Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
Rane 2, kirjoitin virheellistä tietoa jonka korjasit ja hyvä näin. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhteensä 8,2 %, suojeltuja sekä rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia on 12,5 %. Noin 80% suojellusta on Pohjois-Suomessa ja tämähän on hyvä asia, jos pelkästään Oulangan kansallispuistossa on 200 000 kävijää vuodessa niin en olisi suojelualueita kyllä purkamassa. Tämä on kummallisen vaikea ymmärtää kuinka suuri hyöty suojelusta on vaikkapa matkailumielessä, Sanginjoen suojelusta kinattiin varmaan kymmenen vuotta eikä nyt tehty päätös ole keneltäkään pois, päinvastoin.
Luken mukaan suojeltua jossa on myös puuttomat kitumaat mukana on 5,2 % pinta-alasta. Suurin osa alueesta sijaitsee Pohjois-Suomessa. Jos puhut alueista totta voin olla tyytyväinen, voin olla täällä pihalla aivan itsekseni
Puunhalaaja, ei ole keinoa millä vanhat metsät säästyy, se peli on hävitty ajat sitten. Olisi viimeistään hallituksen pitänyt asiaan puuttua mutta mitä vielä.
Timpan kannattais kysyä niiltä sahoilta miten hyvin jk soveltuu niiden logistiikkaan, totuus on kuitenkin toisenlainen . On se kumma kun täällä kaverit huutelee jatkuvaa propakandaa asiasta jota eivät ole ikinä nähneetkään.
Kuten metsänhoito aloituksessa kirjoittaa, olishan se todellakin lottovoitto suositusten yhdistäminen jk-menetelmään luonnon monimuotoisuuden kannalta, kyllä. Kuitenkin tyypillinen jk-käyttäjä vaikka niin voisi hyvin olettaa ei ole kaupunkilais metsänomistaja, vaan hän asuu siellä missä hänen metsätkin ovat.
Voisikohan lahopuiden osalta olla niin että 80-luvulle asti meillä on ollut lähes luonnontilaisia metsiä joissa sitä lahoppuuta on ollut. Sellaiset metsät ovat häviämässä, valitettavasti. Kyllähän nämä asiat pitää vakavasti ottaa, koko porukka ollaan samassa veneessä ja pohjatappi taitaa olla hukassa.
Juuri näin UM !
Sama tilanne pohjoisempana, tukijärjestelmän vuoksi täällä on maitotiloja. Jos ajatellaan että tilalla on 130ha peltoa ja 100 lehmää ja päälle nuorta karjaa niin liikevaihto lienee hyvinkin 1,5 milj.euroa ja tukea satojatuhansia euroja. Eräs tällaisen maatilan isäntä jolla oli 70ha metsää sanoikin että metsät ovat hänelle enempi rasite kuin hyöty
Tässä aiemmin oli juttu siitä ylen pätkästä jossa korjattiin hevospelillä leimikko. Tämä oli sikäli tärkeä että siinä toteutui pienen ihmisen toive. Onhan tutkimuksia tehty eri maissa ja ne kohdistuvat kannattavuuteen, yhteenveto tutkimuksista osoittaa että lähes kaikissa jk on kannattavampaa, tunnuslukuja löytyy kirjasta Metsän jatkuva kasvatus (esim.s.122) Tuotoksessa ei ole suuria eroja, Honkamäessä ja Vessarissa JK ollut hivenen parempi. Kuten UM sanoo, Jk.n esteenä on voimakas asenteellinen vastaisuus ja syystäkin nämä keskustelut menee heittelyiksi kuka parhaimman jutun keksii.
Kuitenkin tutkimuksia on tehty ja yritykset ovat hakkuita suorittaneen 10-vuotta, puhumattakaan metsänomistajista erityisesti Keski-ja Pohjois-Pohjanmaalla eli jos sanoinkin että asialla on voimakas näyttö niin pitäähän se paikkansa. Yhdyn myös RR.n kommentiin että Suomi on laaja myös leveyssuunnasssa ja olosuhteet muuttuu hyvinkin paljon, se tekee keskustelusta vaikean koska ei aina puhuta edes samasta asiasta.
Niin, ja missä on se jk leimikko joka ei käy kaupaksi, mielestäni ongelma on juurikin nuorissa kasvatusmetsissä jotka odottaisivat ensi/laatu harvennusta. Jokin tilasto kertoo niitä olevan 700 000ha. Ei kiinnosta ostajia eikä varmaan myyjiäkään huonon hinnan takia, isossa kuvassa mitätöntä touhua kun ei edes kemeran avulla korjausta saada asiaan.