Käyttäjän Anna kirjoittamat vastaukset
-
Yhdellä tilalla on pelto joka on vuokralla, itse en maataloutta harjoita. Vero-ohjeista käsitin niin, että tällaista pellon vuokrausta ei katsota maatalouden harjoittamiseksi.
Kun metsätalous sekoittuu maatalouteen ja mahdollisesti vielä ansiotyöhön ja jonkinlaiseen yritystoimintaan, niin yksi ja ehkä se varmin on selvittää oma tilanne verottajan kanssa. Samoin käy, jos mukana on erilaisia tilakohtaisia omistussuhteita.
Tähän kommentoisin, että oma tilanteeni näiden tilojen suhteen ei tosiaan ole ihan yksinkertaisimmasta päästä, kun tässä iloisesti sekoittuu eri omistussuhteet/yhtymät ja sen lisäksi yhden yhtymän kohdalla pitää vielä miettiä asiaa maatalouden kannalta. Itse ei maataloutta harjoiteta, mutta tosiaan olen ymmärtänyt ja viime vuonna myöskin verottajalta varmistanut, että maatalouden veroilmoitus on annettava. Sinne nimen omaan olen pellon vuokrat ilmoittanut, samoin muut maan vuokrat. Ja 2024 vuonna tuli myös kuntan myyntituloja, jotka menee tuonne maatalouden veroilmoitukseen.
2025 vuodesta lähtien nuo vuokratulot siirtyy henkilökohtaiseen verotukseen, mutta 2024 yhtymä ne vielä ilmoittaa maatalouden veroilmoituksessa. Siihen sitten päälle iloinen soppa esim vuokraustoiminnasta koituvia kodin ja tilan välisiä ajoja, jotka ilmoitetaan henkilökohtaiseen verotukseen, ja tilan sisällä olevia ajoja, jotka ilmoitetaan maatalouden veroilmoitukseen. Tämä on tällä hetkellä käsitykseni.
Tosiaan rajapinta siitä, mitkä menee maatalouden veroilmoitukseen ja mitkä metsätalouden veroilmoitukseen, on hankala joskus. Esimerkkinä otan, että jos käyn seuraamassa kuntan nostoa, oletan tämän menevän sinne maatalouden veroilmoitukseen. Kun jälkeenpäin käyn tarkistamassa, minkälaista tuhoa metsälle/rungoille tuli (jos tuli) kuntan nostosta johtuen, merkkaan ajot metsätalouden puolelle. En tiedä tarkkaan, meneekö homma näin, mutta mun logiikalla näin olen sen pähkäillyt.
Jos asut yhdellä palstalla ja menet toiselle töihin, on kaikki ajo palstojen välistä? Jos auto kuuluu kalustoon, ei kai ole väliä mitä ajaa kun kaikki kulut menee vähennyksiin?
En asu yhdelläkään palstalla. Asun neljännellä ”palstalla”, jossa ei harjoiteta metsätaloutta.
Auton kuulumisella kalustoon tosiaan ymmärtääkseni on paljonkin väliä. Kun ymmärtääkseni kodin ja metsätilan välisiä ajoja ei lasketa. Mutta se siitä, en ole autoani kalustoon pistämässä eikä se sinne kuulu nytkään.
Se mitä tässä hain takaa, on seuraava. Koti (K) palsta 1-3 (P1, P2, P3). Ajan Välin K-P1 (100 km). Sen jälkeen ajan välin P1-P2 (200 km). Sen jälkeen ajan välin P2-K (150 km).
Välit K-P1 ja P2-K ovat siirtymiä välillä koti-palsta. Väli P1-P2 on siirtymä välillä palsta-palsta. Kun käytän yksityisautoa, ei ymmärtääkseni näillä siirtymillä ole väliä. Jos käyttäisin metsätalouden kalustoon kuuluvaa autoa, näillä olisi väliä.
