Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Johonkin uppoaa tälläinen ojitus on pahasta, lannoittamisessa ei ole järkeä ja öljypohjaisia tuotteita ei korvata puukuidulla ja kaikki aloittavat huljuttelun kun kuituteollisuus loppuu muutamassa vuosikymmenessä. Kartelliklusteri -tunteisiin vetoamisen pajatson tyhjensi suuri savotta et sillä varmaan ole enää kaikupohjaa.
Tai auton 10% rahoituslainan takaisinmaksuun, asuntolainan maksuun tai sijoituslainan maksuun. Jos kuluille laskee sijoituskoron niin tuloillekin voi laskea, koska elämässä monella muulla on korkoa mukana. Et jos autolainan maksaa kerralla pois eikä tipoittain niin aukkohakkuuulla päästään paremmin 10% tuottovaatimukseen.
Samapa tuo minulle on, JK yrittäjät eivät tienaa jatkuvalla kasvatuksella kun näytösluonteisesti tekevät kokeiluhakkuita, raha tulee Idan myymisestä. Uusiutumattomuus ja puiden laadun romahtaminen ja koivun kasvatuksen mahdottomuus tekevät siitä sopimattoman itselle ja ne, jotka siirtyvät JK:Henkilökohtainen vain parantavat omaa asemaa puiden haluttavuuden suhteen ja koivun kysynnän myötä.
Ittelle ainakin tärkeä, että kuusijakson jälkeen tulee lehtipuujakso. Jos juurikäävän tulee kuusijakson aikana niin lehtipuujakson jälkeen se vähenee. Jos havujakso jatkuu jatkuvana niin juurikäävän määrä maassaei missään vaiheessa käänny laskuun vaan jatkaa kasvamistaan.
”Eihän jk:n korkeampi tuotto voi olla vähemmän sijoitustuottona.”
Korkolaskuissa tietysti suurin merkitys on alun tuloille ja menoilla. Sen takia isot alun tulot tuottavat korkotuloina enemmän kuin JK:ssa ja uudistuksen todelliset pienet menot ovat bonusten jamahdollisten havujen jälkeen mitättömät. JK halua korostaa, että näitä ole olemassa, vaikka suurin osa istutettavista metsistä on kuusia ja bonukset todellisia. On 2 tapaa miten JK laskija manipuloi ajattelua: Jättämällä korko pois avo hakkuutilanteesta tai laskeminen vuodesta 2 kun havut eivät ole tuloa, että uudistamisella saadaan mahdollisimman suuri kulu ja korkotulo.
No onhan se toinen raivaus helpompi kun ne lähtee kerralla yhdestä kannosta ja osa noin pitkistä lahoaa, että ne ei säily elinvoimaisina ja osa saattaa olla vesomatta kokonaan. Jos maata myöten olisi sahattu niin kaikki vesoisivat elinvoimaisina ja vaikeampi toinen kerta eli reklamaation sijaan onnittelisin hyvästä työstä.
Pointti on se, että JK yrittäjät laskevat koron kuluille, joka on sijoitus jonnekin mutta eivät tuloille, jotka muuttuvat metsän ulkopuoliseksi rahaksi toisinkuin kulujen vaihtoehto, että ne todella sijoitettaisiin jonnekin. Kun ymmärtää tämän vedätyksen, ymmärtää miksi oikea ekonomisti saa eri lopputuloksen. Tietysti esim. Kujala poistaa laskelmista koko koron kun vertailu ei kestä sitä, että avohakkuu tuloille laskettaisiin vastaava korko kuin kuluille niin se vertailusta poistetaan korko riippuen siitä alkaako menetelmien vertailu istutuksesta vai avohakkuu tuloista. Selkiskö nyt Husqulle?
