Suomen pitäisi varmaan viritellä kehitysmaa Venezuelan tavoin energiayhteistyötä Venäjän kanssa kun kehitysmaa Suomesta loppuu talvella sähkö ja teollisuutta ajetaan alas. Voitaisiin lähettä Osmo Soininvaara neuvottelemaan joka oli vetämässä Vihreitä pois Lipposen hallituksesta ydinvoiman lisärakentamisen takia. Nykyäänhän Osmo kirjoittelee ylisanoja kivihiilestä niin varmasti olisi oikea henkilö neuvottelemaan Suomeen vähän fossiilista sähköä talveksi.

No entäs mietittekö koskaan kun tankaatte autoa, että tästä aiheutuu päästöjä, jotka aiheuttaa noita asioita? Itse en koskaan mieti. Tankkaan ja huruuttelen autolla miten haluan ja kuinka paljon haluan vaan.

Mut enkös mä kompensoi omat päästöni kun energiapuuennakkoraivaan koivulepikön et se voidaan harventaa viimeistään 20-vuotiaana eli lepät ei ehdi lahoamaan ja muuttumaan päästölähteiksi ja koivut harvennetaan niin aikaisin, että niistä saadaan vielä vaneria. Jos siis vaihtoehto olisi odotella, että pelkän kuitupuun osuus mahdollistaisi hakkuun.

Miten te kompensoitte aiheuttamianne päästöjä?

Voisiko puhua luontomuutoksesta kuin luontokadosta kun on kyse ihan luonnollisesta ilmiöstä? Eikös se ole vähän alitajuinen juttu vastustaa muutosta mutta varmasti tietyissä piireissä pelätään valtavasti vähäistäkään sopeutumista koska sitten ei enää yhtä pontevasti vastusteta luontomuutosta.

Trumpilla on varmasti parempi tiekartta vihreään siirtymään tai maahanmuuton integroimiseen omaan teollisuuteen kuin meillä. Suomalaiset tuntuvat todella tyhmiltä Trumpin politiikan rinnalla.

Kun tiedetään, että männikössäkin kuuset ovat syntyneet todennäköisimmin ja pääasiassa  valoon samaan aikaan männikön kanssa, ovat pitäneet riutumisen ja monen harvennuksen jälkeen myös saaneet kipeää ja lahoa. Metsien terveys on pysynyt hyvänä, että sivuosumia saaneita kuusia ei ole pidetty pystyssä. Ikävä Pukkalan hyödyllistä tuhoa kuvissa on kuollut mänty ja mänty elää 300 vuotiaksi ja niin paljon kun minä olen ennakkoraivauksia tehnyt ja jos näen kuolleen männyn niin usein löytyy se kipeää saanut kuusipesäke mikä sitten tappaa ne männyt. Päätehakkuu ikää lähestyvässä männikös kuusia kyllä syntyy harvakseltaan sinne tänne mutta ennakkoraivauksissa kyllä pihlaja-hieskoivu on se 90% mitä sieltä varjosta raivataan pois. Tuo on harhaluulo, että noihin 2-vaihe metsiin taimettumista tapahtuu varjoon ja jatkuvasti. Vaan ne tulee kerralla alussa valoon.

Ihan mahdollista varmaan alamäkeen kovalla tuulella esteettömässä aukossa.

Ja en minä täysin poissulje etteikö voisi olla myös muualta lentänyttä. Joskus kyllä, että jossain vaikka mäen päällä kasvaa kuusia mäntyjen alla niin ne paikat on sellasia, että vaikea uskoa, että ne olisivat pelkästään kiivenneet sinne. No jokatapauksessa olivatpa nyt tulleet mistä tahansa, niin ne eivät ole itäneet kuin silloin, kun metsä on ollut aukkoa. Eli väite tämän metsän kohdalla ja monen muun, että kuusi taimettuu varjoon on osittain epätosi. Kuusi tietysti syntyy varjoisassa kuusikossa kuusen alle joskus tai ”jatkuvasti”, kun kuusi estää heinien kasvun. Kuusten ja valopuiden kasvunopeusero hämää katsojaa mutta pienetkin kuuset voivat olla todella vanhoja ja todennäköisimmin syntyneet samaan aikaan mäntyjen ja koivujen kanssa aukossa. Mitkään löytämäni todisteet ennakkoraivauksilta eivät viittaa siihen, että metsissä tapahtuisi jatkuvaa taimettumista. Kuusta . Ainakaan siinämäärin, että jatkuva kasvatus olisi totta. Pihlaja syntyy varjoon. Tosi  hankala sanoa, pääasiassa koivujen ja mäntyjen alle syntyneet ovat samaan aikaan mutta ison männikön alle voi tulla myöhemminkin. Tähän ei liene yhtä vastausta.