Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Mustilassa kateltiin syksyllä makedonian mäntyjä ja miten huippuhyvin se uudistuu luonnollisesti alikasvosksesta. metsikön alla oli jokapuolella PALJON erikokoisia hyväkuntoisia ja kasvuisia taimia. Siihen puututkija totesi, että Suomessa puuttuu puu tästä aliskasvos ekolokerosta jatkuvaa kasvatustakin ajatellen.
VMI yliarvioi tuhoja koska tuhot lasketaan ennen ensiharvennusta, ehkä jopa ennen viimeistä taimikonharvennusta missä vikaiset puut poistetaan. Ensiharvennuksen jälkeen ei esim. lievästi vikuutetussa metsässä hirvituhoisia juurikaan ole.
Sahalla voidaan röntgenillä havaita näitä vikoja ja poistaa tai sahata silleen, että ne ei haittaa. Ovi ja ikkunatehtaalla taas kaikki mänty sormijatketaan ja viat ja oksat sahataan pois. Sahayrittäjille tehdyn kyselyn perusteella suurin laatuongelma männyssä on nopeakasvuisuus, sen jälkeen oksat ja sitten muut. Eli ihminen aiheuttaa suurimmat viat mäntyihin kasvattamalla sitä väärin. Yhtään helpotusta asiaan ei tuo motokuskien vaatimukset suuremmista ja harvempina kasvavista männiköistä. Hirvituhoja voitaisiin välttää jos taimikoita ei harvennettaisi liian aikaisin, jotta korjuu olisi halvempaa.
”Läpimitan ollessa sama nopeakasvuisilla puilla sydänpuuosuus on pienempi kuin hidaskasvuisilla, toisaalta taas iän ollessa sama nopeakasvuisilla puilla sydänpuuosuus on suurempi kuin hidaskasvuisilla.” Kärkkäisen kirjasta.
Nopeakasvuiset puut tarviaa suuremman tilan vedenvarastoimiseen eli pintapuuta enemmän. Huonoilla kasvupaikoilla ei taas tarvita niin suurta tilaa vedelle.
Riippuu heinälajeista. Meillä tuli luontainen koivikko kuusen istutusalalle vaikka heinä on ollu yli 2 metristä. Isot mättäät+kylvö tai äestys+kylvö+muutama siemen puu. Kohta epäilen, että tekijöissä on vikaa jos täällä ei saa koivuntaimikkoa aikaseksi.
Tuo kuokkalaikutus on ihan sellasta, että varmaan ei onnistukkaan.
Koivun taimi on helppo ja halpa kasvattaa itsekin. Muutama sentti tulee taimelle hintaa.
En minä oikeen tiedä miltä muualla kuin tässä 50 kilsan säteellä näyttää. Täältä en voisi näyttää yhtään täystuhoa. Mutta muualla on varmasti enemmän, joten tuo joka kymmenessä kuulostaa oikean suuntaiselta.
Ootko miettiny et jos sulla on niitä heinistä uudistettavia ni kato ku laitat kuuset ja sit koivun siemenet siihen. Ne koivut pitää heinät kurissa kuusilta ja sitten jos koivut säästyy ni saat koivikon. Koivun siemenet hehtaarille 200e.
21% voi kärsiä jonkinasteista tuhosta mutta jos se ei ole merkittävää niin sitten se ei ole merkittävää. Jos viimeisessä taimikonhoidossa kaataa hirven syömää pois niin tuho on muuttunut merkityksettömäksi.
”mutta me kaikki ymmärrämme, että tulos on todellisuudessa huomattavasti suurempi.” Tuo on sinun mielipiteesi ja sinulla on yhtälainen oikeus siihen kuin minullakin. Kun tiedämme, että olet henkilökohtaisesti kärsinyt hirvituhoista niin se varmasti tuntuu siltä, että koko maailmalla on sama tilanne. Musta 12% on tosi vähän, ihmettelen miksi kirjassa sitä pidetään todella paljona. Noh, hyvät kertoimet koivikon onnistumiselle silti.
”Monin paikoin koivun viljely estyy kokonaan.” Tämä lause ei tarkoita mitään eikä siinä ole mitään järkeä. ”Koivun viljely mahdollistuu monin paikoin kun käytetään aitoja.”
Onko gla kokeillut kylvöä tai luontaisesti? Niissähän tiheys yleensä riittää järkevään taimikkoon hirvistä huolimatta. Ja oletko kokeillut sitä muovinauhaa millä voi aidat?
Millä tavalla lehtikuusi valuttaa pihkaa saunassa? Kuusihan ei valuta juuri ollenkaan mäntyyn verrattuna. Oksaton mäntypanelikin on saunassa tätnnä pihkatipluja. Mikkeliläinen Stellac Wood valmistaa lämpökäsiteltyä, täysin oksatonta Radiatamäntyä saunapaneliksi. Hintaa 95mm panelilla 3.90e/m. Radiatamänty on etelä-amerikkalainen puu. Lehtikuusta lämpökäsiteltyä saunapaneliksi? Säänkestävyyttä saa myös lämpökäsittelyllä.
Jotta pientä lehtikuusta voisi massiivisesti joskus käyttää, olisi luotava tukin pituus. Minä sanon, että se on n. 5,2m. Siitä saa 2,4m tai 4,8m panelipätkiä. Sitten kasvatus ohjeeksi kaikkialle, että pystykarsinta 5-6m. Laatuluokka harvennuspuulle: oksaton 5,2m tai polttopuu.
Melkein kaikissa Suomessa tehtävissä asioissa mitkä maksaa rahaa niin puolet on veroja. Näin myös talvivaarassa. Jos 750 miljoonaa saa verotuloja ni voi siitä muutama sata miltsiä antaa takasin. Näille ympäristöasioille on annettu aivan liian suuri painoarvo. Se, että muutama kymmenen iäkästä ja pelokasta mökkiläistä ei uskalla käyttää puhtaaksi todettua järvivettä saunan pesuvetenä ei saisi jarruttaa tälläsiä projekteja.
