Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 3,053)
  • Ammatti Raivooja

    50m3/ha ja ilmasiksi antaa ne työtä vastaan? Pitää vähän katsoa peiliinkin. Kyllä täällä on ainakin saamapuolella ja paremmin kuin ensiharvennuskuituna 5 vuotta sitten tällä hetkellä.

    Ammatti Raivooja

    Samapa tuo mitä kukakin saa aikaa päivässä, kannattaisi sekin aika raivata niin saisi työlle jotain palkkaa. En viiti koskea moottorisahaan kun polttopuita kasasta sahatessa. Niin valtava on ero raivaamiseen. Nollalla kun kertoo kuutiot ni ei paljoa tule tienestiä. Kannattaisi käyttää sekin aika oikeisiin töihin.

    Ammatti Raivooja

    Harvoin varmaan tuo palkattu konekuski osaa arvioida mikä on kannattavaa ja mikä ei. Kyllä ne yrittäjät on ne jotka laskee milä kannattaa. Skorpioni on ihan normaali näky energiapuukohteilla. Sen tuottavuus on oikeilla kuskeilla on parasta. Siksi myös isoin Deerekin on ihan tavallinen näky energiapuukohteilla. Tuo kannattavuus on yrittäjän ja energialaitoksen välisen neuvottelun lopputulos ja energialaitoksella ei ole niitä vaihtoehtoja montaa tai neuvotteluvipua mutta toisaalta sähkönhinnan tuplaantminen banaanivaltio-Suomessa ja varsinkin ääretön riippuvuus nyt säästä riippumatosta tuotannosta antaa mahdollisuuden siitä maksaakin.

    Pitäisikö tuhlaaja poika Suomen jo palata hattukourassa Venäjän syliin  ja todeta, että ilman kivihiiltä ei tuu mitään et vihreä siirtymä on tehnyt omasta tällästä, että me tavalliset sähkönkäyttäjät maksetaan se skorpioni sinne metsään. Venäjältä tuli yhden ydinvoimalan verran sähköä Suomeen, milläköhän ne itse sitten tekevät sähkönsä, ei kai vaan kivihiilellä, jos ne voivat viedä ydinsähköä. Eipä ketään haitannut, että Sosnyvi borissa Pietarissa oli samanlainen reaktori kuin tsernobylissä mutta Suomeen ei haluttu nykyaikaista voimalaa.

    Ammatti Raivooja

    Ai, eikös nämä ”siinä on sellainen maa, että ne puut ei kasva.” ole sellaista mitä jokainen metsäalalla ole kuullut ja räkämäntybuumi ei ole johtunut pelkästään männyn suosiosta vaan myös kun on alettu laajemmin metsänuudistamisiin taimilla niin metsän rehevyys on määritelty edellisestä metsästä ja tultu väärin päätelmiin. Meillä on alettu kuusenistutuksiin 70-luvulla ja vielä 90-luvulla mäntyä on istutettu mäen päälle pelkästään kartan perusteella. Tottakaihan ylispuuhakkuun jälkeisiä metsiä on aina kasvatettu. Meilläkin näkyi paksuja männyn kantoja kuusikossa. Kyllä se ikä aiheuttaa kuusissa kasvamattommuuttakin.

    Kun minä ennakkoraivailen niin minä kyllä huomaan männiköissä ja koivikoista, että jos haluaa kattavan aliskuusikon niin sen on synnyttävä samaan aikaan kun maa muokataan edellisessä sukupolvessa oltava kuusta. Turvemailla näkee, että niitä kuusia syntyy myös myöhemmin harvana satunnaisesti sinne tänne. Turvemailla nyt puhutaan JK:sta mutta ilmeisesti ei ymmärretä tätä kunnostusojituksen ja kuusentaimien synnyn yhteyttä kun niissä keskustoissa ei ole kuin muutama kuusi ja ojanpenkat on täynnä. Et todella idiotismia alkaa olemaan jos nyt tällaiseen JK:n mennään ilman ojien maanpinnan rikkomista ja tuoreen maan tuomista kuusen siemenille.

    Ammatti Raivooja

    Kyllä se on Jovain ja Perko jolta on jäänyt paljon ennakkoraivausta tekemättä ja on jäänyt ymmärrystä puuttumaan. Kujalan kuvassa ei näy isoja kuusia mistä nuo kuusten siemnet on tullut. Niitä ei niin vaan ilmaannu jokapaikkaan. Tuollaisen jaksollisen männikön ensiharvennuksessa edellisestä puusukupolvesta syntyneet kuuset on muutaman metrin ja just pystyin laskemaan, kun olen sellaisessa min 20 vuotta parimetrisestä kuusesta. On kyllä vuoden vitsi, että nuo kuuset ovat vain muutaman kymmenen vuotta.

    Paljon on istutettu mäntyä paikkoihin, jossa edelliset ”kyllä metsä kasvaa uudistamattakin” sukupolvet ovat kasvatteet männyn aliskuusista metsiä ja heikosti kasvamistaan kuusista on tehty päätelmiä maaperän köyhyydestä ja paremmasta sopivuudesta männylle. Nyt kun nämä ränsistyneet aliskuusikot on uudistettu ja tämä luontainen metsänkasvutustapa ehti hiipua niin uusia metsänomistajia on höynätettävissä kun niitä edellisiä virheitä ei ole niin paljon näkyvillä.

