+3 ampiaispesää. Taitaa olla kohta lähemmäs 15 pesää mistä olen saanut pistoja. Voisiko joku kertoa miksi niitä on nyt? En ole eläessäni kokenut tälläistä. Normikesänä 0-2 pesää pistoja.

Tuossahan tuo on tiivistetysti sanottu minkä metsätyöntekijätkin ovat huomanneet mitä tapahtuu. Yltiöoptimismi on varmasti seurausta vähäisestä käytännön kokemuksesta hyödyllisinä tuhoineen ja ajourakoivujen suhteenkin tai ”ilman metsää” tapahtuva kasvatus.

https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/metsapalvelu+arvometsa+oy/25674482

Lukujen valossa näyttää auringonlaskun alalta JK.

Metsäala on itse syyllinen kun kaikki jatkuvan kasvatuksen kannattavuuteen  liittyvä tutkimus vai laskenta tietokonemalleilla on annettu yhdelle miehelle. Se ei auta jos lähes kaikki metsäalan nykyiset professorit ja emeriutiukset kirjoittavat miten käytännössä ei tule tapahtumaan kun kaikki aina viitataan tutkimukseen. Kun nämä tutkimukset ei taatusti ota käytäntöä huomioon esimerkki vaikka ”hyödyllinen tuho kuusialiskasvoksessa” minkä varmasti kääpätutukijat tyrmäävät suoraan. Laskennallisen mallin haastaminen on hankalampaa kun laskija ei halua ottaa huomioon mitään ja mallissa aina on keskikokoinen puu ison puun alla joka kasvaa isoksi tukkipuuksi vaikka tuhansien metsätyöntekijöiden ja professorien voimin tiedetään, että näin ei tule tapahtumaan siinä mittakaavassa. Nytkun metsäala ei ole haastanut näitä kunnolla niin Arvometsät ja muut saavat rilan kertaa miten mm. kuusialiskasvoksen murskaus on metsässä itseasiassa positiivinen asia ja vain parantaa JK:n kannattavuutta. Kaikki mitä Perko siteeraa on Tahvosen käsialaa Aalto yliopistosta.

Jatkuvapeitteinen synteesiraportti metsäkeskukselta on päätynyt tulokseen, että etelä-Suomen kuusikot kannattaa kasvattaa jatkuvapeitteisesti. Jos tarkastelu lähtee paljaalta maalta jo 3% korolla hatkuva peitteinen on kannattavampaa. Taitaa olla kaikki kannattavuustutkimukset olla n. 9/10 Tahvosen tekemiä. Suomessa ei taida olla muita, jotka tämän kannattavuudesta tekevät tutkimusta eli melkolailla yhden ihmisen näkemys taitaa olla. Sitten taas riskeistä tai taimettumisesta tehtyihin tutkimuksiin Tahvonen ei ole osallistunut missä realismi sitten kumoaa näitä ilmeisesti ”ilman metsää” tai käytännön kokemusta. Niinkuin Perkokin näihin viittaa niin tarkastelu pitää lähteä paljaalta maalta ja jos tehdään niinkuin Kujala, niin korko pitää jättää pois. Jos tarkastelu lähtee paljaalta maalta niin pitäisi käyttää dynaamista hintaa paljaalle maalle sillä kaikki ymmärtää, että jos taimikoiden hinta on 1500e niin miten paljaan arvo, mihin ei ole mitään tehty, voisi olla kovin korkea käytännössä.

Vähän huolestuttaa jos yltiöoptimismi menetelmän suhteen yhden henkilön voimin ilman realismia riskeistä on tämän perusta.