Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Nyt näin ensimmäisen kerran herhiläisen myös metsässä tauolla istuessa. On isoakin ampiaisia paljon isompi, pitää kovaa ja matalaa surinaa. On kyllä ilmat lämmenneet, ei voi varmaan enää kiistää.
ELY keskus ei edes kieltänyt Joen yli ajamista, kielti vain esiintymän kohdalta ajamisen, kukas nyt olisi arvannut, että se esiintymä on siinä kohdalla mistä on menty ennenkin. Aika väljästi oli elykeskus laittanut, huolehdittava vaan ettei mitään huuhtoudu veteen ja ylityspaikka on yläjuoksulla missä ei ole missä ei ole esiintymää.
Ilmeisesti kuumeisesti etsitään ”panic buttonia” mut voisiko ELY keskus olla jämptimpi seuraavalla kerralla. Ihan vaan pienillä muutoksilla tulkinnanvaraa kaventaisi.
En osaa sanoa. Saisiko se yhteyttämistuotteita toisilta puilta, miksei. Jos se tauteja ja tietojakin. Jonkin ohjelman mukaan puut vaihtoivat tietoja.
Yleisesti taimikoissa taimet kasvavat avohakkuun jälkeen kosteammassa kun vedenpinta nousee haihdutuksen jälkeen ja isoimmat, siementä tekevät puut eivät kokoajan ime kaikkia ravinteita laajoilta alueilta, niin ovat vastustuskykyisiä. Aliskuusen herkkyys lahollehan tulee kuivuudesta ja ravinteiden niukkuudesta. Mä en muista ihan heti nähneeni istutuskuusta joka olisi tyvilahottunut. Jatkuvasti näen kuolleita mäntyjä ja tyvilahoa hakkuussa vaurioituneissa aliskuusissa.
Varmaa tietoa ei ole, isäntä vain kerran voivotteli minulle tälläistä asiaa, kymmeniä hehtaareja menee. Varmaan järkevintä vaan antaa hieskoivua tulla ja toivoa, että se parantaa.
Lukijoiden kuvissa on kuusikon taimikonhoito. Siinä ei montaa havupuun kantoa ole hehtaarilla mitkä olisi yli 2cm. Noh, mutta en ole raivausuran aikana toisessa tai kolmannessa raivauksessa törmännyt istutuskuusissa tai männyissä lahoa mistä on myös havupuita harvennettu. Lienee äärimmäisen harvinaista. Suurempi ongelma edellisestä kierrosta jääneet aliskuuset, joista varmaan puolet on tyvilahon vaivaamia.
Riski 2 cm kannoista on ihan mitätön minun havaintoni perusteella, tai minun havaintoni tukee tutkimustuloksia. ”Pienten (läpimitaltaan alle 5 cm) havupuiden raivauksessa tartuntariski on yleensä pieni.” Tapio
Pahimpia saamaan ovat 5-10cm männikön harvenuksessa poimintahakkuussa sivuosuman saaneet. Vanhoja kantoja mitkä lähteneet kasvamaan niin en näe noissa pienissä lahoa, en sano, että en koskaan mutta ei merkitystä. Se, että se puu on elävä, on valtaisa merkitys miten se jatkossa leviää juurista.
Kyllähän männikön ennakkoraivauksessa kuuset on aika lähellä kuusen kannot tuota 5cm ja 2-4m. Kyllähän varmaan päälle pelaaja rekeen säännöllisesti männiköön ennakkoraivauksen jos kuuset kovin kiusaa. On rujoa kun täälläkin on tapauksia missä kymmeniä hehtaaria nuorta männikköä päätehakataan lahon takia.
Ei se leviä kantojen välityksellä vaan juurten välityksellä. Katkaistu pieni kanto kesällä kuolee ja juuret alkavat lahoamaan. Se, että tuollainen pieni kuolevat kanto ottaisi juurikäävän ja siirtäisi eteenpäin on ihan teoreettinen tai pitempään toimisi välittäjä.
Pahimpia ja miten juurikääpä leviää on kun aliskuusi ottaa sivuosuman ja siihen jää avohaava. Siinä ei auta isänpäivä hakkuu kun siinä elävässä puussa on avohaava. Sellainen elävä juurikääpäinen kuusi on varmasti tehokkaampi levittämään hyödyllistä tuhoa kuin katkaistu pieni kanto.
Yli miljoona korvausvastuuta niin tämä tulee 100% selviämään kenen käskystä Joen yli on menty. Kyllähän tuossa tilanteessa jos kenestä syntipukkia aletaan tekemään niin ” lauletaan” kenen käskystä on menty. Tuskin kenenkään sopimusta on irtisanottu perusteitta. Jos aliurakoitsija kokee vääryyttä ja on vääräpuu niin kyllä kertovat oikean puun.
Kyllähän tämä tuo itsellekin myös töiden muodossa hyvinvointia ja kaikille ympärillä oleville myös. Kun aikanaan loppuu niin he tietysti ovat vahvoilla, joilla kalusto vaihtunut ja saanu uutta verta listoille energiahommeleiden kautta kun taas Rannalle ruikuttamaan jääneet ovat heikommilla.
Miksi aukonihailijat repisivät pelihousunsa, päinvastoin. Minun kuvassa on vastaavaa jaksollista metsää joka todennäköisesti harvennetaan. Lahoa kuusialiskasvustoa on niitetty tonttiin, ettei kenellekään todellakaan tulisi mieleen hyödyntää sitä. Sä niinkuin sanoit, että t raivaussaahan et koske niin se vaan pahentaa asiaa kun ei tarvitse jokaisen vaurioitua vaan leviää tehokkaasti puusta toiseen kun ovat lähellä.
2 kertaa raivaus ennen ja jälkeen jos haluaisi edes yrittää. Kuluttomuus tai tuotto on harha, ei se hokemalla muutu. Kyllähän todelliset metsänkasvattajat tietää mitä tuollaisen aliskasvuston kasvatuksen seuraukset on. Ja JK johtaa kuusettumiseen, kaikkeen mitä sen ei pitänyt olla. Arvo Kettusen mukaan siltä on kuollut kaikkinlehtipuu pois seurauksena. Mitä monimuotoisuutta on jos metsät kasvaa pelkkiä lahoja kuusia?