Koska yhdellä tilalla on myös maatalouden tuloja, niin matka K-P1 menee maatalouteen liittyvissä ajoissa oman ansiotuloni vähennyksiin ja matka K-P1 menee metsätalouteen kuuluvissa ajoissa metsätalouden vähennyksiin. Tämä ei ole maatalouden keskustelupalsta, mutta jos kuljen omalla yksityisautollani ensin välin K-P1 ja sen jälkeen kuljen välin P1-pelto_x, niin katsotaanko se kodin ja maatilan välisiksi matkoiksi vai katsotaanko se ”tilan välisiksi siirtymiksi”? En muista muistelenko oikein, mutta mielestäni maatalouden ajot koti-maatila välillä katsottiin ”työmatkoiksi” ts menevät ansioverotukseen ja menisikö tilan väliset matkat vaikka pellolta toiselle sitten maatalouden verotukseen? (itse en harjoita suoranaista maataloutta, mutta pellot vuokrattu ja tilalla on muutakin vuokraustoimintaa, mm maata on vuokrattu).
”Kodin ja metsäpalstan välinen ajo ei ole verottajan hyväksymää metsätalouden ajoa, jos auto kuuluu metsätalouden kalustoon. Metsätalouden ajoa olisi esim. metsätilojen väliset ajomatkat tai esim. taimien haku taimitarhalta ja niiden kuljetus metsäpalstalle.”
Väännetään vielä hetki tästä. En missään nimessä ole yrittämässä autoa metsätalouden kalustoon. Mutta teoriassa:
Jos minulla on palsta kodistani 150 km etelään, toinen palsta kodistani 100 km länteen ja kolmas palsta kodistani 350 km pohjoiseen. Niin teoriassa monikin ajo voisi olla nimen omaan palstojen välistä ajoa, eikö?
Ja kuten mainitsin, niin tarkoitukseni ei ole yrittää laittaa autoa nyt tai tulevaisuudessa metsätalouden kalustoon, kunhan vain teoriassa pohdin asiaa.
En tiedä kirjoitinko epäselvästi, mutta siis kirjoitin, että tapauksessani auto ei kuulu metsätalouden kalustoon. Eli on ns yksityiskäytössä. Ja kyselin tällaisen yksityiskäytössä olevan auton myyntiin liittyen, kun ajoja on ilmoiteltu metsätalouden piikkiin todellisten kulujen mukaisesti.
Kiitos kovasti kaikille kommentoijille.
Mitenkäs verottaja suhtautuu sitten tuon auton myyntiin? Siis auton, joka ei kuulu kalustoon. Jos se pistetään vaihtoon muutaman vuoden päästä, niin vaikuttaako se yhtään mihinkään? Anteeksi tyhmä kysymys.
Kiitoksia vastauksista, erityisesti Turvekangas ja A.Jalkanen. Aikalailla olen noita verohallinnon ohjeita lukenut ja itselleni taulukkolaskentaan kirjanpidon tehnyt. Sähköinen veroilmoituskin hoituu. Kunhan kaikki menee oikeisiin sarakkeisiin ja kaikki tarvittava sinne saadaan. Kerran lähti alvit väärään sarakkeeseen, mutta sekin saatiin käännettyä oikein päin.
Noista A.Jalkasen mainitsemista tilapäisistä matkakuluista tms. Ne on jotenkin niin hämäriä, siis kun mennään omalle palstalle. Päivärahoja ei saa. Mutta tosiaan suoraan ei ole kielletty eikä myönnetty, että esim yöpymisen kustannukset saisi vähentää. Taidan soittaa näistä vielä yhdelle veroneuvojalle, josko hän osaisi opastaa. Lisäksi nuo ”lisääntyneet elantokustannukset” (vai mikähän termi olikaan) – kuuluvatko vain noihin koulutus yms matkoihin vai voiko esim lisääntyneitä ruokakustannuksia lisätä vähennyksiin? Jos nyt sillä reissulla, kun omaan metsään menee, haluaa kerran päivässä vaikka sen lämpimän aterian syödä eväsleipien lisäksi. Näistäkin olen lukenut paljon, mutta ihan ei ole vielä selvinnyt, voinko nämä vähentää vain sillä koulutusreissuilla vai myös reissulla sinne omaan metsään?
