Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Voin luvata ja taata, että jos rehevälle tehdään kuusikkoon 3-4-vuotiaaseen taimikkoon varhaisperkaus niin ei takuuvarmasti tule riittämään, siitä tulee painajainen. Tosiaan meilläkin vedettiin vesurilla reikäperkaus 3-4 vuotiaaseen taimikoon jolloin myöhemmin tehtävä yksi raivaus on riittänyt. Nykyisessä ilmastossa kuuset eivät tarvitse tuota vesuriperkausta kun suoraan vaan tekee sitten sen myöhemmän raivaukssen siinä 7-vuotiaasta eteenpäin. Reikäperkauksessa vesurilla oli ihan hyvä idea, että saadaan ne lähimmät kuusta vaimennettua aiheuttamatta kuitenkaan vesakkokaaosta.
Ps. Aika ironista, että minä pidän metsä groupin muotoja leivän syrjässä kiinni tekemällä erinomaiset ja puustoisia kuusentaimikoita ja siellä missä on groupin ohjeet käytössä, tulee eniten energiapuuksi hakattavia kuusikoita, ei kaikista, mutta juoni on selvä mikä niitä aiheuttaa.
Sen lisäksi kun kyse on kokonaisuudesta metsätilalla, niin samalla tuhoutuu mahdollisuudet järkevään koivun ja männyn kasvatukseen, sekapuuna tai erikseen.
Lähes kaikki energiapuuennakkoraivaukseen joutuvat kuusikot ovat tehty etukenossa suorittavan ohjeilla. Niin ja näytit kuvaa missä finsilvalla on homma hanskassa kun ennakkoaraivauksessa kannot on 12cm, muistatko? Reilusti etukenossa tehdyissä ei ole tilajärjestys selvillä ja siinä vasta arviöuutellaan kasvaako ne välikoivut miten ja toisaalla taas kun reilusti etukenossa kasvavat kuusikoissa pienet kannotkin häiritseviksi 15-vuodessa ja energiarappaa on siellä täällä. Kun et ymmärrä kuusenkasvatusta ja ylipäätään rehevempien alueiden yapahtumia niin tuntuu, että päinvastoin taistelisit energiapuumetsien kehityksen puolesta.
Ikävä kyllä finsilvan toimitusjohtaja oli terveessä asti kertomassa miten finsilva on siirtymässä jatkuvaan kasvatukseen. Sinähän esittelit miten finsilvalla tehdään 12 centin ennakkoraivauksia. Nyt niitä ei enää viitsitä tehdä vaan otetaan energiaraipoiksi. Lähes kaikki nämä istutuskuusikot ovat sellaisia mitkä ovat olleet hoidossa ja ammattilaiset on niihin tilanneet työt suorittavan ohjeiden mukaan. Etupainoitteisten raivausten jälkeen 15-20vuodessa niihin kasvaa energiaraippaa ja häiritsevää pikkukantoa sekä luontaista kuusta, jota ei ole saatu leikattua vihreän alapuolelta.
Mä nostan kanssa iha kädet pystyyn istutuskuusikoiden kanssa, jotka ovat nykyohjeiden mukaisessa hoidossa. Ilmastonmuutoksen myötä puut kasvavat nopeammin, tarvitaan jokatapauksessa useampia harvennuksia, maksimkasvun saadakseen harvennukset pitää tehdä nykyistä aikaisemmin, sähkönhinta nousee, kaukolämpölaitoksilla o enemmän paineita olla sähköntuottajia ja käyttäjiä. Varsinkaan Metsä Groupin ohjeilla hoidetut kuusikot ,missä jätetään siemensyntyistä koivua, eivät näytä lupaavalta, että ne välttäisivät energiapuukohtalon. Metsä Groupillakin voisivat hyväksyä tosiasian ja alkaa myös siivoamaan tätä sotkua. Yhtään ei myöskään auta pseudotutkimus skoivujen ja kuusten samasta kasvunopeudesta. Minä olen 25 vuotta istuttanut ja raivannut huippujalostettua kuusta, yhtään todistetta en ole vielä saanut missä koivut ja kuuset kasvavat samaa vauhtia.
Metsä groupin metsänhoito on pielessä kun tuotetaan energiametsiä mutta ei sitten korjata jälkiä. Metsä group on noin muuten pääkumppani koska ottavat tukin erittäin tarkkaan hyvän toimitussopimuksen ansiosta, oma toiminta ei mitään erityisempää ole. Olen tehnyt vuoden aikana varmaankin n. 50ha istutuskuusikon energiapuuennakkoraivauksia usealle eri toimijalle ja se on seurausta nykyisistä metsänhoito-ohjeista. Varmasti tuo 2014 tullut varhaisperkaus kemera on räjäyttänyt tulevaisuudessa energiapuuksi hakattavien istutuskuusikoiden määrän. Olen kertonutkin jo aiemmin miten ohjasin MHY:n hoitoasiakkaan energiapuuta tekevän yhtiön kanssa tekemään sopimuksia kun en viitsi enää tehdä 12 centin ennakkoraivauksia. Edelliset harvennukset teki group 2010-luvulla kun olin tehnyt ainespuuennakkoraivauksen.
Harvennusmallit on kompromissi kannattavuuden ja kasvun suhteen. Maksimikasvusta tingitään hakkuun kannattavuuden suhteen. Lähtökohtaisesti puuta kasvaisi kiertoajalla enemmän jos harvennettaisiin usein tiheässä kasvavaa puustoa. Kyllähän tälläinen kilpailu harvennusmalleissa on hyväksi metsänomistajille kun boi harventaa aikasemmin ja saada enemmän puuta kasvatettua. Tahvosen maksimihiilensidonta mallikin tuki tiheässä ja usein harventaen.
