Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset

No mua häiritsee ne hituset kun ne tarttuu karvoihin kiinni uimisen jälkeen ja ne pitää huuhdella pois, emmä oikeen muuta syytä tiedä.

Kyyveden humus on kyllä tympeetä. Mun rantaan se tulee tosin soilta, jotka on ojitettu metsänkasvatukseen.

Eli metsänomistajalle jäisi edelleen 70% tuloista ja me veronmaksajat emme saa veroja meidän hyvinvointiimme. Ennemminkin niin, että holhousta vaativat metsänomistajat maksaisivat 30% veroja ja 30% metsäjaostolle ja ittelle heille jäisi 40% ja ilmainen metsänhoito.

Koivuntaimi ja istutus maksaa kaksinkertaisesti kuuseen verrattuna. Eikös nykytrendi ole mahdollisimman halvalla pitää uudistuksesta selvitä, ainakin tuntuu, että kaihoisasti on alettu katsomaan lahoja ja moton raiskaamia aliskuusia.

Toisekseen miksi karuilla paikoilla ylipäätään istutetaan kun järkevintä olisi kylvö tai luontainen. Mänty kannattaa kasvattaa laatuharventamalla taimesta asti. No sen takia kun taito em. keinoihin on häviämässä. Istutus tuntuu varmimmalta tavalta uudistaa. Mitä nuorempi neuvoja niin sitä varmemmin tulee istutus ainoaksi vaihtoehdoksi.

Hirvillä pelottelu on suurin ongelma. Neuvoja kun kulkee talosta taloon kertomassa, että minnekkään ei istuta koivua kun on jossain nähny hirvituhoja, niin paikat kuusettu. Monen monta koivikkoa sillä ei hirvet järjestelmäälisesti tuhoa jokaista koivikkoa. Minusta on mahdollista, että samalla prosentilla mitä hirvet tuhoaa koivikkoa niin kuusia kuolee horsmiin ja vattuihin.

Pelko ohjaa päätöksentekoa, kohta lähtee alkaa kuusikoita olemaan tarjolla kun kirjanpainajapelottelu mylly alkaa pyöriä todenteolla. Saahaan ihmiset panttaamasta kuusikoita tarvittaessa sopivilla lehtijutuilla. Pelko saattaa lukita järkevän ajattelun ja saa tavallisesti hyvinkin järkevät ihmiset toimimaan paniikinomaisesti ja toisinaan jopa typerästi. Kuusenistutus on seurausta joukkopelosta.

Tossa on ajatusta. Itselle tulee mieleen Neuvostoliiton menestystarina Ukrainan peltojen kanssa, jossa yksityinen tussarointi lopetettiin ja maaseutu koneellistettiin ja pellot sosialisoitiin tehoviljelyyn. Ei tarvinnu ihmisten kampailla nälässä kun maa oli tehokkaassa käytössä.