Noihin auton todellisiin käyttökustannuksiin olen myös perehtynyt ja itse sain viime vuodelle summan 34snt/km todellisten kustannusten mukaan. Jos siis laskin oikein. En ole ihan varma. Meillä on tälle vuodelle uuden tai lähes uuden auton hankinta edessä, joten tätä voisi tietenkin pureskella myös siltä kannalta. Edellisessä on kohta 500000 km mittarissa ja alkaa jättämään tien päälle.
Tällaisen ohjeen kopioin tähän jota varmaan voinee soveltaa myös tuohon autoon?
”Esimerkki 1: Metsänomistaja on vuonna 2010 hankkinut pihatöitä varten mönkijän peräkärryineen. Näiden hankintahinta ilman arvonlisäveron osuutta oli 5 000 euroa. Syksyllä 2015 tehdyn pystykaupan ja päätehakkuun jäljiltä metsänomistajalla on kolmen hehtaarin aukko uudistettavanaan. Hän hankkii ja istuttaa taimet uudistusalalle itse keväällä 2016. Taimilaatikot ja istutusvälineet hän kuljettaa työmaalleen mönkijällään. Muuta metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan liittyvää käyttöä mönkijällä ei vuonna 2016 ole. Mönkijän käyttöpäiväkirjan mukaan istutusurakkaan kohdistui 4 käyttötuntia, ja mönkijää käytettiin vuonna 2016 yhteensä 30 tuntia.
Vuonna 2016 mönkijästä aiheutuu metsänomistajalle kaikkiaan 300 euroa polttoaine- ja yleiskuluja. Mönkijän käypä arvo vuonna 2016 on 1 000 euroa, ja laskennallinen 25 prosentin poisto siitä on 250 euroa.
Toteutuneen käytön mukainen vähennys metsänomistajan metsätalouden pääomatulojen verotukseen on siten 4 / 30 x (300 + 250) = 73,33 euroa.”
Kuvitteellisesti jos vaikka hankkii 40000e auton ja polttoainekulut on vaikkapa 5000e/v ja huolto/vakuutus yms kulut vaikkapa 5000e/v. Ajoista vaikkapa puolet metsätalouden ajoja. Niin ymmärränkö tätä oikein, että ekana vuonna laskennallinen poisto voisi olla 40000e x 0,25 =10000e. Kuluja siis metsätalouden puolelle puolet, eli 5000+2500+2500=10000e ja olkoon nyt vaikka ajoja se pyöreät 10000km, joten tulokseksi saadaan 1,0e/km. Vai menikö tämä nyt oikein?
Entäs seuraavana vuonna? Katsotaan nettiautosta, että auton nykyinen arvo on vaikkapa 32000e ja siitä tehdään samat laskelmat? Vai miten tämä menee?
En ihan kaikkea ota todesta. Vain puolet. Ja netissä kirjoitettuhan on takuulla aina paikkansa pitävää 😁 Arvokkaita neuvoja toki otan vastaan. Kiitos niistä. Ei oma äly ja ymmärrys riitä kaikkeen. Pikkuhiljaa yrittää kartuttaa tietoa. Aloitin nollasta 20-vuotiaana, ei ollut nettiä mistä kysyä eikä sukulaisia, jotka olisivat auttaneet. Varmasti tuli tehtyä monta virhettä niin metsän hoidossa kuin hoitamattomuudessakin, mukaan lukien veroilmoituksessa. Aikaa ja kiinnostusta ei aikaisemmin ole ollut. Itkun kanssa ekat veroilmoitukset tuli tehtyä. Kaikkien suurimpana ongelmana olen kuitenkin kokenut yhteisomistajuuden, josta nyt pikkuhiljaa olen tai olemme pääsemässä eroon. Oman perheen kanssa se on ok, mutta siinä vaiheessa kun siihen liittyy sisaruksia, serkkuja tai lähes satavuotiaita pappoja, niin siitä ei ole kuin haittaa ja jarrua. Siinä oikeastaan syy, miksi ensimmäiseen 15 vuoteen ei tapahtunut mitään ja nyt vasta viimeisen viiden vuoden aikana on voinut alkaa tekemään jotain ja korjailla virheitä tai tekemättömiä töitä. Vieläkin tuo yhteisomistajuus vähän jarruttaa, joten vielä täytyy hieman himmailla. Vaikea sanoa lähes satavuotiaalle, että asiat voisi tehdä toisin eikä niin kuin on ruukattu tehdä 50 vuotta sitten. Jotkut kun tapaavat ajatella, ettei esim päätehakkuuta kannata tehdä, kun naapurit pian kyseenalaistavat, onko rahat loppu kun metsää joudutaan sileäksi pistämään.
