Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Tässä meillä onkin perustuvan laatua oleva näkemysero siitä, että miten voi menettää puunmyyntituloja jos ostajia ei ole?
On kolme henkilöä a b ja c. Sitten on ostomies, jolla on budjetti ja tarve ostaa kahdelta henkilöltä puuta. Henkilön c metsä tuhoutuu. Nyt hän väittää, että tuhoa tuli x määrä rahaa. Kenen taseessa tuo x määrä rahaa on, jotka c väittää menettäneensä?
Tässä on varmasti jotain mitä minä en vaan ymmärrä, liekö tyhmyyttä tai jotain.
Mehänpoika voisi ensiksi kertoa paljon teollisuudelta on jäänyt puuta ostamatta hirvien. Kasvutappiota voi puissa olla mutta miten sille voi antaa mitään rahallista arvoa jos sitä puuta ei kukaan osta? Niin kauan kun Suomessa kasvaa enemmän puuta kuin sitä kulutetaan niin sitä menetettyä rahaa ei ole olemassa missään. Nuo miljardien tuhot on naurettavia väitteitä, että teollisuus olisi muka ostanut miljardilla puuta jos sitä vaan olisi kasvanut.
UPM:llä on omissa metsissä paljon rästissä hakattavaa ja taitavat pyrkiä myymään metsiä kun eihän täällä tarvita puuta kun koneet suljetaan. Teollisuuden kannattavuudelle saattaa tulla pienistä laatuvioista mitättömiä tappioita mutta nää luvuthan on ihan tuulesta temmattu ilman vankka perusteita.
”Suurin ero maiden välillä on yksityisteiden avustuksissa. Ruotsissa esitetään ensi vuodelle vajaan 130 miljoonan euron määrärahaa, kun Suomessa valtiovarainministeriö tarjoaa kolmea miljoonaa.
Kilometriä kohden laskettuna Ruotsi käyttää perustieverkkoon lähes kaksi kertaa enemmän rahaa, Maaseudun Tulevaisuuskirjoittaa.
Kaikkeen liikenteeseen Ruotsi investoi yli kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna.
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holminmukaan Ruotsissa liikennehankkeilla halutaan tukea teollisuuden kilpailukykyä.
Ruotsissa rahoitusmallit ovat Suomea joustavampia ja hankesuunnittelu on lehden mukaan pitkäjänteisempää”
Ruotsissa on myös 2 kertainen hirvikanta Suomeen verrattuna. Ehkä se onkin niinpäin, että mitä isompi kanta on, sitä paremmin menee?
”Ra-ko taimien jalostuksen hyöty kuitenkin menetetään, jos tyydytään luontaiseen koivikkoon. Näin hirvirikkaana aikana on siis taas tyydyttävä siemenestä kehittyvään huonompilaatuiseen alkuperään. ”
En ymmärrä tätä lausetta. Itse tilaan jalostettua siementä, jotka kasvatan taimiksi. Se on halpaa ku mikä. Miksi paiskoisin metsään jotain muuta kuin niitä samoja jalostettua siementä olevaa? Kloonikoivujen viljely on käsittääkseni lopetettu kun niistä ei ilmeisesti saatu riittävää hyötyä.
Hirvikanta on nyt sama kuin 90-luvun puolivälissä ennen räjähdystä. Vuonna 98 tehdyn tutkimuksen mukaan koivun istutuksista yli 80% onnistui pohjois-savossa ja voidaan olettaa jos lanta sama tänään niin onnistumis% on sama. MHY miesten puheet pohjois savossa, että yhtään koivua ei pysty istuttamaan on selvästi puppua. Kuusenistuksen ympärille muodustuneesta tuottoisesta bisneksestä ei varmasti mhy:ssä luovuta ja edes ajatella, että muitakin ja halvempia, mutta mhyylle tuottamattomiakin tapoja olisi.
Se riippuu täysin siemen puiden määrästä. Näillä seuduilla on raudusta runsaasti ja sitä syntyy sinne missä siemen puita maaperästä riippumatta. Jotkin heinälajit, varsinkin jotkin saniaiskasvit pitävät maan puhtaana puista. Se heinälajikkeista kiinni tuleeko omteelle hyvin vai vähän koivua.
Tehokkaassa metsätaloudessa ei jäädä arvailemaan tuleeko koivua vai niin sitä voi kylvää jolloin saadaan jalostuksen edut. Sitä voi kylvää kuusten sekaan. Siemenet ei maksa ku satasen pari niin tästä ei tule suurta kulua. 1600 kuusta x 0,4€=640 +200 siemenet. Sitten kasvattaa 300 koivua sekapuuna tai sitten jos se koivikon jos se säästyy. Istutus kuuset säilyy kenttä kerroksessa, joten sen voi kasvattaa 2 vaiheisena.
Jos ajattelee asiaa, että missä vaiheessa puulajivalinta tehdään niin eihän sitä istutusvaiheessa tehdä vaan taimikonhoidossa päätetään mitä kasvatetaan. On paljon alueita omteellakin missä voisi valita koivun istutuskuusen sijasta mutta ohjeena on aina, että koivut pois. Koivusta ei niinsanotusti diggailla.
