Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Se 5 metrin ura näyttää alkuun lähes avohakkuulta, että eihän tänne jää mitään kasvamaan, mutta jos se into loppuu sen mönkijän kanssa ni sit saa varmasti ne puut pois. Joillekin saattaa tulla kiusaus tehdä kaposampi ura kun mahtuuhan se mönkijä mistä raosta tahansa. Sit pitää ottaa huomioon, että kiintokuutio painaa n. 900 kiloa et minkä verran mönkijä jaksaa hinata. 90 000 kg tavaraa pitäs niiku siirtää. Puut tuntuu sit kevät talvella paljon kevyemmiltä mut se ei johdu siitä, että puut olisi kuivempia keväällä vaan siitä, että lihakset on kasvanut.
Mikkeli on maantieteellisesti Suomen paras paikka kasvatella ja myydä puita. Esimerkiksi kun katsotaan lehdestä noita hankinta-alue ympyröitä niin Mikkeli on kaikissa ympyröissä. Lisäksi kuusen ja koivun hintaero on 10e ja koivutukki yli 45e. Täällä myös menee erikoistyvet kaupaksi.
Metsälehdessä oli tuulituhoista. Suositukset sanovat 1800-2000 kuusentaimea. Meillä ollu jo pitkään, että laskennallinen menekki kuusentaimia on 1800. Realiset istutusmäärät on monesti alle. Sit kun otetaan huomioon, että 5-10% kokee luonnollisen kuoleman. Taimikonharvennuksessa ei ole aina järkeä jättää luonnontaimia kun ne ehdi mukaan kuitenkaan. Puut halutaan suurempina harvennuksilta. Käytännössä monesti ollaan alle suositusten mikä on minusta ja voi olla jonkun muunkin mielestä vain hyvä asia kun halutaan tuulenkestäviä, kannattavia korjattavia kuusikoita.
”Ei 200 m3 sivutöinä talvessa mönkijällä ensiharvennusta ja käsipelillä lastattuna mikään mahdoton ole.”
Ei ehkä AMMATTIMIEHELLE, mutta muille kova juttu.Nii en tiedä minkälainen maasto on mutta jos kovin huono on niin joutuu joskus lapiolla heilumaan ja kiviä kääntelemään ja jos mönkijä vielä niin huolellista suunnittelua ja lumettomana aikana parasta. Sitten kun enempi lunta ni ei tarvii miettiä pääseekö jostain menemään, voi vaan kaadella. Isommilla traktorilla voi sitten enemmä suunnitella viivottimella.
Kyllä se voi olla, että mönkijä pitää unohtaa jos siinä ei ole kuormainta ja silläkin se on vähän terveisten ajelua. Liian raakaa puuhaa käsineen purata ja kasata, ei sellasta kenenkään terveys kestä. Aloittelija nuukailee helposti ajourien kanssa ni alusta asti teet oikein, että otat vaikka 5metrin kepin ja kuljet sen kanssa uran ja soitat vaikka mhy:lle, josta saat luultavasti jonkun ajamaan jos et tunne ketään.
Välikäsiä on hyvä olla jos ei halua tehdä muuta kuin sahata ja alkuun pääsemisen kannalta ehdotonta. Ei yksityiset soittele kovin paljoa tuntemattomille. Sosiaalinen elämä maanomistajien kanssa on todella tärkeää. Pitää tuntea ja seurustella ihmisten kanssa, joille voi sitten myydä. Itte oon ottanut tuntitaksan, siinä ei tuu kitinöitä näkemyseroista mutta ei voi voittaa tai hävitä isosti.
Ensikertalainen yleensä harventaa koivikot 2 kertaa ku se jää aina liian tiheäksi, mutta sitä ei kannata miettiä kun kaikkea ei muutenkaan tarvitse tehdä kerralla kaikkea. Suosittelen, että teet vain ajoreittiä niin kauan kun on keliä ja sit siirryt harvennukseen. Ku tiet on valmiina niin sitä on helpompi tehdä sitten syvemmän lumen aikaan. Itte meen tänä talvena harventamaan kuusia viime talvena harvennetusta koivikosta. Jos niitä on se 20% niin mikään onkelma ole miettiä miltä se metsä näyttää sitten ku ne poistaa.
Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton alue. Pohjois-amerikassa sitä sanotaan preeriaksi. Aro on hevoseläinten ydinhabitaattia. Tiijätkö mikä on kansa tulokaslaji preerialla? Ne tuulen mukana lentävät heinäpallot. Ne on Venäjältä ja ne on levinnyt Amerikkaan vasta 1800 j a 1900 lukujen taitteessa. Niitä ei pitäisi näkyä lännenelokuvissa.
