Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
Voithan visakallio päivittää tietojasi jostain muualta, en nyt lähde tähän. Sillä konstillahan saatais jätkä taas lisää pöpelikköjä, auraa vaan loputkin Lapista jos mieles tekee.
Ilmeisesti avohakkuuhurmos ei kosketa siinä laajuudessa eteläistä Suomea kuin pohjoista missä Metsähallitus etunenässä vetää kymmenien ja jopa satojen hehtaarien aukkoja, voidaan tässä suunnitella 10ha alueen jakamista vaikka aari vuodessa, kuitenkin käytäntö on toinen. Minä puolestani Visakallio väitän että juuri jaksollinen kasvatus on saattanut metsäkanalintukannat huonoon jamaan. Erityisesti ennakkoraivaukset ja alaharvennukset ovat tuhoisia. Alikasvos suojaa poikueita lentopedoilta ja kylmiltä kevätsateilta, metsä jossa on kerroksellisuutta on paras elinympäristö ja se ei ole jaksollinen metsä. Tämä on tutkittua tietoa.
Palataanko puustotietoihin, ensinnäkin vertailut etelän jaksolliseen ovat tarpeettomia koska silloin ei puhuta samasta asiasta, tässä ei kannata vertailla edes paikalliseen koska ei ollut avohakkuu vaihtoehtoa, se oli selkeä mo.n ohje että puuta myydään mutta aukkoja ei tehdä. Siinä valossa tämä on kaikki plussaa. Lämpäsumma lienee 1030 kantturoissa ja kasvupohja pääosin tuore kangas, alue joka on käsitelty on kooltaan n.10ha,se rajoittuu metsäautotiehen joka noudattelee korkauskäyrää ja sulautuu maastoon, tie on kevytrakentainen mutta kestää kyllä puutavarakuljetuksen kuivana aikana, tieltä näkymässä on huomioitu maisema, tieltä maasto laskee hyvin loivasti ja puusto muuttuu vähitellen männiköksi ja loppupäässä pieni puustoinen suo, naapurin puolella se muuttuu pikkuhiljaa puuttomaksi. Ojitus on ollut tarpeellinen että soistuminen pysähtyy mutta tuskin tarvitsee kunnostusojitusta koskaan poska puustoa on jo riittävästi. Alue on taimettumassa kuuselle ja parhaiten siellä missä on enempi koivua, hakkuussa on pyritty poistamaan kuusipainotteisesti ja erityisesti suurimmasta päästä koska ne eivät enää tuota ja ehkäisevät tehokkaasti taimettumisen, on pyritty suosimaan mänyä ja lehtipuuta, haapaa on vähän ja sitä ei hakattu ja jos oli ryhmissä niin siinä oli säästöpuskan paikka, hieman oli leppää jota ei hakattu ja hieman vahingossa syntyi ns vaihettumisvyöhykkeelle eli tässä turvemaan rajalle vyöhyke jossa on runsaasti kuusentaimia, leppävesakkoa ja pihlajaa eli suojaa metsäkanalinnuille, säästetty alikasvos koko alueella toimii myös lintujen suojana, haapojen säästötarkoitus oli metsojen ruokailupuiden säästäminen. Käyn alueella joka kesä hakemassa mustikoita, se näyttää olevan myös mieluinen elinympäristö metsäkanalinnuille koska poikuuksen näkee joka kerta siihen aikaan vuodesta.Samaa mieltä oli alueeseen tutustunut ryhmä johon kuului väkeä riistakeskuksesta, Tapiosta, riistantutkimuslaitokselta ja metsäkeskuksesta.
Ei tuo niin yksinkertainen ole, te puhutte selvästi etelän kasvuista. Eihän ne ole vertailukelpoisia.
