Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Jaa no onko vika sitten tutkijoissa kun he eivät saa sitä potentiaalia pinnistettyä ulos sieltä? Kauhee homma niissä taimien kaa puljaamisessaki. Joko toimihenkilö tuhraa aikaansa niihin tai kalliin koneen omistaja jonka kone pitäs käydä kokoajan. Toisekseen firma voi soittaa yrittäjälle joka hoitaa kaikki noi työvoimat ja sairauslomat ym. Okei lähtökohta on, että tiedämme kaikki muuttujat niin eikö tutkijoidenkin pitäisi pikkuhiljaa alkaa tehdä tulostakin niinkuin normaalissa yrityksessä?
Ja vielä extrana, että kaivinkone mätästyksestä ollaan siirtymässä ajokonelaikutukseen mikä on paljon halvempaa, että on siinä haastetta kerrakseen tutkijoilla.
Kyllä tuollainen paalaimia on tulevaisuudessa pakko olla mikäli täällä aiotaan tulevaisuudessakin metsiä jotenkin hyödyntää. Tuet ja tutkimukset työllistävät paljon ihmisiä. Taimikonhoito on loppuun tutkittu asia, että pakkohan sitä on jotain uutta tutkittavaa keksittävä. Puunkäytön lisäyksellä on se vaikutus, että metsurit tekevät enemmän ja enemmän ennakkoraivauksia ja kukaan ei enää ehdi tekemään niitä vähäisiäkään taimikonhoitoja.
Tästä päästäänkin istutuskone kaivuriin. Sen käyttö tulee 20% kalliimmaksi kuin kaivuri+miestyö. Noni, normaali yrittäjä tekisi johtopäätöksen, että ei kannata haaskata siihen enää aikaa. No miksi sitä tutkitaan sitten kokoajan kiivaammin? Koska mukamas tulevaisuudessa on työvoimapula istuttajista. 2013 upm haki etelä-savossa istuttajia kesätöihin ja hakemuksia tuli pitkälti toista tuhatta, että se siitä työvoimapulasta.
Mä oon menny siinä puol kasi ennakkoraivausmettään ja ollu 6-7tuntia ja ei tunnu missään enää. Uskoisin, että elimistö myös tottuu/sopeutuu parissa viikossa helteisiin olosuhteisiin. Etelän asukit vaan naureskelee suomalaisille ku valitus kuumuudesta alkaa siinä +14 asteessa. Ennakkoraivausmettässä ei oo noita paarmojakaan juuri nimeksikään.
Uudistus vakiintunut taimikko -laki on vitsi siinä missä kypäräpakko pyöräilijöillä. Taimikonhoito työlajina on pikkuhiljaa jäämässä historiaan. Jeessin kanssa samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden metsäomistajan tilipussi koostuu suuremmalta osin energia- ja kuitupuun myynnistä. Tukkipuuhun tähtäävä kasvatus ikävä kyllä muuttuu pienten porukoiden näpertelyksi. Uudella sukupolvella ei ole enää ymmärrystä metsän kasvatuksesta ja mitään kun ei ole pakko tehdä niin metsästä otetaan vain rahaa, eihän sinne penniäkään uhrata. Tällä hetkellä hakataan niitä metsiä, jotka 100 000 talvista kausityöntekijää ovat hoitaneet. Ennakkoraivaus on se mitä tulevaisuudessa tarviaa enää tehdä. Mutta en valita, tänäänkin oli leppoisa päivä keskikokoisessa metsässä ennakkoraivaamassa missä ei koskaan oltu tehty mitään. Ei aurinko paljoa paista, just ja just hiki tulee. Tukki on sellane sivutuote mitä saattaa sivussa vähän tulla.
Taksat on huippuluokkaa, ahkera thaipoimija kerää jopa 200 kiloa puolukkaa päivässä ja saa siitä nettona n.1,3€/kilo. Verovapaatahan se tulo on. Kuukausiansiot pyörii siellä 3000-5000€ nettona. Uutisissa kerrotaan vain yksittäistapauksista missä hommat on menny mönkään luulisin, että yrittäjän kokemattomuudesta johtuen.
Ihme ettei kukaan insinööri ole vielä keksiny motopäähän laitettavaa keruulaitetta. Mikään ei ole niin viisas kuin insinööri.
Suurin häviäijä olisi aktiivisesti metsää hoitava megatilallinen jos taimikonhoito/uudistus kysymykseen haluttaisiin puuttua. Ongelmahan se ei näille ole koska puun tarjonta pysyy matalana ja hinta hyvänä kun kaikki ei rynni markkinoille. Energiapuukunnostustouhu on kuktenkin sallittu koska raadeltu hieskoivikko ei ole uhka kenenkään bisneksille. En epäilisi hetkeäkäänetteikö suurta metsäomaisuutta hallitsevat lobbaisi sen puolesta, että ongelmaa ei yritettäisi ratkaista.
Tänään raivasin kantokoivuista metsää, myytti passiivistä metsänomistajista on busted. Todellisuus on pelkkää nami namia, ei puut huoju. Puuta kasvaa tilalle hurjaa vauhtia mutta minkälaista. Ei huolestuta energiapuun loppuminen jos sitä ei tueta, kyllä ne tulee ajastaan myyntiin ja silloin ne hakataan kustannustehokkaasti eli päätehakkuulla.
Absoluuttinen usko vapaaseen markkinatalouteen ja kaiken sääntelyn ja valvonnan purkaminen on avain taimikonhoitotilanteen parantamiseen. Ihmiset toimivat lain kirjan mukaan silloin parhaiten kun heitä ei kytätä tai rangaista vaan kannustetaan. Kemera tuki on kannustanut tähänkin asti ihmisiä jättämään taimikonhoitorästejä 80-luvun masentavasta 200 000hehtaarista tämän päivän 700 000 hehtaariin. Myös metsäkeskusten vähentäminen ja niiden byrokratian lisääminen on olennainen osa metsäalan nousua. Ennen heidän aikansa meni siihen, että he vaanivat ihmisiä kuin hyeenat onko taimikko perustettu vai ei kun nyt he ovat poissa kiusaamasta ihmisiä ja aiheuttamasta ahdistusta. Kyllä kemerapapereiden siirtely suuremmasta pinosta toiseen on järkevämpää. Metsänhoitoyhdistysten toiminnan vaikeuttaminen myös edesauttaa tilannetta, ne mitään rahaa tarvii hyödytömän toiminnan pyörittämiseen.
Teetkö jees ollenkaan imeytyskenttää harmaille vesille? Jos kaikki menee siihen tankkiin ni eikös se pidä tyhjentää useasti tietysti riipuen käytöstä. Tekniikan rakennusmaailma testasi juuri nykyasetuksen mukaisen maasuodattoman ja totesi sen toimimattomaksi. Mitä sitten jos se ei toimi, pääasia että se täyttää määräyksen.
