Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Käsittääkseni alle 15 neliöisen hökkelin tekemiseen riittää toimenpideilmoitus ja puun ei tarvitse olla ce merkittyä mutta rakennusvalvojan pitää käydä hyväksymässä ne puut mitä käytät.
Niin Venäjällä on korkeammat eläkkeet, sosiaaliturva ja palkat kuin Krimillä. Ukraina ei pysty tarjoamaan sellaista elintasoa kuin Venäjä. Onhan se ihan ymmärrettävää, että he haluavat menestyjä en kelkkaan eikä jäädä konkurssissa olevaan maahan. Itä-ukrainalaisillekkin Venäjä pystyy tarjoamaan paremman elintason. Ukraina on hylännyt ainoan maan joka pystyisi auttamaan sitä ja nyt kaikki on sen kortin varassa, että EU pelastaa ja syytää miljardeja sinne. Itä-euroopan valloittamisella on liian iso hintalappu.
Suomi autonomiseksi osaksi Venäjää:
Plussapuolet
-kylmä Pohjola tarviaa paljon halpaa energiaa. Osana Venäjää saisimme halpaa öljyä ja kaasua. Tämä alentaisi meidän ruokalassa, liikkumiseen käytettyä rahaa, teollisuuden kilpailukykyä lämmempiin maihin verrattuna jne.
-halpa rupla edistäisi vientiä ja palkat devalvoituisi.
-ei huolta sodasta
-tasavero olisi ihan jees
-vodka ja tupakka olisi halpaa
-ympäristöhörhöt eivät jarruttaisi kannattavaa liiketoimintaaMiinusta
-en keksiSeuraavaksi EU:lla on kai tähtäimenä Valko-Venäjä. Sit taas ihmetellään. EU ei pysähdy ennenkuin kaikki Venäläiset on häädetty tai kulttuuriyhtenäistetty Uralin tältä puolen.
Insinööri, tosin ei metsäalalta. Jotain kokemusta myös puunjalostuksesta.
Nii, ei sekään oikeen ole hyvä vertaus kun valkoiset ja punaiset oli sekaisin maassa ja puhuivat samaa kieltäkin. Ahvenanmaan ois lähimpänä mutta ilmeisesti kurinpalautus on tulossa sinne vasta tulevaisuudessa. Toivottavasti Venäjä ei tue Skotlannin tai Katalonian itsenäisyyttä, sehän oikeuttaisi espanjan ja englannin suorittamaan verilöylyn, jossa palautetaan kuri ja järjestys. Kaksi rattailla mennään, aina pitää olla erimieltä kuin Venäjä, ihan periaatteesta.
Ukrainan tilannetta pitäisi verrata Suomen sisällissotaan eikä talvi- ja jatkosotaan. Ukrainaan Venäjä ei ole hyökännyt vaan valkoiset ovat kääntäneet aseet omia kansalaisiaan kohti aloittaneet aatteelliset puhdistukset. Vuonna 1917 Suomi hyötyi muuten suuresti kun Saksa katkaisi Tanskan salmet. Suomen vienti Venäjälle räjähti, tekstiilejä ja koneita ja Suomi sai paljon viljaa.
Puola sai kokea jo jäynää kun Venäjä pihtaili kaasua. Me saadaan vain hankaluuksia kun liitytään Natoon ja aletaan uhittelemaan niinkuin Puolalaiset. Venäjän hyökkäys uhka Suomeen tai Ruotsiin on ihan minimaalinen tai minusta sitä ei ole edes olemassa.
Eli käytännössä latva läpimitta vaan kasvaa ja siitä maksetaan sitten maksetaan parempi hinta. Täälläpäin ostetaan tällähetkellä päätehakkuukuusikkoa latvaläpimitalla isotukki 13-15 cm. Samaan paikkaan puut menee luultavasti jatkossakin, aika näyttää pystyykö vain isompia mittoja tarvitsevat jatkossakaan kilpailemaan hinnalla. Täälläpäin on onneksi myös yksi saha joka käyttää ainoastaan lyhyitä ja ohuita tukkeja, Jotka menee 100% vientiin. Näiden yritysten markkina-asema paranee, jotka pystyy maksamaan hyvää hintaa kokopuusta. Isoja mittoja haluavat saavat kärvistellä jatkossakin.
Jos puista katkotaan pitkiä, sahurille enemmän mieleisiä, niin onko kukaan ajatellut sitä, että kun leimikolta saadaan vähemmän tukkia, niin pitääkö hakata enemmän leimikoita, että säilytetään sama tukkikuutiomäärä?
OP metsä rahasto voi sitten ostaa ne. Ikämiehet voi sitten ostaa näitä rahastoja. Mitä nopeammin saadaan metsät ammattimaisen metsänhoidon piiriin niin sitä parempi koko yhteiskunnalle.
Ikämiesten metsänhoito monesti painottaa enemmän polttopuun kasvatusta kuin nuorten. Pitäisi harventaa reippaasti taimikoita eikä sääliä ainespuunkin kaatoa. Se on joku pula-ajan syndrooma kun jokainen puu on potentiaalinen polttopuu. Tosin nuorten ja vanhojen taimikonhoidossa on paljon parantamisen varaa kun ovat aina liian tiheitä.
Ja tuohon voi laittaa vielä huolella lisää jos EU ottaa käytännössä konkurssissa olevan Ukrainan mukaan. Useammalla miljardilla jo nyt tukenut Ukrainaa. Tais maksaa osan Ukrainan kaasulaskusta.