Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”Sahatavarajalostuksen kannattavuus on heikentynyt kahden viimeisen vuoden kuluessa (2004 ja 2005). Kustannuksia ei ole kyetty sopeuttamaan kulloistakin markkinatilannetta vastaaviksi . Kuluvana vuonna sahatavaran ja jalosteiden hinnat ovat kohonneet (2006). Mutta niin ovat kohonneet myös raaka-aine,kuljetuskustannukset, sähköenergia ja työvoimakustannukset. Myös valuuttakurssien kehitys on ollut osin negatiivista. Kuluvana vuonna odotetaan alan kannattavuuden kuitenkin paranevan.”
Noh, kait siellä sitten oli jossain rahaa maksaa puusta 2004 enemmän mutta miksi mä en nää sitä missään? 2005 puunhinta laski edelleen vaikka kartelli loppui 2004. Hmm.. ilmeisesti toimialalla meni edelleen huonosti, joten ei ollut edelleenkään varaa maksaa puusta enempää. Sitten 2006 sahatavaranhinta lähti lähes eksponentiaaliseen nousuun ja puu maksoi 2007 paljon enemmän kuin 2004, kumma juttu.
Kohta toivoisi jo vähän faktoja tiskiin millä perusteella 2004 puusta olisi voinut maksaa enemmän ja oliko vuoden 2007 puunhinnan nousu kartellin purkautumisen ansiota vai maailmanmarkkinatilanteen voimakkaasta muutoksesta johtuvaa.
Sahatavara makso 2004 170 e ja 2007 240e. Kuusitukki taisi olla jopa 80e 2007. Sahatavarakuutioon kun tarvitaan 2 kuutiota tukkia niin 170e-90e=80e katetta 240e-160e=80e katetta. Kartelliaikana tukista olisi pitänyt maksaa vähemmän koska monilla sahoilla oli kamnattavuus vaikeuksia. Mut ihan miten vaa.
Jos talous teoria kartelleista sanoo, että hinnat olisivat 10% korkeammat niin miten se muuttaa noiden kuvaajien kulmakertoimia? Eikö ne menisi samaan suuntaan silti? Ilmeisesti en usko tarpeeksi asiaan kun en nää käppyröistä kartellia.
Sellun hintaan kait vaikuttaa muutkin kuin 7% raakapuuosuus. Te, jotka olette käyneet Reijon tilaisuuksissa niin kertokaa paljon paperityöntekijöiden palkat ovat nousseet vastaavalla ajanjaksolla? Entä energianhinta?
Palauttaako Reijo Lahtonen sotaveteraanien rahat, jotka ovat tähän rahansa laittaneet, jos tulee häviö?
Nuoriso on saatava ymmärtämään, että mummolassa joulunpyhinä on syytä kuulostella mitä mieltä mummo ja pappa on myyntimiesten puheista.
Muistinmenetyksistä kärsivät ihmiset ostavat värikyniä, kissatauluja ja ihanmitä tahansa mitä heille myydään. Eihän lottoakaan mainosteta, että vain joka 15 miljoonas voittaa. Ehkä tärkeintä myynnissä ei ole se mitä kerrotaan vaan se mitä jätetään kertomatta.
Puunhintakäyrä kartellivuosilta ja sen jälkeen ja joka uskoo kartellin vaikutuksen tähän on vuosisadan aasi.
”Suurin yksittäinen sahatavaran markkina-alue vuonna 2004 oli kotimaa 5,4 milj. m3. Suurimpia vientimaita olivatIso-Britannia 1,53milj. m3, Japani 1.17 milj. m3 ja Ranska 0,85 milj. m3. Liimapuuta vietiin pääasiassa Japaniin Suomen ollessa toiseksi suurin viejä Itävallan jälkeen.
Kysyntää suuremmasta tarjonnasta ja kapasiteetin kasvusta alhaisempien tuotanto kustannusten maissa johtuen sahatavaran ja jalosteiden hinnat ovat laskeneet edelleen. Raaka-aineen hinnoissa ei vastaavaa joustoa ole tapahtunut ja raaka-ainekustannukset ovatkin nousseet jo 72 prosentiin liikevaihdosta. Tämän seurauksen sahateollisuuden kannattavuus on heikentynyt ja vain osa sahoista tekee pientä positiivista tulosta. Tämä rajoittaa mm. toiminnan kehittämistä, joka on jo nähtävissä investointien huomattavana supistumisena. Ellei muutosta kannattavuuden suhteen saada aikaan, uhkaa saha- ja siitä riippuvaa jalostusteollisuutta näivettyminen. ”
Joidenkin mielestä tukista olisi ilmeisesti pitänyt maksaa enemmän kuin siitä maksettiin 2004.
Otetaan täällä esille biolaitos mikä jäi rakentamatta kartelliporukan takia mikä olisi ollut todellinen lottopotti Suomelle ja maaseudulle näiden pennosten sijaan. Suomen energiaomavaraisuus siirtyy yhä kauemmas tulevaisuuteen. Puunkasvun ylijäämää ei pystytä hyödyntämään niin nopeasti kuin muuten olisi voitu eikä puunhinta takuuvarmasati näin ollen nousekkaan. Ei ymmärrä.
NSE Biofuels BtL Demonstration Plant
NSE Biofuels Oy – a joint venture between Neste Oil and Stora Enso operated a BtL demonstration plant at Stora Enso’s Varkaus Mill in Finland. The output was 656 t/a from a 12 MW gasifier. As well as providing test data and operating experience, the plant also reduced greenhouse gas emissions as wood-based gas from the plant replaced oil in the pulp mill’s lime kiln, making the Varkaus integrate virtually fossil fuel free. NSE Biofuels (in partnership with Foster Wheeler and VTT) planned to develop a commercial production plant at one of Stora Enso’s mills with a projected output capacity of 100000 t/a and a potential launch date of 2016.However, in August 2012 Neste Oil and Stora Enso announced that they had decided not to progress with their plans to build a biodiesel plant, for which the two companies had applied for funding under the EC’s NER 300 programme. Although the technology has worked well at the demonstration plant, the project was not among those listed [in the NER300 intermin report] as scheduled to receive funding. Even with public funding, significant investment would also have been required for the commercial plant.
Sanoisin, että Kiina on yksi suurimmista hyötyjistä. Sinne minä ainakin suuntaan katseeni Amerikan lisäksi. Öljyomavaraisena näkisin, että Amerikan talouteen ei niin suurta vaikutusta. Nyt olisi EU:lla hyvä paikka painaa rahaa öljyn hinnan aiheuttaessa deflaatiota. Kiina on aloittelemassa elvytystä ja Amerikka on elvyttänyt mutta Saksa jarrumiehenä kurjistaa Eurooppaa.
