Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Gps on yhdysvaltojen ilmavoimien järjestelmä. EU on kehittänyt oman Galileo satelliittipaikannuksen mut se ei oo vielä valmis. Pitäs olla 2020.
2005 päätty pinta-ala vero ja ennen sitä oli markkinat puuta tulvillaan ja sen jälkee entiset pinta-ala verolliset piti taukoa puunmyynnistä, samaan aikaan kun maailmantalous oli kovassa nousussa. Osalla puunmyyjistä ei ollut mahdollista rajoittaa huonon hinnan takia puunmyyntiä. Kartellialennusta tai ei, puunmyyjien vikahan se on, että ovat myyneet halvalla.
”Rauduskoivun mikrolisäys johti 80 luvun lopulla biotekniikan ensimmäiseen merkittävään kaupalliseen sovellukseen metsäpuillamme, kun metsäpuillamme ,kun taimia tuotettiin yli miljoona. Mikrotaimien tuotantokustannukset oli atk siementaimiin nähden liian korkeat ja tuotanto jouduttiin lopettamaan kannattamattomana. Nykyisin vain visakoivua. Mikrolisättyjen ja siementaimissa ole todettu eroja.”
Ikävää olla ankeuttaja mutta Suomessa koulutetaan paljon tutkijoita ja valtio on kova työllistämään näitä. EU-rahaa on tarjolla mutta 100 vuotta metsäntutkimusta niin tutkittavaa ei ole enää paljoa. Suomi on yksi huonoimmista maista tuotteistamaan tutkimukseen suhteutettuna. Ongelma: kuusta pitää saada lisää. Ratkaisu: lisää intiaaneja metsään. Toivoisin, että tutkimusta tehtäisiin enemmän yrittäjien kanssa, että tutkimusta ei menisi niin paljon rupliin. Tutkijoille pitäisi opettaa enemmän yrittämistä kun se ei tule luonnostaan ja kun ei ole valtiolla tarvetta tehdä tulosta niin ei tule aina parasta lopputulosta. Noin niinkuin yleisesti kaikesta tutkimuksesta, ei tästä.
”Tässäkin ketjussa nousee taas esiin ajatus siitä, että lehtipuusekoituksella olisi jokin erityinen lannoittava vaikutus. Näin ei käytännössä ole.”
”Lehtikarikkeen lisäksi sekä juurten aktiivinen toiminta että niiden hajoaminen vaikuttavat maan ominaisuuksiin. Koivun juurieritteiden on havaittu edistävän mmaamikrobien toimintaa. Juurten hajoaminen ja sen merkitys ravinteiden vapautumisessa tunnetaan maanpäällisiä osia heikommin. tiedetään, että juurikarike hajoaa Koivulla nopeammin kuin havupuita.
Maaperäeläimien ja – mikrobien ansiosta maa on koivikossa sekoittuneenpaa kuin havumetsä ssä. ”Ilmalämpöpumpujen hyötysuhde on n.30% alle 20 pakkasta ja maalämpöpumppujen yli 100%. Eli yhdestä kwh saa 1,3 kwh ja maalämmöstä 2-3kwh lämmitestehoa, joten maalämpö on aika tasoissa. Jos vanhaa saneeraisin niin laittaisin ilmälämpöpumpun tai useamman. Maalämpöpumpun kuoletusaika on niin pitkä, jos rinnalla on puulämmitys niin sille kymppitonnin investoinnille on mahdollista saada parempaa korkoa muualtakin mut ei huono missään nimessä sekään. Uusien takkojen hyötysuhde on lähellä 90%
Sitä ei tiedä siirrytäänkö joskus sähkössä reaaliaikaiseen hinnoitteluun. Sähkön nykyinen hintaan on koko vuoden keskiarvohinta. Sähkö maksaa 30 asteen pakkasella yli euron ja kesällä ei juuri mitään. Jos en nyt väärin muista. Kyllähän se takka ja polttopuita on oltava sähkökatkon tai muun varalta.
”Metsätalouden suurin pulma on se, ettei suurelle osalle hakkuumahdollisuuksista ole kysyntää, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi. Pelkästään 2000-luvulla metsiin on kertynyt 180 miljoonaa kuutiometriä hakkuusäästöjä.” Joten eiköhän jo lopeteta puhe hirvien aiheuttamista kasvutappioista taloudellisina menetyksinä.
”Puumarkkinoita ei pidä sekoittaa esitetyn kaltaisilla byrokraattisilla himmeleillä. Pidän täysin järjettöminä suunnitelmia ryhtyä valvomaan mihin käyttöön puu ohjautuu, Marttila totesi.”
Tätä mäen ymmärrä, eihän tukki puiden polttamista ole kait missään kielletty? Jos haluaa energiatukea niin puun pitää olla tietyn kokoista. Jos tällaiset valvomiset harmittaa niin meidän pitäisi pyrkiä kokonaan irti tuista. Mutta näin järkevästi ajateltuna, eka pidetään huolta, että yhtään puuta ei jää sellutehtaalta puun polton takia saamatta. Jo nyt poltetaan miljoona kuutiota koivukuitu, joten kummemmin kovasti tätä avausta. Paras keino parantaa polttopuun kysyntää on tehdä siitä järeämpää ja se onnistuu vain pakkokeinoilla. Kemera tie on kuljettu loppuun sillä taimikonhoidot ovat jatkuvasti laskemassa ja taimikonhoito pinta-ala on puolittunut 80 – luvulta.
Tuo koivikko on yksi niistä 7% mitkä ei onnistu. Siinä on neuvottu ihan oikein, suuressa määrässä menee eniten oikein mutta jollekkin voi tulla yksittäistä mielipahaa, mutta aina voi lohduttaa sillä että onneksi muualla kasvaa ja enemmän kuin tarpeeksi. Tuota kuvaa on muuten itketty jo useamminkin mut hyvä et se on olemassa sillä kaikki ei pääse näkemään tollasta koko elämänsä aikana kun nuo on niin harvinaisia. Toinen on se pähkäilijän koivikko mut se oli raivattu liian pienenä. Hirvet ei diggaa tiheistä koivikoista.
Hän joutui jäämään eläkkeelle metdäkoneenkuljettajan ammatista selkäsairauden takia, että sikäli ammattitaitoa löytyisi metsätöihin. 9 kilon raivaussahan kanniskelu kyllä töitä keveymmästä päästä ole, terveellekkään. Sillon täällä näkee aina näitä missä isännälle on riittänyt innostus tankillisen tai pariin ja sit tullaan viimeistelemään loput 5 hehtaaria. Kaverilla on voimakas lääkitys, välillä joutuu syömään opiaatteja, että alkoholiakaan ei pysty ottamaan. Silloin ei ehkä tunne oloaan kotoisaksi paikoissa missä useat muut samanikäiset tapaavat ihmisiä. Hirvenvetoon hän tuskin on ykköspyssy. Kavereina on niin maallisia metsästäjiä ja maallisia metsästämättömiä mutta hirvivalittajia ei ole vielä löytynyt mistään. Onhan täällä yleisilme se, että hoitamuutta on jokapuolelle mutta jos haluaisi nähdä merkittäviä hirvituhoja niin pitäisi tosissaan soitella vinkkejä jos joku tietäisi niistä.
