Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
AJ sanoi, että Visan metsät ovat kuin Suomi pienoiskoossa niin mökkitontit ovat kuin JK pienoiskoossa ja kaikkihan on nähnyt miten mäkkitontit kasvaa puita: Jätetään isoja mäntyjä ja joitain lehtipuita, sit sinne tulee keskikokoisia vänkyröitä hieskoivuja, yksittäisiä joulupuun kokoisia kuusia, usea pihlaja puska ja joku kohta alkaa kasvamaan leppää mitä saa olla jatkuvasti raivaamassa. Polut menee heinien keskellä missä shortsisankarit saavat sitten punkkeja.
Oliko uusimmassa Maaseudun Tulevaisuudessa hiilinielututkija Pekka Kauppi kirjoitti, että paras tapa lisätä Suomen hiilinieluja on nuorien metsien metsänhoito eli, että jaksollinen metsänkasvatus onnistuu parhaiten. Toisessa kirjoituksessa oli, että samaan puumäärän tuottamiseen tarvitaan 20-40% enemmän pinta-alaa jatkuvassa kasvatuksessa. Ja jatkuvan kasvatuksen hiilensidonta kärsii vielä lahoisuuden kasvusta. Eli jos halutaan lisää nieluja niin lisää raivaamista jaksolliseen metsään on vastaus.
En minä tiedä kokeeko kovin monia maailmantuskaa, minulla on mahdollisuus laittaa latauspisteitä kotipihaan. Ajattelin vain, että minua kyrsis pyöriä marketin pihalla pyörien löytämättä latauspistettä. Varmasti kokisin saman jos bensa-asemalle joka toinen kerta 15-30min jono jonka jälkeen istuisin siellä vielä 10-15min tankkaamassa. Tästä eteenpäin sähköautoilun mukavuus ja haluttavuus voi laskea jos ei ole omaa pistettä. Jos kymmenen vuoden päästä kielletään polttomoottorit niin minusta ei tällä hetkellä latauspisteiden synty näytä siltä, että kovin hampaita kiristelemättä siirtymä toteutuisi kun seuraavaksi pitää sähköistää kadunlaidassa autoa pitävät.
No kadunlaidassako sitä ladataan jos asut rivi- tai kerrostalossa?
Katoin just, että rivitalon autokatoksessa oli yksi latauspaikka. Jos sähköautot yleistyy niin siellä sitten kyttäilet, että milloin on oma vuoro. Siis sähköautojen myynnin lasku on ihan todennäköistä kun tavallaan ne, jotka pystyy omalla paikallaan omakotitalossa lataamaan ja reissuilla joten kuten nyt saa auton ruuhka-aikaan jonnekin latautumaan mutta hammasten kiristelyä on luvassa niille, joille ei sitä omaa paikkaa ole tarjolla ja prisman paikat tukossa. Mitä ne siellä alepan pihassa hyödyttää prisma ihmistä.
Tapion käyttämiä maapohjan arvoja. Jos sinä purat mikrotasolla esimerkiksi sen kirkon maan ja sanot, että niiden kannattaa myydä se maa ja sijoittaa se raha. Silloin se on irroitettu isommasta kokonaisuudesta eikä ole mikään Tapion keskiarvostahinta maapohjalle. Sinä et esitä kauppahintatilastoja pelkille maapohjille vaan haluat käyttää isompien konaisuuksien ja puulisten maiden keskiarvoja niin sehän sisältää väitteen, että joku maksaisi niitä hintoja siitä kirkon pelkästä pienestä paljaasta maapalasta. Kuka on se sijoittaja joka ostaisi sen Tapion keskiarvohinnoilla ja tekisi tappiota sillä maapalalla ja kirkko rikastuisi sijoittamalla sen rahan johonkin. Ihmeellinen ajatus. Metsäekonomia on aika kaukana todellisuudesta Jos se ajattelee, että jokainen maapala ostettaisiin ja sen uudistamiseen tarvittava raha saataisiin kaukana tulevaisuudesta kun oikeasti mitä nyt päätehakataan ovat lähes ilmaiseksi eli luontaisesti syntyneet ja niistä rahoista osa jätetään maahan joka luo sen maapalan arvon.
