Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän lehtipuuta tulee olla kaikissa metsissä, ei jk mitenkään poikkeus ole. Voi kuitenkin olla että jk-metsässä sitä tietoisesti jätetään hieman enempi, ei kuitenkaan arvopuun kustannuksella. Joku väitti että jk-metsän äänieristys vastaa samaa kuin avohakkuu, sehän pitääkin paikkansa jos siihen kohtaan sattuu se pienaukko, muuten väite on puppua koska jk metsä on peitteisempi alikasvoksen osalta, miksi metsä pitäisi hakata harvaksi koska sitähän tullaan hakkaamaan uudestaan. Miksi kesäkorjuu tuntuu erityinen ongelma olevan jk.a, sama ongelma se on kaikissa harvennustyyppisissä hakkuissa, tämäkin on perusteeton väite koska maasto olosuhteet sen määrittää. On aivan selvä että jk tuottaa enempi tukkia kuin tasaikäinen, siitä on vahvaa näyttöä joten miksi nyt tällaista edes väitetään . Jk metsä on jonkinverran vahvempi tuulta vastaan kuin jaksollinen koska metsän rakenne ei ns.päästä tuulta sisään ja senkin tietää jokainen että tuulituhot tulevat pääosin avohakkuiden reunametsiin, miksi täällä väitetään toista. Olen kirjoitellut näkemyksiäni ja ajatuksiani, ei ole oikein että minua sen tähden kutsutaan huijariksi. Tule sinä UM joskus kattoon tänne pohjoisemmas näitä jk hakkuita.
Niitä on jokunen hakkailtu ja huonot on näkymät, ei tätä tietoa hatusta ole otettu. Mutta kuten sanoin, auratut alueet jotka ovat istutettuja. Äestyksellä ei juurikaan eroa ole jos se on istutettu, kylvötaimikot ovat asia erikseen, ne ovat hyviä. Huonoon laatuun on vaikuttanut huono istutusalusta, puun taimi hakee tasapainoa joten rungosta muodostuu lenko tai moniväärä ja tulos on se että tyvitukki menee kuituun. Siihen on vaikuttanut myös männylle liian rehevä kasvualusta, väärä istutuspaikka ja virheellinen istutus.Näitähän on toistamiljoonaa hehtaaria että eihän tämä niin pieni juttu kuitenkaan ole. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että ns villiin maahan istutus tuottaa paremman laadun, tietysti että kasvupohja on sopiva.Voihan se olla että metsäauraus oli pohjoisen vitsaus ja kyllä nuo 400m3 kuutiotilavuudet ovat täällä utopiaa
Kannattavuutta kumpi nyt oliskaan menetelmistä se eniten euroja tuottava ei tällä palstalla osaa laskea kukaan. Koska asiassa on muuttujia, vaikka tiedämme että yläharvennuksen hinta on 5 euroa motille (tämä on fakta) halvenpaa kuin avohakkuu niin vastaavasti alaharvennuksen hinta on 4 euroa halvenpaa kuin yläharvennuksen. Tässä tullaan siihen että ei ole juurikaan merkitystä tällaisella hintaerolla, kiertoajan kuluessa tehdään pari alaharvennusta niin asiat on päälaellaan eli jaksollisen hinta meneekin huonommaksi. Paras tukki tulee vieläkin niistä harsintajätemetsistä ja valtaisten ojitusalueiden kasvuunlähteneistä ja luontaisesti syntyneistä männiköistä mutta tulossa on metsänviljelyauralla käsitellyt alueet jotka on istutettu männylle, 80-luvulla jopa tuoreet ja lehtomaiset kankaat. Tulossa on äärimmäisen huonolaatuista puuta, mutkaista ja oksaista ja tukkisaanto vääjäämättä romahtaa ja se näkyy suoraan puunmyyntitulossa. Kun laskette kannattavuutta niin huomioikaapa se että istutusmetsän tukkisaanto on pienempi, niille voidaan laatuharvennuksella jotakin tehdä mutta ei riittävästi. Tietysti lohduttaa sekin että niissä on yleensä kuusen alikasvos mutta eihän se jakolliseen kuulu joten joudutte uudistamaan vajaatuottoisia nuoria metsiä.
