Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Oksaväli joo, yleiskuvan suurin ongelma nopeakasvuisuus mikä haittaa kaikkialla, myös sormijatketuissa. No mä oon ainakin kuullu puusepäntöissä valitusta asiasta. Kun kuutiohinta tavaralle on se 700e niin se kiukuttaa aika paljon jos kuormassa on leveälustoista oksatonta kamaa mitä et voi paljoa muuta ku polttaa tai vähän sokkotavarana.
Turbokasvatettu mänty tulee olemaan tulevaisuudessakin pahenevat ongelma mäntysahoilla. Lopputukista on oksaista ja hirsiäkään ei pysty tekemään niin hyvin kun ne painuu niin paljon. Loppukäyttäjät kyllä muistavat reklamoida näistä leveälustoisista oksattomista puista. Ja kyllä ne sen 2 centtiä kasvaa kun on pakkoharventaa. Jo nyt Rehevän maan tukkia tehdessä motot joutuvat olemaan tarkkoina, että ne kelpaavat. En millään nää tätä hurjaa ja käsittämätöntä kasvua männikössä positiivisenä vaikka se olisi tyvestä karsittu. Niin ei ole nyt laatuhinnoittelua vaan keskiarvohinta nopeasti ja hitaasti kasvaneista ja kun turbomännyn osuus tulevaisuudessa kasvaa niin mitäs sitten.
”Jari Hynynen metlasta on sitä mieltä, että puusto pitää valmistella mahdollista yhtä harvennuskertaa jo taimikosta lähtien. Hän suosittelee jätettäväksi taimikonhoidossa 1400-1600 runkoa ha. Harvennuksen voi siirtää 16-18metriin. Nykyisillä laskettaessa Hynynen ei näe suurta taloudellista eroa 1 2 tai 3:n harvennuskerran välillä. ” -Stora Enso lehti.
Mä oon itsekseni jo mietiskelly tätä kuusikoita katselemalla onko 1800-2000 vähän liikaa.
”Istutettu. Jalostusalkuperä.
Ikä 34 v. Kaksi kertaa harvennettu
Rinnankorkeusläpimitta 25,5
Runkoluku 850 kpl / ha
220 mottia / ha
Kasvu 18,6 mottia / ha/v”
Niin nuo on 7 vuotta vanhempia. Antonin männyt on niin hurjassa kasvussa, että ei mene pahasti pieleen jos sanoo, että ne kasvaa nyt 2 cm vuodessa paksuutta ja se tarkoittaisi yli 40 centtiä 34 vuotiaana. Minä uskon kyllä, että ne kasvavat kovasti.
Niin millin paksuiset ei ole hyviä eikä ole hyvä jos 27 vuotias mänty on 27 cm paksu. Siinä on laatupuuta ajatellen liian leveät lustot. Eikös se ollut niin metsänhoitosuosituksissa, että pystykarsinta kannattaa tehdä mäntyihin, jotka luonnostaankin karsiutuvat hyvin. Lustot pitää olla tasalevyisiä ja sen takia näillä köyhillä mailla missä mänty karsiutuu luonnostaan niin niitä pitää lannoittava, että ne kasvavat edes jonkin kokoisiksi. Rehevän maan pystykarsittu laatumännikkö, kaikkea sitä kuuleekin.
Suomessa, sahayrittäjille tehdyn kyselyn mukaan nopeakasvuisuus on suurin ongelma ja istutusmänniköt ovat laadultaan huonompia kuin siemenestä syntyneet. En hirveästi lähtisi revittelemään istutusmännyn hurjalla kasvulla luultavasti pellolla. Kun ne puut kasvavat vielä isommiksi niin eikös oksat ole sitten jo aika jyhkeitä kun ei niitä voi tiheyden lähtee kiduttaa. Tukki% näissähän jää pienemmäksi mutta ehkä kuidun ja tukin yhteishinta voi silti olla korkeampi kuin laadukkaassa, korkean tukki% männikössä missä on puuta vähemmän.
Luston leveys kun alkaa olla sentin luokkaa niin ainakin puusepälle se on käyttökelvotonta vaikka olisikin oksatonta.
Niin tarkoitukseni ei missään nimessä olisi kieltää sitä vaan, että sen toiminnan tukeminen ei ole järkevää ja silloin energiapuubisnes ei ole kestävällä pohjalla. Juuri tästä on kyse miksi MTK:lta tuli täyslaidallinen Vapaavuorelle kun nyt yritetään ajaa energiaporukka sinne pieniin metsiin missä on kannattavuusvaikeuksia. Energiaporukka haluaisi jatkaa auttavasti hoidetuissa ensiharvennus metsissä. Luja pohja energiabisnekselle saadaan vain puiden keskikokoa kasvattamalla. Tähän pääsemiseksi minusta olisi järjestelmä tehtävä sellaiseksi, että kuvioihin, joihin on myönnetty kemeraa varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon ei voisi enää saada energiatukea ja energiatuen myöntämiseksi taimikonhoito tai olisiko vielä uutena energiaennakkoraivaus min. 3 vuotta ennen hakkuuta. Tämä ei estäisi vaikka maanomistajia maksamasta siitä, että metsä hoidetaan kalliilla koneilla. Mitä tahansahan niillä koneilla voidaan tehdä, maksajaa sille pitää ajatella toisella tapaa.
Niin, kertaalleen raivattuun. Kerran on pakko raivata eli jees on siis aikalailla samaa mieltä kanssani. Niihin mitä ei ole ikinä raivattu on absoluuttinen pakko tehdä ennakkoraivaus. Kun kerta kerran on raivattava niin parempi se olisi varhaisperkaus tai mieluummin taimikonhoito jos kerran tekee. Ongelma jeessinkin tapauksessa tosin on se kun puut ovat pieniä niin se kannata ilman valtiontukea. Olisi hyvä, että valtio ei tukisi kannattamatonta toimintaa vaan tukisi kannattavaa liiketoimintaa.
Ongelman ydin on siis pieniläpimittainen rankametsä. Silloin juuri pitäisi iskeä sinne, että hoitamattomia rankametsiä ei tulisi. Nytten energiapuuhakkuita tehdään hoidetuissa metsissä jolloin kuitupuu ja energipuu kilpailevat samoista kuvioista ja kukaan ei ole menossa hoitamattomiin ranka metsiin kun se ei kannata. Hoitamattomiin rankametsiin tarvittaisiin yksi hoitokerta ennen hakkuuta. Se olisi niin ennakkoraivattu ja puut vielä järeytyisivät. Siksi vaatimus yhdestä hoitokerrasta energiapuuhaketustuelle on vähintäänkin nerokas. Idea on siis, että energiapuu olisi kuitupuu kokoista ja kuitupuu olisi vielä isompaa. Musta siinä vaiheessa voitaisiin luopua kokorajoituksesta kun keppimetsä on korvamerkitty energiapuukuvioksi koska se olisi joka tapauksessa jäänyt hakkaamatta kuiduksi.
