Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Ei tukin hinta ole mikään ongelma.
Taannoin UPM:n hallituksen puheenjohtaja vaalruussi totesi, että koivusellutonnista tulee voittoa 300 €uroa (ei ollut lähelläkään huippuhintaa). Siihen tonniin menee neljä (4) kiintoa koivua. Kohtuullinen voitto sellufirmalle olisi 100 €uroa tonnilta. Silloin puuntuottajalle jäisi koivukuidusta 70 €uroa kiinnolta.
Viime talvena ensiharvennutin osin hirvien turmelemaa 2004 istuttamaani koivikkoa. Irtosi 68 kiintoa/ha. Kohtuuhinnalla koivuntuottaminen olisi erittäin hyvä bisnes.
Otsikon aiheeseen: puutiaisaivokuumetta oli helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirissä 1995 kokonaista 0 tapausta, 2002, jolloin aloitettiin henttosen hypoteesiin nojaava järjestelmällinen kettujen (pääravinto myyrät) likvidointi, yksi (1) tapaus, 2010 kahdeksan (8) tapausta, 2020 neljäkymmentäkuusi (46) ja tänä vuonna tähän mennessä yhdeksänkymmentäkaksi (92) tapausta.
”…Punkkivälitteisten patogeenien aiheuttamat taudit ovat kasvava taakka kansanterveydelle. Pienet selkärankaiset, kuten hiiret ja myyrät, ovat tärkeimpiä punkkivektoreita euroopassa ja niiden populaatiokoon vaihtelun arvellaan olevan keskeinen tekijä punkkien ja edelleen punkkivälitteisten patogeenien esiintymiselle luonnossa. Tutkimme Ixodes ricinus-punkin ja punkkivälitteisten patogeenien dynamiikkaa sekä maastoseurannoin että laboratorio- ja tarhakokein käyttämällä tutkimuslajina metsämyyrää (Myodes glareolus). Tutkimustemme mukaan I. ricinus-punkin esiintyvyys maastossa kasvoi metsämyyrien populaatiokoon myötä. I. ricinus-punkin esiintymisalueita luonnehti runsas avovesipinta.
Claire Cayol
Jyväskylän yliopisto…”
Tässä on tapahtunut voimakas monimuotoisuuden lisäys (aivan uusi vaiva on ilmestynyt ihmisten riesaksi) kun muutaman lumikkohypoteetikon johdolla ja käskysta alettiin manipuloida myyräkannansäätelyjärjestelmää. Viimeinen niitti oli viime vuonna, kun myyriä juuri runsaan avovesipinnan vaikutuspiirissä pääravintonaan käyttävät ameriikan vesikko (joka on täyttänyt sukupuuttoon tapetun vesikon ekologisen lokeron) ja supikoira julistettiin täysin lainsuojattomiksi.
LUKE:
-Suomen hirvikanta kehittyi 1980-luvun huipputasolle jatkuvasti parantuvan ravintoresurssitilanteen ansiosta.
-Viimeisen 40-vuoden voimakkaan kannanvaihtelun luonnehtiman ajan talviravintoresurssitilanne on jatkuvasti heikentynyt.
-Metsävahinkojen määrä on vastaavasti kasvanut.
LUKE: …Uusimmissa metsävara- ja hirviaineistoissa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…
Vuotuinen uudistusala on luokkaa 125000 hehtaaria, hirvivahinkoala kaksi kertaa uudistusala, 250000 hehtaaria. Hirvien takia on uudistettu kuusenjuurikääviköitä kuuselle miljoona hehtaaria. Niihin ei tule hirvituhoja. Samoin kuivia kankaita on istutettu kuuselle ainakin samat miljoona hehtaaria. Niihinkään ei tule hirvituhoja. Mutta kumpikaan ei tuota pitkässä juoksussa yhtään mitään. Kylläkin kasvutappoita vähintään 15 miljoonaa kiintoa vuodessa.
Kun holtiton sorkkaeläinlaidunnus pannaan aisoihin (tarkoittaa kaikki sorkkaeläimet tapetaan sukupuuttoon rovaniemen eteläpuolelta), niin avautuu mahdollisuus tuottaa helposti laadukasta puuta 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Lisääntyneen tuoton koron korolla jokainen lampuri pystytään yhteiskunnan toimesta elättämään uuninpankolle ja lisäksi antamaan 5000 €uroa taskurahaa kuukaudessa. Loppuu ruikutus. Samoilla koron koroilla rovaniemen pohjoispuolen poronpurijat pystytään kustantamaan kylmästä bahamasaarille yhtä hyvillä ehdoilla. Samalla hoituu sudettomuuden aiheuttama lapin ekokatastrofi.
Suomi muuttuu lainanottajasta lainanantajaksi. Joutuu miettimään, että mihinkähän nuokin miljardit sijoittaisi.
Naapurin vävy on sieltä arton puolesta kotoisin, kertoi että hirviongelmaa ei ole siellä. Sanoi, että sudet ovat hoitaneet ongelman. Sama monin paikoin pohjois-karjalassa. Jopa täällä pohjois-savossa. Meilläkin pari tilaa susialueella. Säästyvät rauduskoivun- ja männyntaimet.
Ja tämä metsästystalousministeri leppä haluaa nuokin säästyneet tilat kannanhoidollisen sudenmetsästyksen piiriin. Täysin tolkuton kepulainen. Taitaa olla niin, että kirotut vihreät ovat ainoita, jotka yrittävät heitellä tuon typerän ketaleen susivankkurien rattaisiin kapuloita.
Tästä asunnostani puolen kilometrin päässä naapuri oli nähnyt 7 hirveä männyntaimikossa. 2 lehmää, 3 vasaa ja 2 sonnia. Alueen jahti päättynyt viikkoja sitten. Lupia ei vaatimuksista huolimatta enempää. Jäävä kanta luokkaa 10/1000 ha.
Arton seudullahan sudet ovat ongelma, tappavat ja syövät kaikki hirvet.
Pisimmät aikasarjat kanalinnuista ovat helsingin yliopiston talvilintulaskennat, jotka alkavat vuodesta 1956 ja jotka kertovat, että 60-luvun tasosta metsohavainnot ovat pudonneet 95 prosenttia 90-luvun alusta lähtien, teerihavainnot vastaavasti 90 prosenttia. Tuohon aikaan ajoittuu kettujen tappamisen nosto tasolta 20000/vuosi tasolle 60000/vuosi. Kettuhavainnot ovat sen jälkeen puolittuneet, punkkivälitteinen myyrätauti borrelia on lisääntynyt 95 prosenttia, koska vähintään puolet maa-alasta on ketutonta. Kettujen pelotevaikutus pakottaa myyrät kettureviirillä hyvin pienille aloille, joita myyränsyöjät seuraavat. Näin kanalinnut säästyivät. Nyt myyriä on kaikkialla, myös marginaalihabitaateissa.