Totean että keskustelu ei ainakaan kohdallani johda mihinkään ja epäilen että aidosti ei kiinnostusta porukasta löydy yhtään jk.n suuntaan, paras että poistun ringistä.
Käytännössä ne viisaammat ovat niitä metsänomistajia jotka aktiivisesti jk.a tekevät sekä motokuskit jotka ovat asiaan perehtyneet ja kouluttautuneet. Näiltä kaikilta olen saanut tietoa tuloksista ja miten nämä käytännössä on työn toteuttaneet. Mikään tutkimus ei auta jos joku ei rohkene edes kokeilla ja tutkimus tulee aina jälkijunassa, tosin ne sitten vahvistavat käsityksiä. On näköjään alueita Suomessa joissa jk on selvästi lyönyt itsensä läpi eikä ne enää niin kokeiluita ole, eräskin motokuski kertoi muutama viikko sitten että hän on hakannut jk leimikoita lokakuusta lähtien, sehän osoittaa että hakkuu on onnistunut . Menkää katsomaan niin käytännössä näette.
En näe mitään syytä perustella mielipiteitäni, ei siitä ole kellekkään mitään hyötyä. Minä en pysty itse minkäänlaisilla laskelmilla osoittamaan väitteeni todenperäisyyttä ja siksi tukeudunkin viisaampien apuun, minä kyllä tiedän mitä on jaksollinen kasvatus mutta tässäkään sakissa ei kaikki tiedä mitä jk on niin mitä tässä oikein perustellaan.
Johan näistä alkaa olla tutkimustietoa joissa jk pärjää varsin hyvin, paikoitellen jopa parempikin. Ennen minä niitä uskon kuin jotakin Timppaa tms
Valmista ja kehityskelpoista alikasvosta yleensä on jos sitä ei ole raivattu pois, raivaamallahan se metsän luontainen kehitys saadaan katkaistua pitkäksi aikaa. Jos metsä onnekkasti sattuu unohtumaan raivaajita ja alaharventajita niin tuloksena on hyvinkin eri-ikäisrakenteinen metsä. Tarkoitan tässä tuoreen kasvupohjan mänty-kuusi-lehtipuu sekametsiä
Kyllä se etelään verrattuna huonoa onkin, onneksi pohjoisempana on kohtalaisen suuria sahoja jotka nielee tukkia. Tukin kolminkertainen kuutiohinta kuituun nähden tuo jotain myös myyjälle.
Vuonna 1950 tuli lain mukainen pakko metsänomistajalle kuulua metsänhoitoyhdistykseen. Näin metsänhoitoyhdistykset alkoivat suunnitella metsänkäsittelyjä kaikissa yksityismetsissä. Kun metsänomistaja ei halunnut alistua omalta kannaltaan kielteisiin metsänkäsittelyihin saatoi tilanne johtaa käräjille.Näitä metsänomistajia tuomittiin metsänsä hävittämisestä , jolloin metsään ei saanut koskea määräajan sisällä. Parhaimmillaan tällaisten yksityismetsien määrä oli 100 000 ha vuodessa, tämä voi olla hyvinkin Suomen oikeushistorian suurin luokkaus yksityisomaisuuden hallintaa kohtaan. Vielä 80-luvulla piirimetsälautakunta valvoi tiukasti ja jos neuvoja halusi jollekkin veteraanille hamuta siemenpuita että pääsis helpommalla niin ruoska paukkui heti, mitään muuta ei hyväksytty kuin auraus ja istutus. Niiden jäljitä nyt ihmetellään että mitä nuille vänkylämännikoille tehdään,kyllähän tässä toiset tahot on olleet niitä edunsaajia, metsänomistajaa on viety kuin tyhjää kuoriämpäriä. Historian valossa kuten myös tämänkin keskustelun valossa en usko yhtään että mo saa vieläkään tasapuolista neuvontaa koskien jatkuvapeitteistä metsätaloutta.