Osa on itse rahalla hankittu, osa lahjana saatu ja osa perintönä. Yhdellä palstalla on yhteisomistajuus ja sitä nyt kovasti yritetään ostaa kokonaan itselle, vaikka se jossain vaiheessa perintönä itselle päätyykin. Hallinnan kannalta olisi helpompaa jo tässä vaiheessa. Mutta koitappa lähes satavuotiaalle selittää, että miksi hänen kannattaisi metsä myydä kun hän haraa vastaan, että ei siinä ole järkeä kun perintönä sen kuitenkin joskus saa ja silloin se on ”ilmainen”. Ja ennemmin lahotetaan puu pystyyn kuin myydään pois.
Paljon on vielä opittavaa eikä oma kiinnostus ihan kaikkeen riitä. Verot kuitenkin haluan hoitaa oikein ja kirjanpidon mielelläni pidän itselläni. Jos vain osaan sen tehdä. Täysin noviisi olen ja mistään en mitään tajua, vaikka kuinka haluaisinkin. Ideaalitilannehan vain on, että kaikki ne laitetaan vähennyksiin, mitä sinne vain voi laittaa. Ja sitä tässä kartoitin, että sinne varmasti kaikki tulee. Ja siksi kysyin, että mistä te niitä vähennyksiä revitte. Toki samaan aikaan tiedostan, että jos joka vuosi menisi tappiolle, niin ei kai tätä kukaan tekisi. Eli tiedostan kyllä, että eihän tämä ihan tappiolla aina mene. Toki jokainen harrastus maksaa.
Tällä hetkellä nuo metsät alkaa olemaan siinä pisteessä, että siellä on suurimmaksi osaksi pelkkää 50-100 vuotiasta puuta, muutama nuori taimikko lisäksi. Kaikkineen hehtaareja taitaa olla lähemmäs 250,mutta osa tosiaan edelleen yhteisomistuksessa ja kaikki ei tietenkään ole metsämaata. Tavoitteena olisi, että omaa työpanosta voisi metsissä lisätä (kunhan sitä älyä kertyy), nyt kun ne kuuluisat ruuhkavuodet on kohta takana ja omistuspohja siirtyy pikkuhiljaa perheelleni. Samalla voisi keventää omaa päätyötä ja ottaa hyötyliikunnan ja harrastuksen sieltä metsistä samalla.
Yksi palsta on 350 km päässä ja aiemmin kyselinkin toisessa ketjussa, että saako majoituskulut vähentää. Yhdeltä taisin saada vastauksen, että saa. Täytyy tämä vielä jostain varmistaa. En tietenkään halua laittaa veroilmoitukseen sellaista, joka sinne menee kyseenalaisesti, mutta kyllä olen esim tietokoneen, puhelimen ja tulostimen hankinnasta tietyn prosentin sinne laittanut. Näistä taisi olla puhetta jossain toisessa ketjussa. Tulostin ostettiin ihan puhtaasti näitä asioita varten. Ja Ite ainakin puhelimen avulla ihan suunnistan siellä metsässä ja en minä niitä palstoja löytäisi ilman sitä. Mielestäni puhelin on silloin ihan perusteltu, toki verottaja voi olla toista mieltä. Nuo hotelli/mökkiyöt on vielä selvityksen alla ja jos jollain on niistä tarkempaa tietoa, niin saa kertoa. Näissä tapauksissa matkan tosiasiallinen tarkoitus on nimen omaan siellä omassa metsässä käynti, tarkistus tai työn teko.
