Käyttäjän antinpoika kirjoittamat vastaukset
-
Pete sanoi kaikki mitä ajattelin, en ymmärrä mitä hyötyä yhteismetsästä tai yleensä yhteisomistuksesta olisi, onhan yksityisomistuksen vakuusarvokin merkittävä. Joko mlemmille puolet tai toiselle rahana
Niin, on ajattelua ja toiveajattelua.
Jos ajatellaan että meillä on metsä jossa on puuta 200m3/ha ja se avohakataan, runkopuussa lienee massaa 100 tonnia josta hiiltä 50 tonnia/ha. Tämän lisäksi oksissa, kannoissa ja juurissa on hiiltä 35 tonnia, maassa sitä on sama määrä kuin edellisissä yhteensä eli 50+35+85= 170 tonnia. Runkopuusta 2/3 menee tuotteisiin kuten paperi, kartonki, polttoaine yms joista hiili lähtee saman tien, 1/3 menee rakentamisessa tarvittaviin tuotteisiin joissa hiilen sidonta on pidempää. Tehokas maanmuokkaus varmistaa maaperän hiilen katoamisen, samoin hakkuutähteet häviävät muutamassa vuodessa. Alue istutetaan muokkauksen jälkeen mutta se toimii ensimmäiset 20-vuotta hiilen päästönä, vasta 50-vuotiaana sen hiilitase on nollassa.
Kyllähän se joutomaiden metsittäminen hyvä asia on, siitä ei kuitenkaan aivan lähitulevaisuuteen apua ole koska hiilen sidontaa tapahtuu vasta 20-vuotiaana. Sitä ennen toimii paremminkin hiilen päästönä.
Niin, kyllä se ainakin takavuosina oli piirimetsälautakunnan, nykyisin metsäkeskuksen metsätoimihenkilöillä metsätilojen ostokielto tai ainakin siihen piti työnantajan lupa olla. Mhy.ä se ei ole koskenut mutta ei ostoja ainakaan kyseisen hallituksessa ole hyvällä katsottu. Ei mielestäni metsäammattilaiset ole mitenkään ostajien joukosta erottuneet ja jos ovatkin niin heillähän on samalla ammatti vaihtunut metsätalousyrittäjäksi koska aika ei riitä molempiin. Nykyisin kai tiloja ostelevat motoyrittäjät jotka hakkaavat saman tien ostetun metsän kannokoksi.
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen, eihän se miltään näytä sellaiselle joka sitä ei ole nähnyt. Sitolkka on varsin oikeassa, jos tervanpoltto on alkanut 1600-luvulla ja loppunut 1900-luvun alussa niin moneen kertaan siinä on ehditty männiköt polttaa
Timppa,eikös nämä herrat itse paremmin tiedä miten metsiänsä käsittelevät, senkun otat puhelun. Ei sitä ainakaan näillä palstoilla kukaan tiedä.
Kyllähän ne jk-hakkuisiin sopivat koneet on keksitty jo aikoja sitten, keskiraskas käy hyvin ja puomin nostotehosta on apua. Yleensä näitä pieniä koneita ja muita ihmeellisyyksiä tarjoaa ei jk.n kannattaja. Jk-leimikon korjuu tietysti vaatii hieman osaamista ja tietoa yleensä mitä on tekemässä, yleensä motokuskit hallitsevat laitteensa hyvin, se on työtä niin kuin mikä muu tahansa ja ne erityisen hyvät kuskit kyllä erottuu sakista. Kohteista ei kyllä pulaa ole.
Timppa, en todellakaan syyllistä metsänomistajia ja jos heidän toiveensa toteutetaan, asian pitäisi olla kaikilta osin ok. Näissä ketjussa huudetaan moneen kertaan korjuuvaurioista, minä en tiedä mistä puhutaan ja missä niitä on. Jos niitä on niin eihän ne itsestään tule vaan ne tekee moto tai ajokone, harvemmin mikään muu. Joka ei jk-ideologiaa ymmärrä eihän sen pidä sellaista tehdäkkään.
Timppa, kyllä jk-voi aloittaa milloin vaan ei tässä kukaan valehtele, kuitenkin on hyviä kohteita ja huonoja kohteita ja näitä kuivia kuusikoita minä en pidä hyvänä kohteena ainakaan taloudellisessa mielessä. Edellisessä Jean S loppuosassa ilmaisee asian hyvin. Tämä tarkoittaa sitä että kohdetta ei ole pilattu alaharvennuksella ja kaiken lehtipuun keräyksellä ja metsään on syntynyt erirakenteisuutta, silloin metsä säilyy pienelläkin taimilisäyksellä riittävän tiheänä niin monta harvennuskertaa että pidemmälle meidän ei tarvitse edes tietää. Eri asia on suht iäkäs alaharvennettu metsä, tulee kysymys uudistetaanko se keinollisesti vai luontaisesti, silloin ppa.n lasku on yksi keino. Jos kannatan jk.a en koe ristiriitaa omantuntoni kanssa, se on lain edessä yhtä arvokas menetelmä kuin mikä tahansa, eri asia on takavuosien simputus jota silloinen metsälain vartija harjoitti.