Tosiaan joku kuulikin jo sanan toimitussopimus tai varmaan kuullut sopimuksesta hankintapuun vastaanottamisesta ennen hakkuuseen ryhtymistä.
Sinun JK:hon kuuluu avohakkuu, edustat varmasti poikkeavaa näkemystä JK:sta. Pienaukot alkavat johtamaan JK:ssakin JK teorian mukaan koko metsän häviämiseen kun pienaukotetaan vähissä erin koko vanha metsä, sinä hoidat sen kerralla avohakkuilla. Sukkession lopussa JK on alkusysäys lopulliselle vanhan metsän tuhoutumiselle ja valopuiden täydelliselle valoasemalle: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/tuuli-riepoi-arvoleimikon/#6dc0a90b
Metsälehdessä luki, että JK:ssa pienaukot kaipaavat tutkimusta eli tutkijat eivät tiedä mitä pienaukoissa tapahtuu. Valistunut arvaus on, että kun tuulelle ja auringon avointa pintaa on paljon lopulta, tuuli tuhoaa yhä harvemmiksi käyvät metsät ja kirjanpainajat lisääntyvät. JK:ssa varmasti tämä tuhoutuminen alkaa pienestä häiriöistä ja etenee hallitsemattomasti.
Harvennetun kuusikon ajourille koivujen kasvatus lienee typerä ajatus, JK tarvitsee pienaukkoja enemmän kuin me happea.
Minun kokemuksen ja ajatuksen mukaan JK:ssa kylvetään tuhon siemenet eli biologisen uusiutumisen siemenet eli mihin koko elämä perustuu uusiutumiseen. JK:t ei voi ajatella Suomen metsissä, että sen jälkeen tapahtuu asiat kuin sademetsässä konsanaan missä maassaoleva siemen täyttää isonpuun jättämän aukon. Minä näen e. Ennakkoraivauksella miten pienestä häiriöstä lähtee tuhoutuminen käyntiin: metsä kaatuu isokoivu ensimmäisenä pienen kuusikon päälle, kuuset lahottuvat ja luovat ison tai pienen ryhmän kuolleita isoja mäntyjä, isoimmassa ryhmässä olen nähnyt kymmeniä mäntyjä.
Toinen esimerkki, kun metsään tehdään pieni aukko tai isompi aukko, tuuli alkaa kaatamaan laidasta puita ja tuholaiset alkavat tuhomaan metsää.
Tai JK:ssa metsä harvenee todella harvaksi jolloin tuuli viimeistelee ja valopuut saavat lopulta täydellisen aseman.
Eli JK on varmastin täydellinen matkimaan metsä luonnollista tuhoutumista. JK: tahansa suositellaan nimenomaan metsän monimuotoisuuden ja luonnollisuuden lisäämisen lahopuuta tulee jne.
Tuossa on maksumuuria, joten ei tiedä mitä lukee mutta maistiaisesta selviää jo paljon: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/sahkon-hinta-lahtee-nousuun-ja-rajut-hintaheilahtelut-tulevat-lisaantymaan-kysyimme-suomen-50-suurimmalta-energiayhtiolta-tulevasta/7511f940-e6ce-4c35-8d22-87dad716b303
Välillä tuulivoimaa tulee 0, muutamia satoja, 1000 tai 2000 MW. Tottakai pitää olla saman verran jotain fossiilista poltettavaa niinä hetkinä tai uusiutuvaa, turvetta tai puuta, että se kattaa kulutusjoustamattoman tuotannon ja kun sähkönkäyttö lähes kaksinkertaistuu 10 vuodessa niin mikä tämä tuotanto muoto on mistä saadaan tarvittaessa samat tehot? Trumpille se ratkaisu oli kivihiili. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Samantyylistä nähnyt, siinä ei ole raudassa rahaa eikä tuossa metsässä tehdä raivaussahan kanssa muutakuin ennakkoraivausta. Energiapuukohteella noita kuusia yritetään säästellä ja osasta kasvaakin varmasti jotain. Saattaa tehokkuuden nimissä sieltä kaatua kaikki, että se kalliimpi kikotin tienaa leipänsä jaomistajalle jää arvoton hieskoivikko.
Siinä on vielä eroa onko tonnin raivauslasku vai onko plus miinus nolla. Kokopuu on varsin kätevää energiayhtiöille, että vaikka eroteltaisiin ranka ja kokopuu metsässä, ne voidaan ajaa tienvarteen samaan kasaan kun kaikkea puuta ei mahdu säilömään yleensä kaupunkien liepeillä olevilla pienillä tonteilla. Käyskenteli voimalaitoksen pihalla antaa varmasti vääristyneen kuvan energiapuuhommasta kun tontilla ei näy kuin isot puut. Hakkurikalustoa on kuitenkin kokoajan olemassa kun puolet energiapuusta on havuja et tienvarsi haketus ei ole häviämässä mihinkään.
Tuollainen ajokone giljotiini yrittäjä saattaa olla ihan oikea yrittäjä jolle sovitaan asiakkaan eli metsänomistajan kanssa puusta maksettava hinta ja kun se kattaa omat kulut, kaikki lienevät tyytyväisiä. Voi olla, että se ei välttämättä tee tuota ympärivuotisesti tai voi heittää giljotiinin nurkkaan. Voi olla, parempi idea yrittäjyydestä kun ainespuuorjaksi lähteminen.
Mitä tuossa julkun tilalla olisi pitänyt tehdä, kaataa 65 kuutiota maahan? Yli 8metrisessä taimikossa metkatuen ehtona on, että tiheys pitää olla alle 1300. Normaalin taimikonhoidon lisäksi tuollainen pitäisi vielä ensiharventaa raivurilla. Äly hoi.
