Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Hups, kirjoitusvirhe, eli 5 vuotiaana varhaisperkaus 1-1,5 ja 5vuoden päästä 10 vuotiaana taimikonhoito 3-4m, kuten vallitsevat ohjeet on ja miten ne oli Riikolan ja Mykkäsen kirjassa kirjoitettu. Eli kirjan mukaan tehty. Tarkoitin pelkkää kuusta. Eli kirjan ohjeiden mukaan tehtynä kuutioissa jäi puoleen ja 3 taimikonhoito on vielä edessä n.16-vuotiaissa taimikoissa, joissa tehty 5 varhaisperkaus. Osan siis jouduin keskeyttämään ja raivaamaan uudestaan 7-8- vuotiaana muiden mukana et vertailualaa ei tullut sitä määrää kuin olisin toivonut kun haitallisuus kyllä selvisi nopeasti. Mm. Miksi kuutioissa päästään suurempaan on mm. Sekapuun parempi hallinta ja mitä maan alla tapahtuu mm. Sekapuun kasvatuksen seurauksena sekä kasvu keskittyy enemmän kasvatettaviin kuin vesakkoon.
Kevät kun koittaa niin se on kuin hippopeli missä kahmitaan typpikuulia. Se lisäksi tarvitaan valonsäteitä vähän. Esimerkiksi sinivuokko on ensimmäisenä apajilla, ennenkuin tulee puihin tulee lehtiä tai heiniä. Kuusi pintajuurisena isompana ja vahvempana hamuaa kaiken typen, jolloin jää vain sammal jäljelle ja sulkee valonsäteet. Sammaleessahan on jatkuvasti siemenpankki mikä odottaa kuolevaa puuta, jotta siihen varastoitunut typpi tulee pintakasveille käytettäväksi ja valo herättää siemenet. Umpeenkasvaneessa metsässä ei siis toteudu kumpikaan vaan tarvitaan säännöllistä kuolemaa siellä täällä lehtipuista lehtipuulehdossa.
Arvometsässä oli, että kuusikko missä kasvaa vain sammalta ja kuusia on monimuotoisuudeltaan köyhä mutta se ei pidä paikkaansa. Sammaleessa on siemenpankki mitkä on tullut kasveista muualta. Sitten kun se kuusikko harvennetaan tai avohakataan, ne siemenet lähtee kasvuun. Kävin katsomassa 2020 reilusti, jopa 2/3 runkoluvusta harvennettua ”köyhää” kuusikkoa niin se oli puhjennut kukkaan kuin serengeti konsanaan.
Oon tehnyt kokeita kuusentaimi kuvioilla. Osan raivasin 5- vuotiaan ja taimikonkoito 10 vuotiaana ja toisen osan 7-8- vuotiaana ja siitä olen taimikonhoitoa n. 7 jälkeen. Näissä on säädetty sekapuuosuutta myös. Siis samat itsekasvatut huippujalostetu taimet, samankaltainen maaperä ja samoihin aikoihin. Osan kokeista 5- varhaisperatuista jouduin kun heti näki miten huonoon suuntaan asiat lähti. Tosin töissä nyt on nähnyt aika paljon kuusentaimikoita et niiden kasvamista seuraamalla olen muokannut kuusentaimikon kasvatustapaa. Tulokset on ollut rajuja kun katsotaan metsään.fi, 7-8 vuotiaina varhaisperatuissa on lähes tuplamäärä puuta samassa ajassa ja 5 ja 10 vuoiaina varhaiperatuissa on tiheyskin tiedoissa huomattavasti korkeampi vesakosta johtuen eli joutuu raivaamaan 3nen kerran. Näihin on ihan loogiset syyt ja aika paljon olen jo tähän mennessäkin kertonut miksi asiat lähtevät menemään pieleen kun varhaisperataan 5 -vuotiaana. Kun joku tutkija myös huomaa tämän niin pituuden lisäksi joutuu päivittää metsänhoitotavat sekä kuutiot.
”Järeiden, 30 metrin pituisten mäntyjen hakkuussa lakosi jonkin verran kuusialikasvosta. Kyseessä oli ns. ”hyödyllinen tuho”, joka luo metsikköön spatiaalista vaihtelua, vähentää raivaussahan käyttöä ja helpottaa erirakenteisuuden ylläpitoa.” Arvometsä ja arvometsän tapaan käsitellä kuusen aliskasvosta männikössä.
”Hyödyllinen tuho” ei välttämättä lopu siihen. Saattaa tulla vähän sivuosumista lahoa ja pientä jääkautta pukata kun koivutetaan männynmaa.