Hehtaarikertymiä kyllä, tiliväli on keskimäärin 20v, luulisin että ei kannata pitkittää koska tuollainen 80-90 m3 kertymä on sopiva korjuukin kannalta ja puutavaraa sopii käsittelemään
Jospa sitten laitetaan puustotiedot pöytään : Ensimmäinen hakkuu 1964, siitä ei ole puustotietoja, on vaan omistajan seikkaperäinen kertomus kun metsä hakattiin sellaiseen kuntoon että piirimetsälautakunta rauhoitti metsän ja silloinen omistaja joutui myymään sen nykyiselle omistajalle. Metsän rauhoitus oli tietysti mielivaltaa ja hakkuuoikeus palautui uudelle omistajalle. Metsästä hakattiin kuitenkin rajusti tukkia. Seuraava hakkuu oli 1990, yläharvennus ja kertymä 105m3, koivua 10 havupuuta loput ja tukki% 70, hakattiin muutama ojalinja. Seuraava 2009 jossa 5m3 koivu, loppu 79 m3 havupuuta, pääosin kuusta, tukki% 65. Jos mo niin päättää niin seuraava hakkuu voisi olla 2030-35. Kävin alueella mustikassa , hyvältä se näyttää.
En lyö puustotietoja pöytään mallikohteestani vaikka se äärimmäisen harvinainen onkin. Ensinnäkin metsä ei ole minun joten se riittää kyllä esteeksi, toiseksi siitä ei ole mitään hyötyä koska ei kannata todistella jos kuulijat eivät ole avoimia asialle, tämäkin torpattiin heti kättelyssä. Jos tätä käytävää keskustelua peilaa alkuperäiseen kysymykseen, todellakaan metsänomistajat eivät saa riittävästi tietoa jatkuvasta kasvatuksesta, pikemminkin neuvojien rooli on avohakkuita edistävää toimintaa.
Tässä edellä huomattiin, viljelyn kautta tuotetun metsän ensimmäinen laatuharvennus tuottaa pahasti tappiota, jopa niin että sitä tappiota täytyy olla paikkaamassa veronmaksajien kemera tuen muodossa. Pieni esimerkki: Poistattavan rungon koko voisi olla d1.3 16cm ja pituus 14m, kuutiotilavuutta on vajaa 0,150m3 ja 15e mukaan puun hinta on 2,2 euroa
Yläharvennus lienee parhaiten tuottava toimenpide metsätaloudessa ja siitä syystä ei hakata arvokasvun kynnyksellä olevaa puustoa etenkään läpimittaluokassa 15-18 cm vaan hakkuun pääpaino on järeämmässä, pienempää jos tarvitaan väljennystä ja tietysti huonolaatuiset pinoon. Jos tällaista 0,150m3 puuta kasvattaa 20-vuotta niin rungon koko on 26cm/18m, jonka kuutiotilavuus on 0,460 m3 eli kuutiotilavuus on kasvanut 3-kertaiseksi, samalla se on muuttunut 80% tukkipuuksi jonka kuutiohinta olkoon vaikka 50e. Tällä laskutoimituksella rungon arvo on kasvanut 2,2e arvosta 20e, ei aivan 10-kertaisesti mutta melkein. Malli on hyvin maltillinen ja ollaan nähty kuusikoilla 1cm vuosilustoja, silloinhan samaan tulokseen päästäisiin viidessä vuodessa. Alaharvennuksissa samoin kuin avohakkuissa arvokasvuun lähtevä puu hakataan sumeilematta kuiduksi, tietysti niin koska onhan malli alunperinkin ajateltu niin että sillä saadaan runsaasti edullista puuta teollisuuden tarpeisiin .
Olet väärässä Jätkä, minulla on tiedossa alue jossa yläharvennus on toistettu jo kolme kertaa, mikään ei estä tekemästä sitä jälleen jo neljättä kertaa. Hieno metsä.
Uskon kevyesti että omana työnä ja taimet tingattuun hintaan kustannukset putoaa. Kuitenkin valtaosa metsänomistajista ei tähän kykene vaan palkkakustannuksia tulee, sen takia pidän oikeana että kustannukset myös lasketaan.Pitää kuitenkin muistaa että jatkuva kasvatus ei tällaisia menoeriä tunne, jk-miehet ovat istutusaikaan kalassa.