Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
Gla, vaikka on Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimus että avohakkuuta vastustaa lähes 95% kansalaisista niin perustan väitteeni kuitenkin omaan kokemukseen, kyllä vastustajakin avohakkaa kun muuta ei tarjota ja penskat huutaa leipää. Se on näin mennyt kymmeniä vuosia, pohjoisessa oli ennen sanonta että mitä huonompi vuosi sen pitempi pino.
Olen hyvin pitkällä samaa mieltä kuin Pukkala /maaseudun tulevaisuun, sehän näkyy kaikkialla. Jos kyseinen henkilö on alan professori ja metsäpalveluyrityksen osakas niin silloinhan lainaukseni oli bingo, eihän siinä muilla ole nokan koputtamista.
En tunne yhtään tapausta missä olisi oltu likelläkään lakirajoja, eihän siihen mitään syytä olekkaan.Keskimäärin kertymät silloin kun hakkuu on yläharvennus painotteinen on 80-100m3/ha, se kuitenkin tarkoittaa alaharvennukseen verraten 2-3 kertaista hakkuutuloa koska kertymä on suurempi ja tukki% 60-70 keskimäärin. Siinä valossa alaharvennus on taloudellisesti vahingollista ja joutavanpäiväistä keppien keräilyä. Jätkä voi käydä hakkaamassa joka syksy uuden kasvun mutta normaalisti se tehdään keskimäärin 20-vuoden välein. Puuston määrät lienee etelässä jotain muuta ja eivät ole vertailukelpoisia.
Mitäs suurta se jätkä hakkuissaan luonolle antaa kun jk-hakkuut ryöstävät peräti 20m3 hakkuukierrossa.
Aiemmin harsinta tarkoitti harvennusta, metsänhoidollista harvennusta ja sen vastakohta oli määrämittahakkuu. Kielessä tapahtui muutoksia ja nämä menetelmät niputettiin ammattilaisten toimesta jolloin toinenkin näistä sai huonon maineen ja puheissa harsinta merkitsi määrämittahakkuita joita ei ole tehty kohta 100-vuoteen. Siitä syystä asioiden eroittava nimi oli myöhemmin jatkuva kasvatus. Koska avohakkuu ei kuulu jatkuvaan kasvatukseen eikä siihen tietysti kuulu sitä tukevat hakkuutkaan niin jäljelle jää kaikki muu. Jatkuvapeitteinen metsätalous on asiaa ilmaiseva nimi, parempi kuin jatkuvakasvatus koska yleinen luulo on se että sitä on ainoastaan erirakenteishakkuut. Tämä on tietysti lukijoille pettymys kun huomaavat tehneensä suojus-tai siemenpuuhakkuun ja viirus on nyt tarttunut. Näinhän se kuitenkin menee, jossain ne ensiaskelet pitää kuitenkin ottaa.
Hieman huvittuneena olen seurannut keskustelua käsitteestä jatkuva kasvatus, olen jossain määritellyt sen niin että jatkuva kasvatus on menetelmä jossa hyödynnetään metsän luontainen taimettumiskyky, jokainen ymmärtää että silloin metsä on peitteinen jollakin tapaa, ainakin siellä on siementäviä puita. Jos lainaan Pukkalan määritelmää niin hän kertoo että”yleinen sekaannusta aiheuttava tekijä on se että ajatellaan jatkuvan kasvatuksen olevan sama asia kuin eri-ikäismetsätalous.Sen vuoksi on alettu käyttämään termiä jatkuvapeitteinen metsätalous, mikä tarkoittaa kaikkea metsätaloutta , jossa metsäpeite säilytetään koko ajan.” Siinä käytetään tietysti kaikkia hakkuutapoja jotka säilyttävät metsän peitteisyyden tavalla tai toisella. En vieläkään ymmärrä mihin tarvitaan jaksollisen kasvatuksen menetelmiä, ehkä poikkeustilanteissa jotain pientä avohakkuuta joka ylittää kuitenkin pienaukon määritelmän.
Joo, on loppuneet vaikkakin Kuusamossa törmäsi uuteen aura-alueeseen. Se on tietysti eri asia koska onhan Kuusamo matkailupitäjä. Siellä ne kuitenkin lehmänkokoiset kivet kollottaa vaikka silloin sanottiin että kyllä ne painuu. Ei tästä jaksa tämän enempää, metsän auraus oli kuitenkin siinä laajuudessa mitä sitä tehtiin täysin epäonnistunut urheilulaji. Kyllä niissä alueissa metsää kasvaa jos on huolta pidetty mutta tukkisaannot ovat kyllä tulevaisuudessa tosi huonot.
Gla, en kuulu mihinkään järjestöön joka voisi ajaa aukkohakkuita vastaan. Tiedostan hyvin hirviogelman ja olen mielestäni tehnyt voitavani vajaalla 200 kaadolla, olen ikäni kolunnut metsiä pennusta lähtien ja tunnen vastenmielisyyttä laajoja avokakkuita kohtaan jotka on aurattu, istutettu ja myöhemmin ne ovat hirvien kaluamia pöheiköitä jossa pääpuulaji alkaa olla haapa ja pihlaja. Maakunta jossa asun on Pohjois-Pohjanmaa ja olen useasti huomannut että eteläisten kanssa puhumme eri asioista, täällä aukkohakkuut ovat varmasti paljon laajempia kuin etelässä, kantorahatulo on huomattavasti ohuempi mutta kustannukset ovat yhtä suuret. Minusta hirviongelma on myös seurausta sille alueelle väääränlaisista metsänkäyttömalleista ja olen aivan varma että peitteinen metsähoito tilanteeseen on yksi ratkaisu. Aivan selvästi näillä alueilla avohakkuut ovat voimistuneet huomattavasti viime vuosina, se tietää lisää ongelmia metsästäjien suuntaan joten tilanne on ristiriitainen. Turvemaiden käsittely peitteisenä on hyvä ajatus joka suhteessa.
Aiemmin AJ.n lähettämä linkki Maaseudun tulevaisuus/turvamaat on suuremman luokan juttu. Jos aiotaan asialle vielä tehdä jotain niin jatkuvapeitteinen metsänhoito tulee olemaan paljon suuremmassa roolissa kuin ikinä osaisitte kuvitella. Se on sitten eri asia jos se ei ketään kiinnosta
Lueskelin eilistä Kuhmolaista, oli juttu jatkuvapeitteisen metsänhoidon leimikosta jossa hakkuut parhaillaan. Moton tuotto tunnissa 27m3, minusta se ei vaikuta millään tavalla hippimeinigiltä.