Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
Kelo oli esimerkki ja varmaan se sellaisena ymmärrettiin, se on taas eri asia löytyykö niitä tulevaisuudessa yhtään edes lapista. Jos ajatellaan eteläisen Suomen luonnontilaisia havumetsiä, vaikka ne olisivat koskematta 100 vuotta niin hiilipäästö on suhteellisen vähäistä, jossain kuivaa puu pystyyn mutta jatkaa ”elämäänsä” vielä pitkään hiilen sitojana, tästä ei kannata väitellä vaan sen näkee kun menee sinne metsään.
Ei kannata panikoitua jos meillä vanhoja metsiä olisi myös jatkossa, ei se hiilensidonta ainakaan avohakkuulla parane, ennemmin se paranee sillä että laitetaan taimikot ja rästiharvennukset kuntoon.
Suurikokoinen kuollut puu on erinomainen hiilivarasto,se sitoo hiiltä todella pitkään. Huippuesimerkkinä mänty keloutuessaan sitoo hiiltä satoja vuosia. Hakatusta puusta tehdystä tuotteesta vain sahatavara on pitkäikäinen hiilivarasto, sitä saadaan alle puolet sahatukin tilavuudesta jota järeän metsän hakkuissa on 75%. Näin sahatavaran osuus koko puun biomassasta on noin 20% joten 80% rungon osista ja tuotteista vapauttaa hiilen muutamassa vuodessa.
Puuki, tarkoitan tällä sitä että yleisesti rinnastataan jatkuva kasvatus siihen vanhaan malliin jolla on metsiä pilatttu. Kaikkihan on niistä ajoista muuttunut ja tekniikka mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin ja niin se on leimikoitten korjuupuolella, koneet on hyviä ja kuskit kouluttautuneet ja kantavat vastuun tekemästään. Tämä tarkoittaa sitä että enää ei hävityshakkuita tule eikä ole pitkään aikaan tullutkaan , hitoriassa ei tapahdu mitään mitä siellä lieneekään tehty.
Sama vikahan se puukki sullakin on, et taida asiaa tuntea
Pieni reunahuomautus asiaan kun joku yhdisti vihreät ja jatkuvan kasvatuksen, ei sitä vihreät ole keksineet vaan pohjanmaan isännät ja luulen että olivat maalaisliittolaisia.Oikeestaan keskustan aktiivit myöhästyivät ja vihreät ehtivät kaapata jk.n itselleen.
Hemputtaja tukehtuu pullaan niin jää pikkuleivät syömättä, en minä ainakaan mitään vihreiden agitaattorilaumaa tunnista, kaikista suurinta mölyä täällä toiset pitää.
Hieno ajatus, hukkaojikot pitääkin ennallistaa. Toivotaan että ei jää puheisiin.
Näitähän ei kannata ilmakuvilta etsiä, niitä näkyy joskus myöhemmin
Rane 2, aja lamun läntisen puolen tietä joka johtaa paikkaan nimeltä Tölppää, kun olet ajanut yli kaksi kilometrin se aukko on oikealla. Mulla oli mahdollisuus ohimennessä siinä paikassa käydä, tila on n145ha ja nyt näyttäisi silta että koko tila on paria pyöräkettä lukuunottamatta aukkoa. Autonikkunasta mitattuna heitin 100ha että eihän tuo kaukana ollutkaan. Minua ei tämä pinta-alasta keskustelu kiinnosta tämän enempää, kävelin 3-400metriä aukolla ja huomasin kantojen läpimitan olevan ällistyttävän pieneen, myyjällä täytyy olla aivan omat hinnat että tällaista tukiksi järeytyvää puustoa kannattaa aukoksi hakata. Naapuritilalla oli samankaltaiseen metsään tehty hieno harvennus ja tilan omistajaksi ilmeni NFF.
Ps. en ottanut kuvia
Helsingissä 13.11.1948 allekirjoitettu ”harsintajulkilausuma” jonka ovat allekirjoittaneet herrat Olli Heikinheimo, Jarl Lindfors, Erkki Kalela, Risto Sarpas, Erkki Laitakari, Eric Appelroth ilmaisee selvästi millaisia hakkuita harsintahakkuilla tarkoitetaan, siis määrämittahakkuita jossa poistetaan kaikki määrätyn mitan täyttävä, metsää jää jos on mistä jäädä. On kummallista että näitä hakkuita verrataan nykyisiin jatkuvapeitteisen metsätalouden menetelmiin niin kuin mikään ei olisi muuttunut 70 vuodessa. Erirakenteiskasvatus ei ole jatkuvapeitteisen metsätalouden synonyymi niin kuin täällä toistuvasti väitetään vaan se on osa jatkuvapeitteistä. Siemenpuu hakkuut joka on hyvä menetelmä 80-luvulla piirimetsälautakunta epävirallisesti kielsi ainakin pohjanmaalla ja ajoi voimallisesti mallia avohakkuu-auraus-istutus
Voihan sitä noinkin kuvitella jos haluaa, kuten aiemmin mainitsin jk sekoitetaan eri-ikäis hakkuisiin joka on tietysti yksi jk menetelmä. Tästä väiteltiin aiemmin ja en taida enää viitsiä.Pääasia on että hakataan, ei sillä nimellä niin väliä ole.