Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Dimexin housuissa on etu- ja takareidet kokoajan täynnä pistoksia, muualle ei oikeastaan. Pitäs varmaan laittaa palautetta että vahvistavat kangasta kun kerta kotimainen on. Tegeran ohuet mutta tiheää kangasta, mitähän ne olisi keino nupukkinahkaa? On ollut hyvät, sopii myös kuumalle kelille eikä mene läpi. Hinta on vaan vähän suolainen 40e pari. Täällä on kaikki pesät maassa niin naama ja kaula on säästynyt et ei ole niissä yhtäään toisinkuin silloin kun pesät on puissa.
Herhiläisillä pesä pihalla, häijyn iso otus ja hämärä aktiivinenkin. Pimeällä tulee ikkunaan säikyttelemään. Vähän ko ajattelin, että pitäisi mennä tökkimään, että tietäisi miltä sen pisto tuntuu kun on jo karaistunut.
Ihan huolella v%€^tti eilen kun saha jäi jumiin katajakäkkärään männyn tyvellä ja siinä sattu olemaan maapesä myös..
Yhtenäisille kielialueille perustuvat kansallisvaltiot ovat olleet menestystarina. Ukrainan valtio voi olla yhtenäisempi ja ilmapiiri olla parempi jos Venäjänkieliset alueet leikataan pois. Ne, jotka eivät halua olla osa Ukrainaa tai omaa ukrainalaisia identeettiä voivat Venäjän tuella jäädä jälleenrakentamaan ja ne, jotka kokee olevansa enemmän Ukrainalaisia joutuvat muuttamaan länteen. Sota loppuu sitten kun lännessä hyväksytään, että osa Ukrainasta ei halua olla osa Ukrainaa ja kaikki juontaa juurensa siihen miksi kansallisvaltiot ovat historian menestystarina.
Itsekin nauhoittaa tulevat reitit/ajourat, säästää suojelee nauhoilla selkeästi säästettävät kohteet ja merkitsee ne karttaan huolellisesti, raivaa ja nauhoittaa rajan. Siemen ongelmiin on epätietoisuus siitä mitä omistaa ja vastuun siirtäminen toimista mitkä kannattaisi tehdä itse. Toivottavasti näkökulma on myös sellainen, sitten kun kirjoitetaan, että miten eritavalla toimivalla maanomistaja olisi voinut ne välttää.
Minä en ole koskaan nähnyt, että olisi jyrätty säästä/suojele nauhan läpi sotkemaan.
Luin tuosta Arvo Kettusesta ja sen tavasta kasvattaa metsää. Sillä on pelkkiä havupuun metsiä sillä ”kaikki lehtipuut ovat lahonneet pois.” Puita kasvaa 200kpl/ha. Alle syntyvät taimet harvennetaan suoraan ”päätehakkuu tiheyteen.” Eli voisin kuvitella, että tuohon 200. Hän käyttää taimikon harventamista. Se on huomattu, että Perko ei osaa vastata kysymyksiin kun kysyin kun taimia syntyy ja ne harvennetaan yleensä Arvon ja muiden JK kasvattajien metsissä joko ennakkoraivauksessa tai varta vasten, niin kuinka pitkä jakso niille pitäisi laskea? R.Ranta muistutti Visaa, että muista laskea kaikki raivaukset 4% sijotuskorolla. Visalla aika on n. 30-40 vuotta kun jakso loppuu mutta se JK:ssa esim. 100 vai monta vuotta mitä pitäisi käyttää R.Rannan kehottamaan 4% koron laskemiseen JK metsässäkin.
Tahvonen on nyt esittänyt paras tapa lisätä hiilinieluja ympäritön asetttamista paineista metsäalalle on avohakkuut. Mitä mieltä Ranta on tästä kun oli suurien kysymysten äärellä miten hiilinielu tavoitteet muuttaa metsänhoitoa? JK ei siis sopinut tähän Tahvosen mielestä kun metsät pitää kasvattaa niin tiheänä, että todennäköisesti eivät uudistu luontaisesti.
Jovain väitti, että JK metsästä saa vastaavia tuloja kuin havut jaksollisedta mutta ei koskaan vastannut mitä nämä ovat. Varmaan onttoja puita linnunpöntöntekijöille?
Hake megawatti maksaa voimalalle 30-40e ja hyötykertoimesta en osaa sanoa mutta jos siitä tulisi 2MWh niin kaukolämpölaitos myy sitä täällä 80e-100€/MWh ja keskikoinen omakotitalo kuluttaa 15-20MWh +perusmaksu mikä on vajaa tonnin vuodessa. Kyllähän tuo varmasti on kipurajalla omakotitaloasujalla, onneksi ei ole kaukolämpöä. Tietysti puun polttaminen sähköksi samalla maksaa 4c/kWh et ei ihme et CHP laitokset on tehneet tosi hyvää tulosta viime vuosina. Onhan tuo hyvää bisnestä ja turve on ainakin tuplasti kalliimpaa et metsäyhtiötkin ovat korvanmeet turpeen polttoa puun poltolla energialaitoksissaan.
2022 metsähallitus on löytänyt 12 puroa missä esiintyy raakkuja ja kommentti perään:”Tulos osoittaa sen, miten huonosti meillä Suomessa tunnetaan tämän uhanalaisen lajin esiintyvyys. Päättelyllä ja karttaan perustuvalla taustatyöllä näitä uusia populaatioita on vielä mahdollista löytää ja ne tulee ottaa huomioon niin vesien- kuin maankäytössäkin, kertoo projektipäällikkö Heikki Erkinaro Metsähallituksen Luontopalveluista.”
Vaikka sen esiintyvyyttä ei oikein tunnetakaan ja esiintymiä voi vielä löytyä niin kyllä ainakin ollaan ihan varmoja, että se on erittäin uhanalainen.
Vuosikymmen loppuun tarkoitus ennallistaa yhteensä ainakin 200 metsäpuroa.