Onhan sinne ja tänne taimettunut metsiä kun on otettu maanmuokkauksen käyttöön. Uskooko joku, että ne otettu käyttöön turhaan, että saman taimettumisen saa ilman maanmuokkausta, ilmeisesti. Helppoahan se on Kujalankin aloitta ”JK” kun on jaksollinen metsä mihin tulee luontaisesti kuusialiskasvosta. Vaikein homma lienee se lopettaminen kun on vähän puuta silloin kun on paras Hinta kun selviää miksi meillä maanmuokkausta.
Ei tarvia näillä keleillä vielä juomista olla juurikaan olla hyväkuntoisella ja terveellisillä elämäntavoilla. Kannattaa varsinkin Pohjois-Karjalassakin pitää huolta verenpaineesta eikä valvoa liian myöhään viikonloppuna. Kaikkihan me toivotaan, että mahdollisimman moni on näkemässä lopputulosta kun ajourille syntyvistä koivuista toivotaan uutta metsää ja vielä ilman kuluja.
Metsään syntyy kuusia pihlajaa leppää ja hieskoivuja ihan itsestään. Sinne tehdään JK hakkuu, joka vaatii ennakkoraivauksen. Sen yhteydessä kerätään lehtipuita energiaksi ja kuusen havut. Energiapuu on syntynyt JK metsään ihan ilmaiseksi kuin Manulle illallinen. Nyt ennakkoraivaus maksaa 400e ja energiapuusta saa 400. Äkkinäinen luulisi, että tuloilla katetaan menot mutta JK metsässä se menekkään niin. 400e tuloa on metsätalouden ulkopuolista rahaa ja 400e kulu pitää diskontata menneisyyteen, olisiko 30vuotta, koska se on edellisten jaksojen tuloa eli aukko mihin ne on tullut, on syntynyt esim. Silloin. Nyt tämä ennakkoraivaus tuottaa hirveästi tappioita siellä metsässä ja kun pihlaja on pesiytynyt niin se uusii joka hakkuuseen.
Jos joku on siinä, että se kasvaa hyvin ja johtaa siitä matematiikan millä perustelee, että näin se vaan kannattavuus muodostuu niin tavallaan sen asian kumoamiseen ei vaikuta vaikka miten opiskelisi metsäekonomiaan vaan pakko turvautua kokemukseen ja niitä kokemusasiantuntijoita kymmeniätuhansia. Itselle on tullut sellainen fiilis ä, että JK:n pystyy myymään vain heille, jotka eivät pysty kyseenalaistamaan tälläistä tapahtumakulkua.
Luin vaan tuota, miten tuollainen vanha kuusikko kannattaisi uudistaa JK opein niin sitä ei kannata avohakata ja istuttaa koivulle vaan arvommetsän metsissä oli huomattu, että ajourilla tulee koivuntaimia kuusikkoon niin se kannattaa niistä uudistaa ja harventaa vaan kuusikkoa. Siellä sanotaan, että kuusikon synnyttäminen valopuuasentoon on luonnotonta mutta koivujen synnyttäminen on luonnollista puolivarjoon, missä minä en ole ainakaan huomannut, että edes istutettuna kasvaisi järkevästi ni eikö tuo ole jo vähän turhauttavaa.
EDIT
Jos 100-vuotias kuusikko hakataan niin se on todennäköisesti syntynyt luontaisesti mäntyjen tai koivujen alle. Sen ajan ihmiset on vienyt koivut polttopuiksi ja männyt rakennuspuuksi. 5% on yleensä tyvilahoa tälläsessä kuusikossa päätehakkuussa. Nyt sinä lasket, että havut ovat 100 vuotta sitten tehty investointi ja polttopuun teko kulu vaikka se on ollut tulo heille. Havut on osa päätehakkuuta ja istutusta. Havuja ihan turha laskea tämän ”investoinnin” tuloksi kun se metsän synty on ollut ihan sama kuin JK:ssakin. JK:ssakin voi olla joka hakkuun yhteydessä ennakkoraivaus jos kovin on hieskoivu tai pihlaja päässyt leviämään. Niin rehellistä JK kasvattajan en ole nähnyt, että näitä kuluja laskisivat sijoitusvaihtoehtoina tulevaisuuteen.
”Laskentamenetelmät eivät poikkea.” Eivät poikkea jos keskenään laskette. Oikeat ekonomit eivät hävitä rahoja ja laskevat tulot ja kulut sijoitusvaihtoehtoina, ei pelkkiä kuluja, toisnkuin perko joka hävittää rahat ja laskee vain kulut vaihtoehtoisina sijoituksina. Jos sama summa metsätalouden tuloja häviäisi omalta tililtäsi kuin laskuistasi voisit olla eri kiukkuinen.
