Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Yks hyvä on parempi kuin kymmenen huonoa.
Asukkaat eivät pidä aluskasvillisuudesta. Kaada aluskasvillisuus ja kerää kaikki käkkärät kasoihin poisvientiä varten. Mitään ei saa jäädä metsän pohjalle koska ne on rumia. Ei oo herkkua niillä metsureilla, jotka enemmän hoitaa kaupunkien metsiä.
Itte näkisin, että ainut mistä pieniläpimittaiselle voisi saada arvoa on pystykarsinta yhdistettynä nopeakasvuisuuteen. Oksattomia listoja ja kapeaa sisustuspaneelia vois tehä. Lehtikuusiparkettia on, joten oksaton lista sopisi siihen. Männyn oksaton höylätty lista on 2400e/m3.
Venäjä voitti, voitonpäivän paraati järjestetään ensi vuonnakin Krimillä, meidän taloudesta ja yrityksiltä sulaa miljardeja rahaa MUTTA kukaan ei voi sanoa etteikö oltaisi sanottu ,että me ollaan hirveän vihaisia!
Asiahan voisi ajatella niin, että yrittäjä maksaa siitä, että joku hommaa hänelle asiakkaita, hoitaa markkinoinnin, tuhlaa aikaa kuvioiden tutkimiseen jne. Moni yrittäjä varmasti kokee saavansa vastinetta rahallensa kun maksaa osuuden mhy:lle.
Näin on. Jokapaikka olisi täynnä kuusia poislukien karuimmat kallionyppylät jos metsät jätettäisiin luonnontilaan. Männyn ja koivun istutus onkin luonnon normaalitilan sotkemista.
Noh, on sitä pari kertaa joutunut miettimään istutuskuusikossa, että tehääks tästä kuusikko vai koivikko. Mut ihailtavaa optimismia mehänpojalta kuusen kasvatuksen prosentuaalisesta onnistumisesta.
Kontortamänty kasvaa savimailla hyvin ja 20% nopeammin kuin tavallinen. Siinä yksi vaihtoehto vaikka biodieselin raaka-aineeksi.
Se mutikka mikä on on tulpanjohdon päässä voi olla rikki. Se on yksi ainakin mikä tekee ainakin sitä, että kylmänä toimii ja kuumana ei.
Eikös pohjois-savoon myönnetty tänä vuonna +30% enemmän lupia?
Ja toiseksi se, että istutetaan kuusikko ei tarkoita sitä, että metsästä kehkeytyy kuusikko. Paljon mielenkiintoisempaa olisi kuulla monta prosenttia perustetuista kuusikoista on kuusikoita 15 vuoden jälkeen.