.
LUKE:
-Suomen hirvikanta kehittyi 1980-luvun huipputasolle jatkuvasti parantuvan ravintoresurssitilanteen ansiosta.
-Viimeisen 40-vuoden voimakkaan kannanvaihtelun luonnehtiman ajan talviravintoresurssitilanne on jatkuvasti heikentynyt.
-Metsävahinkojen määrä on vastaavasti kasvanut.
LUKE: …Uusimmissa metsävara- ja hirviaineistoissa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…
Vuotuinen uudistusala on luokkaa 125000 hehtaaria, hirvivahinkoala kaksi kertaa uudistusala, 250000 hehtaaria. Hirvien takia on uudistettu kuusenjuurikääviköitä kuuselle miljoona hehtaaria. Niihin ei tule hirvituhoja. Samoin kuivia kankaita on istutettu kuuselle ainakin samat miljoona hehtaaria. Niihinkään ei tule hirvituhoja. Mutta kumpikaan ei tuota pitkässä juoksussa yhtään mitään. Kylläkin kasvutappoita vähintään 15 miljoonaa kiintoa vuodessa.
Kun holtiton sorkkaeläinlaidunnus pannaan aisoihin (tarkoittaa kaikki sorkkaeläimet tapetaan sukupuuttoon rovaniemen eteläpuolelta), niin avautuu mahdollisuus tuottaa helposti laadukasta puuta 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Lisääntyneen tuoton koron korolla jokainen lampuri pystytään yhteiskunnan toimesta elättämään uuninpankolle ja lisäksi antamaan 5000 €uroa taskurahaa kuukaudessa. Loppuu ruikutus. Samoilla koron koroilla rovaniemen pohjoispuolen poronpurijat pystytään kustantamaan kylmästä bahamasaarille yhtä hyvillä ehdoilla. Samalla hoituu sudettomuuden aiheuttama lapin ekokatastrofi.
Suomi muuttuu lainanottajasta lainanantajaksi. Joutuu miettimään, että mihinkähän nuokin miljardit sijoittaisi.
