Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
Varmaan ovat istutettuja, en ole niitä luontaisiksi väittänytkään. Se on kuitenkin selvää että ne metsät taimettuvat lisää koko ajan ja siitähän tässä nyt kysymys olikin. Taimettumista tietysti edistää lehtipuusekoitus.Tämä taimettuminen ei suinkaan ole niin suuri ongelma kuin täällä uskotellaan, jos hakkaat jk-metsän niin ensimmäinen kerta voi olla että taimettumista ei edes odoteta, niin voi olla toinenkin kerta jos runkoja riittää, jossain vaiheessa sitten pudotetaan ppa 10m2 tai jopa allekkin niin taimettumisen mahdollisuudet on olemassa, taimettumisen edellytys on että ppa on alle 10. Yleensä metsät ovat kuitenkin enempi tai vähempi erirakenteisia jolloin on olemassa valmis pienpuu kanta, muutamia satoja hehtaarilla, sen parempia mitä enempi on aikaa kulunut viimeisestä alaharvennuksesta
Kyllähän talvihakkuu kuuluu lähes kaikille kuusikon harvennuksille, ei jk ole poikkeus.
Se voi hyvinkin olla että Prvoon seudun metsät lahoo pystyyn, oli kyse pelkästään siitä että jk ei onnistu koska taimettumista ei tapahdu. Sehän ei pidä paikkaansa, et voi Timppa sellaista teesiä naulata mihinkään.Ja olkoon tuo Porvoo aivan omassa arvossaan, otin sen syystä että joku taisi väittää että eteläisessä Suomessa ei jk onnistu. Taimettumisen heikkos ei ainakaan näytä syy olevan.
Tietysti on laskelmia vaikka miltä kantilta, mo.n sana on laki ja kun se sanoo että joo, tehdään vaan puukauppaa mutta ei avohakkuuta. Siinä tilanteessa laskelmien esittäminen on viisastelua, omaan metsään tietysti voit vääntää mieleisesi laskelmat.Pääääsin muuten just kehumasta miten Porvoon suunnan metsät pukkaa alikasvosta eli taimettuu.
Sattui sopivasti, olin viikon Porvoon suunnalla ja tietysti silmäilin ajaessani tienvarsimetsiä. Mielikuvani alueen metsistä seuraavanlainen: En nähnyt kuin kaksi avohakkuualuetta, vastaavasti männyn ja koivun pieniä siemenpuualueita oli runsaasti. Paljon oli hoitamattomia varttuneita ja nuoria kuusikoita joissa yleensä runsas lehtipuusekoitus, nämä kuusikot suorastaan tursusivat alikasvosta. Tulikin mieleen että tällaisissa kuusikoissa alaharvennus ja jatkossa avohakkuu on kyllä kaikkien töppäyksien äiti. Jk sopii äärimmäisen hyvin.
Mitäpä asentoa itse tarkoitit Gla, jos todellakin RR.n kuvaamaa niin mitäpä siitä, siemenpuuhakkuu on järkevä menetelmä joka tuottaa hyvälaatuista puuta ja toisekseen ei kannata suurimpia puita jättää siementämään koska pienemmätkin riittää vasrsin hyvin. Olet varmaan lukenut sen kuuluisan julkilausuman joka on jaksollisen metsänkasvatuksen äiti ja oppi-isä, siinähän kehoitetaan mm siirtymään siemen-ja suojuspuu hakkauksiin,.
Gla, ei ole oikein uskottavaa että joku toimija hakkauttaisi metsän kuvailemaasi asentoon, jos joku Isäntä repii metsästään tarvepuita niin hän ei välttämättä tiedä käsitteistä.Kaikilla toimijoilla on vastuu tekemisistään ja valvotaanhan niitä hakkuita metsäkeskuksen toimesta hyvinkin tiukkaan.
Tässä sivuttiin hieman Lapin metsien hakkuita, erityisesti juuri ne tulisi ajatella laajemmasti onko esim puuntuotanto oikea tapa niitä hyödyntää vai voisiko se olla vaikka matkailu, mielestäni avohakkuu ja auraus istuu siihen huonosti, alueellisesti en ymmärrä juurikaan Saamenmaan hakkuita ja varovainen olisin kun tullaan napapiirin pohjoispuolelle. Historia on mielenkiintoista ja jos asia kiinnostaa niin artikkeli ”Avohakkuun pakkovallan alla Panu Kunttu”kannattaa lukea. Siitä sen verran ennakkoon, vaikka hakkuut ovat olleetkin todella mittavia en lähtisi niitä arvostelemaan koska ne ovat kuitenkin auttaneet sotakorvausten maksamiseen että niistä ylipäätään on selvitty. Jossitella tietysti voi sillä että olisihan edullisempaa ollut hakata etelän metsiä aukeeksi, onhan siellä paremmat puustotkin.
Jovain, Timpan kertomus lienee tsoukki eikä ole uskottavaksi tarkoitettukaan. Aikamoista motokuskien halveksimista kautta linjan, milloin alikasvos tuhoutuu, milloin korjuuvaurioita metsä täynnä. Alkää pottuilko tuollaisella asialla joka voidaan todistaa vääräksi milloin vaan, Eihän niitä vaurioita menetelmä tee vaan taitamaton kuski ja minä ei ole vielä sellaista tavannut.
Um, ei kemeratukea määritellä mikä malli siinä nyt sattuu olemaan, taimikonhoitoon/nuorenmetsänhoitoon sitä saa kun määrätyt kriteerit täyttyy. Kunnostus ojitus ja metsäteiden rakentaminen lienee myös yksi työlaji
Lueskelin tuossa 1948 ilmestyneessä lehdessä ollutta artikkelia Julkilausuma. Lukemani perusteella ja erityisesti vanhojen jo ajastasiirtyneiden tarinoihin perustuen on selvää että sen aikainen harsinta on ollut metsänhakkuumenetelmä jossa on hakattu paras ja tukiksi kelpaava puusto ja jäljelle on jäänyt huonolaatuinen rääseikkö jos sitäkään, se on voinut olla myös määrämitta harsinta jossa kaikki x läpimitan täyttävät on hakattu. Nykyinen jk on tiukasti valvottua ja eri ohjeistuksilla toteutettua hakkuumenetelmää jonka tarkoitus on hyödyntää metsän luontainen taimettumiskyky, sen tarkoitus on myös tuoda säästöjä metsänuudistamis ym töihin samalla kun yläharvennuspohjainen hakkuumalli tuottaa enempi tuloja. Menetelmä on lain edessä saman arvoinen kuin mikä muu tahansa ja sitä koskee myös metsälaki.On täysin virheellistä, tahatonta ja jopa tahallista rinnastaa näitä kahta eri aikaan sijoittuvaa menetelmää millään tavoin, jos sulla on sellainen metsä kuin Taviokuurnalla 50-60v/ 500-600m3 niin kasvata vielä 20-30 vuotta, hakkaa aukoksi ja sulla on varaa ostaa taimet vaikka ne olis kultaa.