Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/talous/art-2000009634577.html
Metsäkeskushan joutui tarkistamaan omaa toimintaansa kun alkoi ilmoittaa, että metsät ovat hakattu liian harvaksi vaikka todellisuudessa näin ei ollut.
Kaikkein isoimmat ja vanhimmat puuyksilöt elää nuorissa metsissä. Kun satavuotiaat puut päätehakataan, säästöpuiksi jätetään isoimmat, erikoisimmat ja vanhimmat. Koivun taimikossanikin kasvaa 150-vuotiaita mäntyjä. Mutta kun päätehakkuussa säästetään vaikka iso ja paksu haapa niin sehän kuolee sinne taimikkoon tai nuoreenmetsään. Eli nuorissa metsissä on niitä 150- vuotiaita eläviä ja kuolleita puita mutta vanhoissa metsissä ei ole nuoria puita.
Luinko aiemmin oikein, että luontilaisessa metsässä on 40 isoa puuta mikä ei ole kaukana jos jätetään 20 säästöpuuta.
Lopulta puhutaan aina sienistä, käävistä, mylorritsioista ja sapryksyylilajeista, jotka on vaateliaita vanhoista puista mutta kaikki leviävät ilmateitse. Ne ei tarvitse käytäviä.
Isojen ja vanhojen puiden puute metsissä on enemmän harsinnan ja yleisen puupulan seurausta 1800-luvulta asti. Nykyisessä jaksollisessa kasvatuksessa ei ole ongelma säästää vanhoja puita sillä menee pitkä aika ennenkuin häiritsevät jaksoa. Jatkuvassa kasvatuksessa joku vanha haapa häiritsee ihan toisella viisiin kun aukon täyttää miljoonat vesat. Tosin eihän eihän jatkuvassa kasvatuksessa ole lehtipuita, Arvo Kettusen sanoin: ” ne ovat jo kaikki lahonneet pois .”
Juu korjasin vähän. Siis segretoituminen tapahtuu jos me ei osteta isompia asuntoja paremmilta paikoilta, siellä missä on Suomalaisia eri tuloluokista, varsinkin parhaista tuloluokista.
Meiltä puuttuu kokonaan maahanmuuttajat maalaiset. Maahanmuuttajien ja kantaväestön erottuminen on aina ollut akselilla maaseutu-kaupunki. Sitäpaitsi maaseudullakin on ollut aina kokoontumistiloja tanssilavoja ja hirvimajoja. Me toitotaan, että me halutaan välttää Ruotsin virheet ja että ei tapahtuisi alueellista eriytymistä.
En millään usko, että ahdas ”slummi” on kaikille ensisijainen toive. Miksei maatilan eläinten paimentaminen voisi olla myös toive? Varmasti moni on tehnyt sitä kotimaassakin mutta millään tavalla. Ja jos maalla näkisi kerran maahanmuuttajan tekevän moottorisahalla jotain, niin kaikenlainen rasismi loppuisi kuin seinään.
Ampiaistutkimus ei siis ole huomannut mitään poikkeavaa tänä vuonna. Minä käyn jotain 50ha joka kesää metsää lävitse ja käyty jo aika monta vuotta. Muistan tarkkaan, että edellisinä huippuvuosina minua on pistänyt 2 pesää, joinain vuosina 1 pesä. Useita vuosia ollut ettei yhtään. Ampiaisethan tekevät pesiä kuusentaimikkoon koivuihin eli ne todennäköisesti lanataan kaikki sieltäkin jos niitä on vaan. Tänä kesänä on pistänyt vähintään 20 pesää. Ampiaisia on dramaattisesti enemmän jos joka vuosi käyt satunnaisesti valittua metsää 50ha joka neliön läpi 50kilsan säteeltä.
Voiko ampiaistutkimuksen laatuun luottaa?
Antisemitismi on sallittua mutta heti jos kirjoittaa, että segregaatiota pitäisi miettiä myös miettiä siltä kantilta, että maahanmuuttajille annettaisiin metsää ja asuntoja maaseudulta niin se kyllä editoidaan. Integraatio ei voi onnistua kun sellaista rahaa ei olemassa millä voitaisiin ostaa ja vuokrata kasvukeskusten keskustoista 8-henkiselle somaliperheille riittävän iso asunto, jotta kauppakeskuksista ja kaduista ei tulisi olohuoneita. Se on liian iso pala myös Suomalaisille hyväksyä. Integraatio on tuomittu epäonnistumaan jos me ei lähdetä maaseudulle missä asunnot on halpoja, taantuvissa keskuksissa. Ja syvemmällä maaseudulla on isoja taloja mutta vaativat sen pienen metsän ympärille.
Perussuomalaisten kannatusta on korkeintaan maakunnissa, joissa on vähiten maahanmuuttajia. Maaseudulla on ihan liian bähän kontakteja maahanmuuttajiin verrattuna kaupunkeihin. Segrekaatio toimisi parhaiten jos maahanmuuttajat lisäksi eläisivät siellä kuten Suomalaiset mökkeillen ja traktori ja moottorisahalla tusaillen.
No kyllähän se mäntykin imee vettä ja syö ravinteita ja varsinkin jos on kivi tai Kallio lähellä niin kyllähän se on myös männy ”vika.” Kuusialiskasvos männikössä on riski kun kuusta se ei tapa vaan se sairastunut kuusi tartuttaa ja tappaa sen mäntyjä. Kuusihan periaatteessa hyötyy tyvilahosta kun isot puut kuolee vierestä ja antaa kuuselle kasvutilaa. Periaatteessa evoluutio muokkaa kuusta siihen suuntaan, että ne levittää siementä parhaiten, jotka vähiten kuolee siihen ja samalla levittää.
Täytyy korjata AJ:ta, että männyn alla kasvava aliskuusi on todella paljon heikompaa kunnoltaan kuin koivikon alla. Yleensä kuivuus ja ravinteiden riittävyys on pahempaa luonnollisesti kun toinen kasvaa parhailla paikoilla ja mänty huonoimmilla. Rehevilläkin alueilla tosin tyvilaho tulee esim. Jos kuusia kolhitaan kouralla kun ne kasvaa alle metrin päässä poistettavasta puusta.
On täysin vastuutonta toteuttaa 2-vaihe kasvatusta ja JK:ta ilman ennakkoraivausta ja mielellään myös jälkiraivaus, niinkuin Jovain fiksuna osasi kertoa.
Taimettumista kylää tapahtuu pihlajalla ilman hakkuita. Tapahtuu just niitä asioita kun 140ärrä sanoo. Ei kannata haksahtaa siihen, että taimettumista tapahtuu pelkästään kuusella tai männyllä. Kokemattomat metsänkasvattajat eivät ole nähneet tarpeeksi pohjan raivausta, että taimettumista tapahtuu monella puulajilla ja siitä ei todellakaan selviä JK:ssakaan ilman kuluja. Ihan niinku marmorikuulia pyörisi pitkin lattioita kun lukee näitä juttuja.
Et kasvata siis koivua ollenkaan jos et hakkaa aukeaksi tai kasvata valopuita aliskasvoksena. Eli Pukkala on sinusta väärässä. Perkonkin tulisi ymmärtää, että koivua ei pysty uudistamaan kun aukeaksi hakkaamalla ja ihan turha yrittää irviä, vuoroviljely koivu-kuusi on maan terveyden kannaltakin ihan oleellista.
