Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
No kyllä koivikko ei ole monesti kovin työläs. Kerran vähemmän tarviaa raivata kuin kuusikko. H-Haavikko taitaa olla kaikista helpoin kun roipellus tukahtuu nopeasti.
Jos ensimmäisen raivauksen tekee 5 vuotiaana ja seuraavan 3-4 vuoden päästää niin se satavarmasti vielä ennakkoraivataan, jolloin kustannus onkin 900e. Kyllä, näinhän se pitää tehdäkin kun käytetään pikkupaakkutaimia. Tuohon vielä voi lisätä puuhastelijan heinäyslenkin. Kasvutappiota tulee siitä kun ne pikkupaakut ei lähde samalla tavalla kasvamaan kun isopaakut ja osa on jo menehtynyt heiniin kun kaikilla ei ole jaksamusta siihen neljänteen heinäyslenkkiin. Isopaakkujen laitto jokapaikkaan nyt on vaan kaikista järkevintä ja vähiten työläintä. Tuossa kuvassa jonka laitoin niin koivut oli 5-6 metristä ja minkäänlaista piiskaamista tai hitaampaa kuusen kehitystä ei ollut havaittavissa. Aikaa menee 7h ha. 7 vuoden päästä uudelleen. Silloin ne on 14 vuotiaita ja taimikko on huomattavasti sulkeutuneempi kuin nykymallissa.
Itse en oo samana kesänä raivannut kahta kertaa. Suurinta intoa hommaan on hillinnyt kymmenien hehtaarien kuusentaimikko ala. Alle kaksmetrisenä kun raivaa niin se on kahden vuoden päästä samannäköinen. Siitä lähetään, että se vesoo kuitenkin ja ero vesomissa on marginaalinen mitä se vaikuttaa raivausajankäyttöön. Itse ajoitan kaksi kertaa mahdollisimman myöhään. En ymmärrä mikä siinä hiertää jos sitä tekee vähintään 1 ha päivässä vaikka se on 5 metristä. Kahden lenkin jälkeen taimikko on sulkeutunut ja aikaa on käytetty 2 päivää ha kun ensiharvennus koittaa. Kun on tuota tutkimuspinta-alaakin niin oon tullu siihen lopputulokseen, että ”ajoissa” raivaaminen ei anna tarpeeksi vastinetta ajankäytölle. Järkevintä on suurentaa istutustaimia.
Husqihan on tehnyt metriseen kantoon sahaukseen oman reppuraivurinkin jo aika päiviä sitten. Jos joku ei oo nähny niin: http://www.husqvarna.com/fi/forest/products/forestry-clearing-saws/535fbx/
Kuusi tarviaa 7-8 vuotta etumatkaa koivuun, että ne kasvaa samaan tahtiin. Aukkopaikat on sitten hyvä täyttää niillä. 5 vuotta ei riitä, kasvaa ylite. Ei mua yhtään tosin haittaa tää pikkupaakku+jatkuva raivaus. Enitenhän se malli metsureita työllistää ku aukon laidalla voi olla jo viiden vuoden päästä voivottelemassa ku pienet taimet meinaa iha jäädä vesakon alle. Mitään edullista siinä ei ole.
Ihminen on silloin tehokkaimmillaan kun sillä on paljon velkaa. Olisi myös taloudellisinta kun nuorten ei tarvitsisi elättää pankkia. Vanhat ei enää edes tarvitse rahaa niin miksi tehdä hakkuita. Kyllä olisi järkevää, että metsänomistaminen sattuisi vuosille 30-65. Tästä kun saisi jatkumon, että joku sukupolvi ei jäisi roikkumaan ja siirtäisi ajoissa metsät seuraaville. Sitten se, että nuoremmilla ei olisi aikaa raivulle kuin vanhemmilla niin vanhemmilla ei ole enää kykyä ja kuntoa. Ulkopuolisen avun varassa sitä joutuu monikin olemaan jokatapauksessa. Suomea kuten muitakin länsimaita vaivaa lihavuusepidemia. Nuoret ovat paremmassa kunnossa tämänkin suhteen.
Eikä valtiolla ja kunnilla ole maksukykyä vanhenevan väestön vanhustenhuoltoon. Kyllähän sitä valtio ja kunta voisi suurennuslasin alkaa katsomaan laitoshoitoon johtuvien henkilökohtaista omaisuutta. Jos siellä on metsää niin voisi hyvinkin korottaa maksuja heiltä. Silloin metsän joutuisi myymään, laittamaan tuottavaan asentoon tai parhaimmassa tapauksessa antamaan ennakkoperintönä hyvän sään aikana.
Nyt on käynnissä valtava rakenteellinen muutos siinä ketä tulee metsänomistajiksi. Kaupungissa kasvaneita melkein eläkeläisiä itsekin. Sanonpahan vaan, että nykytilanteeseen säilyttämisessä on täysi työ. Näitä nyt hakattavia metsiä on ollu hurja määrä porukkaa hoitamassa. Nyt maaseutu on tyhjentynyt ja itse tekemisen määrä laskenut. Vissiin asiaa ei oikeen ymmärretä kun kaikki ihmisten suorittama omatyö metsissä ei näy missään tilastossa. Ulkopuoliselle avulla luulisi olevan paljon kysyntää tulevaisuudessa. Varsinkin ennakkoraivaukseen jos hakkuu sykli tulee olemaan perinnönjakojen väli.
