Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Noh, e. Mikkelissä Misawan sahalta kaikki tehtaan tuottama hake, puru ja kuori menee paineilmalinjastoa pitkin Etelä-Savon energialle. ,mistä tehdään sitten sähköä ja kaukolämpöä. Pitäs varmaa olla joku puuinsööri, että pääsis lähellekään terävintä kärkeä.
”1980-luvun alun jälkeen perusteluissa metsänuudistamisen kokeissa rauduskoivun istutuksen onnistumisprosentti on ollut yleisesti 75-95%. Tulokset on mitattu vähintään 4-5 vuotta istutuksen jälkeen. Hirvi voi vielä heikentää tulosta. ”
Anywho, pitäs puhua, että 88 prosentissa koivun taimikoita ei ole merkittäviä hirvivahinkoja. Mutta niinku todettu on tuokin prosentti kasvanut.
Tilannehan on todella hankala kun neuvojien mielipide ei ole linjassa tutkimuksen kanssa. Jompikumpi on väkisin väärässä. Harmittavatko yksittäiset tuhot niin paljon huomiota, että onnistuneet unohtuvat.
Viime vuosina on valmistunut voima- ja lämpölaitoksia, jotka käyttää energiapuuta ja samaan aikaan hakkeen käyttö on vähentynyt. Juurikin sen metsähakkeen tuen takia. Tämä tuen lasku nyt mitään uutta ole. Kapasiteetista se ainakaan ole kiinni. Keskihinta pystykaupassa ilman kemeraa on tällä hetkellä 3,7e
Päästötavoitteet 2030 pakottavat lisäämään biomassan käyttöä eli varmaan hake tuki nousee. Etelä-Suomen hakkuutähdevarat alkavat olla täyskäytössä 2020 ja alueellisesti syntyy kilpailua.
Sellufirma hakkaa 800k-m3 t ja 200 k. 800×60+200×18=51600e
Saha hakkaa 900k-m3 t 100 energiaa 900×60+100×3,7=54370eTän pitemmälle ei aivosolut mene miettiessä miksi sahalle energiakäyttö olisi estetty.
No minäkään en kyllä kuulu hirvi porukkaan. MHY ja muiden neuvojien kanta on sama täällä, luultavasti koko Suomessa, ollut ja tulee olemaankin. Tämähän se jutun juuri onkin, että se ei vastaa todellisuutta eikä myöskään tutkittua tietoa.
”Tutkimuksessa, jossa inventoitiin 70 luvulla istutettuja rauduskoivikoita 10 vuotta tuhon jälkeen, todettiin vahingot oletettua vähäisemmiksi (heikkilä&raulo 1987)”
Neuvontaan liittyy aina taloudellinen motiivi. Uudistamista ei täysin osata eikä paikallista hirvituhovaaraa osata arvioida.
Ei tuo ole vastaus. Miksei piensahat voi toimittaa lämpövoimaloille tavaraa? Piensaha keksii niille joko käyttöä tai markkinat murskaa ne. Tällainen kuitu- ja hakeongelma voi mahdollisesti myös luoda uutta. Tai sitten hakee lopputuotteelle sellaisen hinnan, että kuiduilla ei ole niin suurta merkitystä.
Miksi puunhinta on noussut kartelliaikana eikä veromuutoksen pakkomyyntejä ole ulosmitattu? MTK ja mhy ovat varmasti varoitelleet aiheesta, että tukkisodasta maanomistajat ovat selvinneet voittajina. Sen takia asiaa ei sovita kaikessa hiljaisuudessa kun teollisuus tietää olevansa vahvoilla. Toivon totisesti, että porukalla on pitkä liuta huippuekonomisteja, Reijo ei ole minua ainakaan vielä vakuuttanut.
Vai luottaa se mehänpoika anekdoottisiin todisteiden mielummin kuin tieteellistä tutkimusta. Kummastelen myös miksi GLA harrastaa cherrypickingiä tutkimusten suhteen.
60-70 luvulla koivuvaneripuupula ei nyt ainakaan hirvistä johtunut. Ja silloin se neuvonta on ollut myös yhtä surkeaa kun pellot olisi pitänyt koivuttaa eikä männyttää.
Venäläinen koivu on parempaa kuin Suomalainen. Kuitu on lahottamampaa ja järeämpää. Onpa jonnekkin muistini mukaan rakennettu linjasta erottelemaan tukit kuitukasasta. Lisäksi myös tukki on parempi laatuista,: siinä ei ole ruskotäpläkärpäsiä.
Uusi hirvitutkimus koivusta olisi ihan paikallaan, olihan hirvikanta melkein kaksinkertainen tuohon aikaan kun 12% on kaivettu.
Se oli enemmän tonne puutarhapuolelle ja ensiksi on tarkoitus käsittääkseni tehdä näitä tavallisen kuusen erikoismuotoja. Ei tuu minun mielestäni massateollisuuteen koskaan. Koivuja kloonattiin 8-90lukujen vaihteessa ja niistä ei saatu tarpeeksi hyötyä. Elikkäs ihmisten maksuhalukkuus näille metsätaimille tulee olemaan tulppana ei sillä etteikö ne olisi varmasti hyviä.
Miten se energiakäyttö on estetty?
Se voi myös olla hyvä asia,että kermankuorijat pidetään aisoissa jotta huonompikatteisiakin liiketoimintoja voidaan pitää yllä. Ainakaan postin palvelut ei parantunut siitä, että markkinat avattiin. Autonkatsastuksen hinta nousi pilviin ja katsastusfirmojen voittoprosentit oli yli 50%. Ei vapaa kilpailu tavan pulliaista aina hyödytä.
