Jatkuvapeitteinen metsä kasvaa huonosti jos se tehdään huonosti, tästä hyvänä esimerkkinä nämä kuivat kuusikot. Mielestäni tällaisiin kohteisiin jk-hakkuu perustuu kokonaan muihin kuin taloudellisiin perusteisiin ja näistä on hyvä kysyä suoraan metsänomistajalta. Tyypillisin kohde ei suinkaan ole vanha kuusikko vaan varttunut tuoreen kankaan sekametsä jossa on riittävästi poistettavaa tukkia ja erityisesti kuitupuuta varttumassa koska hakatessa täytyy nähdä millainen metsä on seuraavassa hakkuussa ja tehdä sen eteen töitä että tulos on silloin vieläkin parempi. Tämä 10-12 ppa.n väittämä ei pidä suinkaan paikkaansa, ainoastaan silloin kun halutaan uudistumista tapahtuvan silloin se on suraan vaihtoehto avohakkuulle. Riippuu tietysti tapauksesta mutta jossain 16-18 välillä se on useassa tapauksessa ja runkojen määrä on suhteessa suurempi koska alikasvosta ei hakata-ainoastaan tihentymät, ideahan on myydä arvokasta tukkia ja on vahingollista poistaa kuitupuuta liikaa koska sen hinta moninkertaistuu suhteellisen lyhyessä ajassa. Väittämä siitä että jk-hakkuut tuottavat huonolaatuisia metsiä on huuhaata, kaikissa tapauksissa hakkuu menee jäävän puuston laatua ajatellen eli hakkuun jälkeen metsän puunlaatu on parempi kuin ennen hakkuuta. Menetelmä ei tee korjuuvaurioita vaan ne tekee huolimaton motokuski.

Jos uudistamista varten ppa lasketaan alle 10m2 niin se on sama kuin siemenpuuhakkuu, männyllähän se jossain vaiheessa tulee eteen jos maapohjan rehevyys ei riitä kuuselle. Se on myös vaihtoehto avohakkuulle sillä molemmat tähtäävät samaan asiaan eikä siinä tilanteessa mitään kasvutappiota tule. On mielikuvitusta kun väitetään että jatkuvapeitteinen kasvatetaan 200kpl/ha runkoluvussa, tällaisen väittäjä ei tiedä koko asiasta yhtikäs mitään

Niin, erirakenteinen kasvatus ja tasaikäinen poikkeavat näinkin, erirakenteinen ei kuitenkaan ole jatkuvan kasvatuksen synonyymi, on vaan yksi keino

Minulla on sellainen käsitys että hirvet hakevat jotain hivenainetta männystä, se ei näyttele niiden ruokavaliossa kovinkaan suurta osaa kuin haapa, rauduskoivu, pihlaja, paju tai kataja. Siitä on jonkunlaisia johtopäätöksiä myös tehty että maaperällä on jotain vaikutusta männyn maittavuuteen. Ei sillä taimikon syntyperällä liene mitään merkitystä, ehkä kuitenkin luontaisen tai kylvö kohteen taimimäärä voi olla niin suuri että särkymävaraa löytyy, toisaalta joku istutustaimikko joka on hyvässä kasvussa ja kaikki hommat tehty viimeisen päälle voi tuhoutua yhdessä yössä kun hirvilauma kuljeksii ylitse

Yhdelläkin yläharvannuksella ja millä tahansa harvennuksella voidaan metsä pilata väärin tehtynä, näin se on. Näitä vanhoja hieskoivikoita ja haavikoita oli runsaasti vielä 80-luvulla, eihän niiden historiaa aina tiennyt mutta todennäköistä oli että tukkipuusto oli kerätty joko tarvepuuksi vuosi kerrallaan tai muuten. Eihän niissä mitään jatkuvan kasvatuksen ajatusta ole ollut tai ei ainakaan niin kuin se nykyisin ohjattuna ja kuskit koulutettuna tehdään. Niistä on viety paras ja vesakko on jäänyt, yhtä hyvin ne voi käsittää avohakkuuksi. Ja kuten sanoit, jatkuvalla kasvatuksella ja avohakkuu kiellolla ei ole mitään tekemistä keskenään, ne on todellakin eri asioita.