Jos taimikko maksaa 1500e/ha niin sen uudistuskulut ja mahdollinen varhaisperkaus ja taimikonhoito saattaa maksaa lähelle tuota, jolloin maan arvoksi jää se melko pyöreä nolla. Sen verran pelkästä paljaasta maasta jää jäljelle ja siitä jonkun kannattaisi maksaa. Sitten kun siihen on käytetty rahaa mitä ei voi sijoittaa muuhun ja osa voi olla maksettu avohakkuu tulolla ja näitä kuluja voi pitää kaupankäyntikuluna tai ”verona” mille ei välttämättä voi laskea vaihtoehtoa koska lakisääteinen uudistamisvelvoite. On vain hyväksyttävä, että osa tulevaisuuden päätehakkuu tulosta on käytettävä uudistamiseen.
Sitten taas tälle todelliselle rahalle joka tulee tilille ei mukamas lasketa korkoa joka on kuitenkin se aito vaihtoehto joko sijoittaa tai maksaa korollista lainaa pois. Se muuttuukin metsätalouden ulkopuoliseksi rahaksi. Näin saadaan ihan nurinkurista JK laskuja mitkä ei heijasta todellisuutta.
Paljaan maan arvo muuttuu riippuen missä kontekstissa se on mitä sen päällä on. Se ei voi olla vakio, jolle lasketaan vaihtoehtoinen sijoituskorko. Niinkuin Timppa sanoi, en maksaisi penniäkään 2ha:n paljaasta maasta.
Esimerkiksi bonukset, jotka on käytettävä 2 vuoden sisällä uudistamiseen, raivaamiseen tai lannoittamiseen, niin miten näille voi laskea vaihtoehtoisen sijoitustuoton mutta ne luovat sille paljaalle maalle arvon ja silloin kun se on esimerkiksi näistä uudistustoimista riippuvainen niin vaihtoehtoisen sijoitustuoton laskeminen menee metsään.
Tuo paljaan maan arvo on vaikea JK porukan ymmärtää kun he laskevat, että jaksollinen kasvatus tuottaa tappiota jatkuvasti kun paljaan maan arvon korko ja istutus ei ikinä tuota investointi kuluja. ”Paljasta maata ei käytännössä ole myynnissä” ”en maksaisi parin hehtaarin paljaasta maasta mitään” ”Taimikoita myydään 1500e/ha”. Paljaalle maalle tulee laskennallinen arvo kun se on osa isompaa kontekstia, jolloin isomman kokonaisuuden bonuksilla/tuloilla/verovähennyksillä ostetaan uudistus. Paljaan maan arvoksi käytännössä suurinpiirte tulee sen jälkeen siihen käytetty raha. Et jos se kirkko myisi todella sen paljaan maan ja tälläinen kauppa todella syntyisi niin sen hinta olisi todella mitätön koska sijoittajan olisi laskettava invoistoinnilleen uudistusten jälkeen oikea korko. Me ei voida olettaa, että on olemassa sijoittajia, jotka maksavat pelkästä paljaasta maasta 2000e/ha ja taimet päälle ja kirkon kannattaisi itse investoida nämä 2000e/ha kuin uudistaa. Minusta tälläisessä ajattelussa ei ole järkeä. Paljaan maan arvo on puilla ja osana kokonaisuutta arvokkaampaa kuin paljaana maana koska siihen voidaan laittaa takaisin ne havuista saatavat rahat sekä käyttää koko tilalta saatavat bonukset. JK lasku menee minusta täysin metsään jos sitä käsitellään niinkuin Ranta ja Perko tekevät.
Noni, nyt oli citymarketin kaikki latauspaikat täynnä. Tuli vaan huomattua ku polestar pyöri ympyrää parkkipaikalla kun olin parkeeramassa. No se joutu lähtee kauppaan saamatta autoa latauspaikkaan. Tosi kätevää jos ei ole omaa latauspaikkaa ja sähköautot alkavat joskus vielä yleistyä. Oli uutinen, että Ruotsissa jotkut urheiluseurat on vaikeuksissa kun pitää rakentaa latauspiste jos 20 parkkipaikkaa. Ja sama saattaisi koskea Suomea. Siinä voi metsästysmajaporukat alkaa keräämään kolehtia, että sitten kun ne vieraat kerran vuodessa tulevat niin joku saa autonsa lataukseen.
Niissä hyllynkannattimissa valmiiksi ruuvin reiät niin puun ruuvamalla siihen saa tehtyä muotoillun paikan vaikka mille.
Itsellä ei ole bensan kanssa ollut ongelmia, ruohonleikkurin ajan kesän loputtua tyhjäksi ja hyvin toimii. Sahatkin on kaikki toiminut. Minusta tärkeintä on käyttää mittarituoretta bensaa eikä viimeisenä useamman vuoden takaisia 20litran jerrykannun pohjia. En ole jaksanu ostaa alkylaattibensaa.
