Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
No joo, näille neuvoille tahtoo olle tyypillistä että niitä annetaan kohdetta näkemättä. Jos metsää ei ole pitkään aikaan hakattu, siis kymmeniä vuosia niin sen rakenne on useinkin sellainen että siihen
saattaa hyvinkin sopia yläharvennus. Lehtipuuta runsaasti saattaa olla viesti että siellä on myös alikasvos kuusta jolloin saattaa olla mahdollista että säästyt suuremmilta uudistamiskuluilta. Niissä mennään kuitenkin vähintään 10 000 euron pintaan jos alaa on 8ha.
Tämäkin kommentti on laukaistu summassa ainoana perusteena
runsas lehtipuu ja viimeiset hakkuut kaukana historiassa.Kuitenkin kannattaa olla hyvin kriittinen ja hakea neuvoja useammalta
toimijalta joka ei ole itse puun ostaja.Varmaankin näin, liian rehevää männylle, huonot taimet ja huono istutus.Montako miljoonaa hehtaaria tällaisia kuitumänniköitä on,
80-luvulla ja myöhemminkin istutettiin mäntyä lähes kaikkialle, lehtomaisista kankaista lähtien.
Siinä ei tarvita kyllä minkäänlaista ymmärtämättömyyttä asian suhteen, jos puu on moniväärä tai niin lenko että tyvitukki menee
kuituun niin taloudellinen menetys on huomattava.
Tämä ongelma on nimenomaan istutus männiköissä ja erityisesti
niissä joissa maanmuokkaus on tehty metsänviljely auralla.Minulla on kokemusta 70-luvulta lähtien että jokunen leimikko
on läpi käyty, harmittaa metsänomistajien puolesta kun ovat
uskoneet ammattitaidotonta neuvontaa.Mikä ero hakkuutavalla on juurivaurioden syntyyn jos olet kesällä
sinne kuusikkoon todellakin menemässä, eihän siihen hakkutapa mitenkään vaikuta, eikä se vaikuta myöskään korjuuvauriohin, siihen vaikuttaa vain ja pelkästään motokuski.
Miksi hakkaat alvariinsa jk-hakkuita, jonkinlainen keskiarvo on hakkuuväleillä 20-vuotta, eihän siellä silloin alvariinsa olla ja miksi
koneesi ovat pieniä.
Ja mitä vielä, ottakkaa nyt järki käteen ja menkää katsomaan
niitä jk-hakkuita jos ne keskustelupalstaa pidemmälle sitten kiinnostaa, ei näitä hakkuita kellekkään väkisin tarvitse tehdä.Ottamatta kantaa politiikkaan millään tavalla, surullista luettavaa on moton mittalistat kun on korjattu aurapalteeseen 50-vuotta sitten istutettua metsää. Tukkimäärää syö oksaiset, kierot ja moniväärät rungot ja nämähän ovat avohakkuuun tuottamaa puuta.Ei riitä että taimikon perustaminen on maksanut maltaita, tappiota lisää tukin huono kertymä.Jo pelkästään tässä valossa asiaa katseltuna niin kyllähän Saarikko asiasta jyvällä on.
Hyvälaatuista puuta ei istuttamalla ainakaan männystä saada ja jos
luullaan että Suomi on metsänhoidon mallimaa, sehän ei pidä paikkaansa.Jk on vakiinnuttamassa paikkansa hyvää vauhtia yhtenä menetelmänä muiden joukossa.
Kyllä hienoa työtä riistakeskukselta, ei tiedä vaikka pikkuhiljaa
nytkähtää jotain järkeäkin metsänhoitoonNäyttää siltä että voimakkaasti muokatut männynistutus alueet ovat äärimmäisen huonolaatuisia puuston suhteen, erityisesti auratut ja myöskin mätästetyt. Ei riitä metrin tyveäminen vaan puusta kehittyy moniväärä huonon istutuspaikan takia.
Näitä 70-luvulla istutettuja on pari-kolme talvea harvennettu, läpimitta antaa kyllä tukkia kohtalaisesti mutta mutkaisuus vie ne kuituun.
Näitä on miljoonia hehtaareita joten kyseessä lienee kaikkien aikojen puhallus, hirvet jää vahingonteossa kirkkaasti toiseksi.Kuuleppas Timppa, hakkuuta nyt metsiäsi niin kuin parhaaksi näät.
Esiinnyt asiantuntijana mutta kannanottosi kuitenkin eri-ikäis metsänhoitoon on vailla mitään todellisuutta .
Et usko itsekkään että se on esim. yksittäisten puiden korjaamista sieltä täältä .kyllähän tämä on tietysti jokaisen tiedossa että kuitupuun kasvatus ei kannata, onhan siinä pienenä lohtuna että joka toinen sukupolvi saa parempaa tiliä päätehakkuussa.Sanon minä että pitkät on tilin välit.
Kyllä on varmaankin sama jesse, on vaan hankkinut laipan ja letkujen lisäksi laskukoneen.
Mutta eihän maailma siihen kaadu, onhan muitakin jopa yhtä paljon rahaa imeviä harrastuksi kuin jaksollinen metsänkasvatus.
Ralliautoilu yhtenä esimerkkinä.