Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos isotee !
Minulla ei ole mitään lisättävää eikä pois otettavaa Annelin kirjoitukseen. Juuri näin menettely on viisautta.
Ns.harsintahakkuita ei juurikaan ole enää 50-luvulla eikä sen jälkeen tehty, nyt siitä on kulunut 70-vuotta ja ei ole uskottavaa että kukaan sen aikaisen harsinnan jälkiä korjaa, tiedossani ei ole yhtään tapausta. Suuri määrä ”vajaatuottoisista”on syntynyt avohakkuun jäljille jonka viljely epäonnistuu tai jälkityöt jää syystä tai toisesta tekemättä.Näitä kohteita viljeltiin jo metsänparannuslain aikana uusiksi sekä myöhemmin Kemeran turvin. Niistä oli historiatieto olemassa.
Jätkä, katsoin peiliin eli kävin lähes kaikki viestini läpi. Mielestäni en löydä yhtään henkilökohtaisesti loukkaavaksi tarkoitettua viestiä ja kirjoitukseni noudattaa hyviä tapoja. Suosittelen jokaiselle lämpimästi edes kokeilla jatkuvapeitteistä metsätaloutta, se ei tee minusta epärehellistä. Jos näen että suojeluun pitää kiinnittää enempi huomiota ja pyrkiä niitä vanhan metsän sirpaleita säästämään ei tee minustakaan höyrypäätä ja jokainen tietää että sillä ei ole mitään merkitystä puun saatavuuteen.
Missäs niitä höyrypäitä on näkynyt ?
Samaa mieltä kuin RR, peitteinen metsätalous ei ole uhka kenellekkään, se on paremminkin mahdollisuus. Täällä pohjoisempana on lukemattomia metsätiloja jotka on avohakattu puuttomiksi jo 70-80 luvulla, joissakin alkaa olla ensiharvennuksia mutta kunnollista tiliä pitää odottaa vielä, yksi sukupolvi siinä välissä jää puunmyynti tuloista paitsi. Etelässä lienee hehtaarikertymät puolta suurempia joten lienee yks hailee uudistuskuluille mitä ne on. Pohjoisempana uudistuskulujen osuus on helposti 30% kantorahasta.Ei tarvitse välttämättä olla propelipää jos miettii mikä tässä kannattaa ja mikä ei.
Onhan sitä asiaa tutkittu että hiilitase on jonkinverran parempi jk.a, johtuu siitä että siinä korjataan enempi tukkia jonka hiilitase on parempi kuin kuitupuun, ero tulisi suuremmaksi jos laskelmissa huomioitaisiin maanmuokkauksen haitallinen vaikutus hiilitaseeseen. Jk metsähän ei ole vanhaa ja puuston kasvu on samaa luokkaa kuin jaksollisen metsän keskimääräisen kiertoajan puitteissa. Nuori taimikko ei sido yhtään hiiltä vaan siitä vapautuu enempi kuin taimet sitovat sitä.
Jopas ottaa porukalla henkeen. Jos olen sitä mieltä että hakkuutähteet kuten oksat ja latvat pitää jättää metsään lahomaan ja aikanaan ravinteita puustolle tuottamaan niin mitäs pahaa siinä sitten on. Jos taas yhdyn jonkun viisaamman mielipiteeseen hiilen sidonnasta niin mitä siitä, taitaa kuitenkin olla niin että kuvaamiani ikimetsiä ei taida enää olla missään suojelun ulkopuolella että siitä hengästyä tarvitsee, jos jostain pienen palasen löydätte niin lyökää nurin että saatte yönne nukkua rauhassa. Viimeisessä kommentissa en käsitellyt jatkuvaa kasvatusta mitenkään
Tässä ei ole tarkoitus puolustaa mitään menetelmää, todeta vaan että kaikissa hakkuissa vapautuu hiiltä ja miten vanha metsä sitä sitoo, ei mitään muuta. Ne hakkuutähteet jätän kyllä metsään , polttaa mieluummin kuitua.
Jokainen hakkuu vähentää varastoituneen hiilen määrää, energiapuun poltossa ja kuitupuun paperivalmisteissa kierto on hyvin nopea, puurakentamisessa hyvinkin pitkä, parhaillaan jopa satoja vuosia kuten hirsituotteet. Se että oksat ja latvat jää metsään ei ole minkään menetelmän heikkous eikä paremmuus koska metsään se risu pitää jäädäkkin. Metsätalouden propaganda yltää joskus häikäisevään suoritukseen. On esitetty että vanhat metsät on kaadettava, koska ne eivät enää ime hiiltä kasvun pysähdyttyä ja ne on korvattava taimistoilla, joka imee hiiltä kovaa vauhtia. Kaadetun vanhan metsän hiilivarasto käytetään pääosin hiilidioksidiksi taivaalle. Uuden korvaavan puusukupolven kasvu kestää 200-300 vuotta. Tällöin on mukana jo kaksimaalinen määrä kelopuutakin ja nyt vasta puustoon on sitoutunut sama hiilimäärä kuin ennen avohakkuuta. Ikimetsä on pysyvä ekoyhteisö vuosituhannesta toiseen- se ei suinkaan raunioidu tai mätäne kuten kaikista villeinpien metsätalouspropagandistien sävellyksissä. Vanhan metsän hiilimäärä on vakio.