Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Taisit silti jättää laskelmaan kasvutappioiden teoreettisen arvon. Minusta tämä on hyvin pitkälti nollasummapeliä, että jossain kasvaa enemmän puuta niin joltain sitä jätetään ostamatta. Vai miten on Ruotsissa, jääkö teollisuudelta saamatta 230 000m3 puuta vuosittain. Ruotsalaiset onkin aika eteviä kun pystyvät jalostamaan yhden raakapuukuution tuhannen euron arvoiseksi jos siellä menetykset ovat pari miljardia.
Epävarmuus harrastuksen jatkuvuudesta saa etsimään muuta tekemistä. Pyyntiluvista luopuminen johtaisi totaaliseen anarkiaan missä toisaalla olisi kannan kasvattajia ja toisaalla vähentäjiä. Minkäänlaisia arvioita ei saisi enää kannan koosta.
Oliko vtv:n raportissakin oletus, että kaikki kasvava puu ostetaan markkinoilta? Miten mä muistan, että meillä oli ongelma puun kysynnän kanssa, että vaikka hirvet ei aiheuttaisi tuhoja niin puuta jää käyttämättä.
En tiedä minä on liian alhainen kanta. Tällä kannalla jotkin jo joutuvat pitämään taukoja, joten ei varmaan kovin paljoa alhaisempi.
”Niin, pitäisikö Suomessa olla isoista metsäyhtiöistä täysin riippumaton sellutehdas, joka voisi toimia sahojen ja pienempien puunhankintaorganisaatioden rinnalla?”
Mä sanoisin, että biohiili olisi järkevin tässä ajassa. Sitä tehdään hakkeesta ja sillä voisi korvata kivihiilen voimalaitoksissa. Tekniikka ei taida vielä olla täysin valmis mutta ainakin pelloksen vaneritehtaan kylkeen olisi tulossa koelaitos.
Muille se ei välttämättä ole itsestäänselvyys. Joku saattaa pelätä hirviriskiä niin paljon, että ei pysty punnitsemaan näitä kaikkia riskejä tarpeeksi hyvin. Minun päätökset ei ole keskiössä vaan muiden ihmisten päätökset. Minä valitsen aina koivun maaperä on sopiva.
Taloudellisuuden parantamisella voidaan saada muutama euro mutta e. 30% vähennys hirvenlihassa on 30 miljoonaa euroa. 7 miljoonaa kiloa x 15e/kg – 30%. Ruotsin kasvutappioiden teoreettinen arvo 20 miljoonaa. Olen suorittavan kanssa samaa mieltä, että se kanta ei voi olla liian alhainen tai muuten harrastus loppuu ja sitten jos kanta räjähtääkin niin ei ole enää ampujia. Vai istutko sinä pilkillä vaikka sieltä ei tule mitään?
Mulle on itsestäänselvyys, että se laitetaan koivulle. Ei ole tarvetta spekuloida miten iso hirvikanta voisi olla. Jättäisin siemenkoivuja ja tuuppaisin siemeniä vielä sekaan jos oikein pelottaisi. Liiketoimintaan liittyy aina riskejä ja silti metsätalous on ainakin vielä ihan kannattavaa. Se mikä se kanta pitäisi olla on muiden päätettävissä ja nyt toimitaan ja tehdään päätökset sen mukaan. Ei minua haittaisi vaikka kanta olisi alempikin mutta jo nyt kokonaiskuvassa hirvituhot ovat vähämerkityksiä.
”Ei kuusta tarvitse koivuun verrata” mitä ihmettä? Tämähän on täysin oleellista ettei metsät kuusetu niinkuin mehänpoikakin tuo jatkuvasti esille. Tämä on kaikista relevantein kysymys kun mietitään mitä puulajia istutetaan. Kumpi on riskittömämpi? Taloudelliset seikat sitten toinen. Kyllä tässä ollaan niin ytimessä kun joku miettii uskaltaako koivulle uudistaa ja pitääkö se jättää tekemättä hirvien vuoksi. Irrationaalisesta päätöksenteosta pitäisi päästä riskien vertailun Kautta rationaaliseen päätöksentekoon. Tässä tulee kuvaan oikean tiedon levittämisen merkitys e. Parhaan mahdollisen tiedon hirviriskeistä versus pahan mielen kauhujutut.
Täytyy myöntää, että en tiedä reunaehtoja kun en ole tuohon lukuun itse päätynyt. Uskon vain mitä kirjoitetaan. Mutulla heitän vielä perään,että prosentti pienentyisi jos mukaan heitettäisiin luonnollisesti syntyneet kun tiedetään, että hirvet
I ei välitä niin luonnontaimista ja tiheys ehkäisee merkittävästi.Sille pelolle voisi tehdä sen, että tehtäisiin kunnollisia riskianalyyseja koivu vs kuusi kumpi on riskittömämpi. Ettei hirvistä pahaa mieltä saaneet hallitsi liikaa.
Kannan ttiputtminen lähivuosien aikana sinne 10000 kieppeille olisi melkoinen lahtausurakka. En jaksa uskoa, että lähivuosina näin kävisi. Hirviriski vain pienenisi, ei poistuisi. Kannattaa varmaan kysellä jeessiltä metsänkasvatusohjeita. En iha hoksinu millä väitteelle ei ole perusteita. Sun pitäs varmaan esittää jotain parempaa kuin vedota virhemarginaaliin.
”Ennen teollisen puun käytön alkamista kaskiviljely ja metsäpalot lisäsivät koivun osuutta metsissämme, mutta toisaalta metsälaidunnus (holtittomat lehmänviljelijät). Suomen koivuvarat olivat 30-luvulla nykyisellä tasolla, mutta aluekehityksen, runsaan polttopuukäytön ja havupuita suosivan metsänhoidon vuoksi koivun määrä laski noin kolmanneksen 70 – lluvun puoliväliin. Sen jälkee koivun määrä on lisääntynyt 30 vuodessa noin 100 miljoonalla kuutiolla. ” Koivun kasvatus ja käyttö, hieno kirja muuten.
Istutukset vähenee mutta koivun määrä kasvaa. Metsien hoitamattomuus lisää koivuvarojamme enemmän kuin hirvet ehtivät syömään. Kuusta istutetaan mutta paikat koivuttuu. Metsätaloudellisesti huono juttu. Taimikoidenhoito ja nuortenmetsän kunnostus rasteja on 1,6 miljoonalla hehtaarilla(hirven jalanjälkiä vain miljoonalla hehtaarilla.)
Tukista puolet on sahatavaraa, 30% haketta, 10-15% kuorta että purua. N. Kymmenesosa sahan tuotosta tulee hakkeesta riippuen tietenkin mikä sen hinta on ja 2 prosenttia puruista ja kuoresta.
Miten kävisi sahojen tekemien pienten dimensioiden jos huoletta voisi hakata kuitupuuta? Pikkutukkiakaan ei ollut keväällä täällä sellufirmoilla. Kuituongelma pakottaa tekemään tarkemmin tukkia.
