Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Vuohipaimen ja metsänraivaaja ovat aika vastaavia ammatteja. Jokainen voi alkaa metsän raivaajaksi tai vuohipaimeneksi ilman koulutusta tai kokemusta. Molemmat ovat omasta mielestään yhteisössä tärkeässä roolissa, toinen tuottaa puuta nuotioon ja toinen lihaa siihen nuotioon. Molemmat tekevät sitä hommaa mihin kyvyt riittävät. Miksi ihmistä ei saisi sanoa metsänraivaajaksikaan, en minä loukkaantuisi jos menisin Afrikkaan ja joku sanoisi arolla, että sieltä tuli metsänraivaaja tai kävyntallaaja.
Jos ihminen ajattelee, että kaikki tietynnäköiset ihmiset on marjanpoimijoita tai vuohipaimenia niin se on vaan tyhmä, kun eihän ne mitenkään kaikki voi olla.
Jos jokainen uusi sukupolvi ei olisi viisaampi kuin edellisensä niin ihmiset asuisivat vielä luolissa. Mitäs vanhat?
Kyllähän tuo on se tapa millä Pukkala uudistaa koivua jatkuvassa kasvatuksessa kuusikon päätehakkuun sijaan. Väittääkö nyt Jovain, että Pukkala ei osaa kasvattaa koivuja? Tottakai on väitetty, että koivu uudistetaan harvennettuun kuusikkoon ajourille, läy lukemassa vaikka arvometsästä.
Joskus raivannut äestykseen istutettuja koivuja niin ei jotenkaan näytä samalta kun luontaisesti äestykseen syntyneet, tai voi olla myös, että kuvittelen.
Tuossa https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/nuorenmetsan-kunnostusta-2/
Tuossa pituusero on suurempi, tehty tavallisessa keskikokoisella motolla. Sitten tuollainen mikä aloituksessa on niin giljotiinilla koivut kaikki pinoon vaan. 8m alkaa olemaan max mikä menee katkomatta kyytiin ja sillee nopeeta ja siitä jää käteen rahaa myös ilman tukia.
Tuolloin kannattaa tehdä 2 vaihe koivikko. Tosiaan niinkuin jutussakin on, että joka kohtaan ei välttämättä tule. Tuossa voi tuota kuusikkoa liittää tuohon mäntykuvioon kasvamaan aikanaan, mikä on istutettu savimaahan koivujen kanssa samaan aikaan.
Ojitusmätästysnon toiminut hyvin, koivu tarvii aina hyvän kosteustasapainon ja ojanlaidat imee kuusen taimea hyvin, ja se samalla parantaa myös ihan erillä viisiin kuusen kasvuolosuhteita. Luonnollisesti tulee myös alueet missä kasvatetaan kuusia ja missä ajetaan vehkeillä. Ei oo montaa paikkaa missä mieluummin ottaisin äestyksen, kuusen tulo kuitenkin myös pitkälti siitä onko isoa kuusikkoa lähellä.
Ei kannata JK:ssa mennä siihen vaiheeseen, että taimia ei synny. Tämä on ihan hyvä neuvo mutta jatkaisin vielä, että todellakaan ei myöskään kannata mennä siihen vaiheeseen, että syntyy pihlajaa, leppää, hieskoivua, haapaa ja pajuja koska ilman kuluja niiden kanssa toimiminen. JK: ta kannattaa harjoittaa vain niin, että syntyy 3 pääpuulajia. Siis se on oma valinta meneekö siihen vaiheeseen, että tuleeko taimia vai ei.
JK metsä : mäntyjen alle syntyy lahovikaisia kuusia ja harvennettuun lahokuusikkoon yritetään saada ajourille koivuja. En ihmettele miksi arvometsän liikevaihto laskee kuin lehmänhäntä.
Pukkala on näyttänyt esimerkkiä miten koivua uudistettaan Jatkuvassa kasvatuksessa eli kuusikko harvemmetaan ja harvennuskuusikon ajouriin. Kyllä Pukkala tietää, että mäin saadaan suoria, paksuja ja räntää kestäviä koivuja.
Rauduskoivun siemenpuita tarvitaan 1/kylä, kuinka monta rauduskoivua Jovainin jatkuvaa kasvatuksen koivun siemenpuuasennossa on?