Minä voin kysyä teiltä ihan mitä vain haluatte. Kertokaa toki, mitä pitää kysyä, niin kysyn.
Joku kysyi (kyseenalaisti?) mitä me tehdään traktorilla ja miten se liittyy metsätalouteen. Vastaus on, että ilmankin pärjättäisiin. Mutta se nyt sattuu olemaan vähän niinkuin perintökalleus ja sillä aurataan myös piha. Ne nyt ei liity metsätalouteen taas. Mutta traktori ei kuulu kalustoon, kuten mainitsinkin. Metsäkonekin löytyy. Mutta sekin on perintökalleus eikä kuulu kalustoon. Mutta kaunis koriste pihalla toki!
En tiedä mennäänkö lain oikealla vai väärällä puolen, mutta traktorin käyttötunteja olen vähennellyt, kun ollaan pidetty teitä talvella auki, kun on ollut puukauppoja. Mielestäni liittyy olennaisesti siihen, että puutavaraa on saatu sitten kuljetettua eteenpäin. Samoin kesällä on jonkun verran tullut esim kunnostettua teitä tai ehkä enemminkin pidettyä yllä niiden kuntoa. Metsäkauppojen jälkeen piti pellolta käydä hakemassa kasa rankoja ja roskia pois. Tämä tais mennä maatalouden verotuksen puolelle. Mutta kai ne piti sieltä käydä pois siivoamassa, että peltoa pystyy myös viljelemään. Samoin metsätietä piti siivota moton jäljiltä, että siitä pääsee kulkemaan. Ja kai sitä traktoria vois käyttää vaikka lannan roudaamiseen metsään?
En tiedä tosiaan onko nämä perusteltuja syitä, mutta mun logiikalla on ja voin toki olla väärässä. Korjatkaa toki.
Kiitos vastauksistanne. Itse olen yleensä katsonut jonkun veroseminaarin näin alkuvuonna ja perehtynyt lehtien veroliitteeseen. Metsävähennys tosissaan olisi hyvä tähän väliin, mutta jätetään se nyt käyttämättä toistaiseksi, kun kyseessä on tuon osalta yhtymä ja ei haluta muiden tuosta hyötyvän. Odotellaan vielä pari vuotta, josko luonnollisen poistuman tai oston kautta saataisiin tila kokonaan ”omiin nimiin”. Sen voi joka tapauksessa ihan hyvin säästää, kun päätehakkuu on tulossa yhdelle alueelle kuitenkin jokusen vuoden päästä.
Tarkoitus ei tosiaan ole ”tekaistuilla kuiteilla” saada veroja minimiin, vaan pohtia, että puuttuuko tästä jotain. Joka vuosi hoksaa jotain uutta ja jälkeenpäin tulee vähän sitten harmiteltua, mitä tuli tehtyä ja mitä jäi tekemättä.
^ Toki. Tämä ohje minullekin oli selvää, vaikka noviisi olenkin. Kyse oli siis siitä, että jäikö mulla tässä nyt joku olennainen huomaamatta, jota voisin käyttää. Onkivavallekaan ei juuri nyt ole ostotarvetta. Lähtökohta on se, että emme kuitenkaan käy joka päivä metsässä töitä tekemässä, joten kuluja ei ehkä tule samaan tapaan kuin heillä, jotka saavat vähennyksiä enemmän laitettua. Toki kuluja tulee siitä, kun teettää sitten vieraalle. Bensat unohtui tuosta mainitsematta, mutta ne oli myös ylhäällä. Samoin korot on vähennetty, mutta niitäkään ei nyt enää ole. Ehkä pitäisi ostaa sitten pihan koristeeksi se mönkijä. Mutta kun sillekään ei ole nyt tarvetta. Tietenkin ymmärrän, että ideaalitilanne on se, että viivan päälle jääkin jotain, mutta tietenkin herää myös kysymys, mitä kaikkea voin laittaa.