    Ammatti Raivooja

    Yhdellä kuviolla on tehty virhe ja toteutettu kuusen aliskasvoksen hyödyntäminen männyn alta. Puiden ikä on varmasti lähempänä 100-vuotta kun on harvennettu ensimmäisen kerran ja melko harvaksi. Yhtään ei ole tullut taimettumista tähänkään jatkuvan kasvatuksen kuusikkoon. Taimettumissaduilla ja jatkuvilla hakkuilla voi yrittää hölmöläisiä höynäyttää

    Ammatti Raivooja

    Metsuri Motokuskille: kirjoitit, että jaksollinen metsä on huono lähtökohta jatkuvalle kasvatukselle. Minusta kaikki lähtökohdat ovat huonoja mutta arvometsä ja Kujala käyttävät tätä kuvaa esimerkkinä: https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

    Niinkuin Jovain kirjoitti, avohakkuuvaihe sopii JK:n ja on suorastaan olennainen osa ja välttämättömyys jääkauden katkaisemiseksi ja uuden jaksollisen männikön kasvattamiseksi, jos ”jatkuva kasvatus” voi taas metsän kuolemaa simuloida.

    Eikö olekin jaksollinen Männikkö lähtökohta? Kujala todistaa tässä Perkon vääräksi ja Puukin oikeaksi. Ei sellaisessa vertailussa ole järkeä, jossa päätehakkuun jälkeen on 0€ ja jatkuvalla kasvattajalla rahaa puissa.

    Ammatti Raivooja

    https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/eb7a7a38-5088-4a5a-b778-2af5db03af82

    Yhden hirvikolarin hintalappu 300 000€

    Tapporahoja kyllä löytyisi ja pienempi hirvikanta ei haittaisi kun metsästäjiäkään ei kohta enää ole.

    Ammatti Raivooja

    Olen ihmetellyt 10 vuotta kun kemeralaki uudistettiin samalla 2014 et miksi se Aki Hostikka (Hintikka, paikannimi) tiuskasi minulle takaisin, ”en tiedä” kun kysyin miksi raivausväli taimikossa oli laitettu 7 vuoteen. Suomessa ei varmaan ole yhtään metsäammattilaista joka ei tietäisi, että varhaisperkauksen jälkeen tuo on aivan liian kauan. 2014 on varmasti ollut erilaista painostamista eri tajoilta kun metsälakia on uudistettu. Metsänhoitosuosituksiin lisättiin todellisuuden vastainen kuva JK:sta missä isojen kuusien ja keskikokoisten mäntyjen alla kasvaa pieniä suoria koivuja. Sellaista en ole luonnosta löytänyt koskaan. Sauli Valkonen on todennut, että koivu ei sovellu ollenkaan JK:hn ja olen lähnyt mitä koivun taimille tapahtuu JK metsässä. Eli ihan taatusti bisnes edellä on painostettu jokaisen metsäammattilaisen pask”%s tietämään juttua metsälakiin. Tai luontoväki pailostanut. Nehän ne vasta on kunnostautunut valehtelemaan pienaukkojen tuotoista. Jopa Perkokin tietää mitä s%ntaa se on.

    Fake it til’ you make it?

    Ammatti Raivooja

    Kuka on koskaan kuusen tai koivun pottitaimia kasvattanut niin alkuunlähtö on melko vaativa toimenpideja vaatii kuukauden  jokapäiväisen hoidon. Kastelua ja aurinkoa. Tai kaikki tietää mitä pitää tehdä kun saa kourallisen siemeniä -> maa pitää kääntää mullalle ja kastella jne. Mutta nyt JK miehet heittää ihan mutulla, että kyllä heinikkoon ja mättäisiin tulee jatkuvasti taimia, senkun heittää siemenet sinne sen kummempia ajattelematta.

    Olen raivannut raususkoivumetsiä trombin jäljiltä eli miten Suomessa metsä syntyy luontaisesti, kun puut kaatuvat myrskyssä paljastaen kivennäismaan tai toinen tapa on pintaksvillisuuden palaminen. Avohakkuu ja maan kääntämine toisintaa molempia. Sitten tässä syksyllä raivasin vanhaa mäntymetsää missä iso koivu oli lahonnut ja kaatunut aliskuusien päälle myrskyssä tai itsestään. Sen jälkeen mänty oli kuollut tyvilahoon mikä oli tullut tyvilahosista aliskuusista kun olivat vaurioituneet koivun kaatumisesta. Jatkuva kasvatus replikoi metsän luonnollista tapaa tuhoutua. Aikanaan kuuset palavat tai kaatuvat ja homma alkaa männyllä ja kuusella. Se, että kaikki paikat kuusettuisivat on virheellistä ajattelua koska luonnolla on omat tapansa kyllä uudistua valopuille. JK on luonnon oma tapa tuhota metsä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 3,053)