Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Mitä teille maksetaan vaihtohyvitystä ammattiraivurista? Täällä saa satasen. En varmasti vaihda vuoden välein.
Kun lukee metsäekonomian gradua kartellin vaikutuksista kuidun hintaan missä todetaan ei selvyyttä ja jatkotutkimuksia tarvitaan ja kun ottaa huomioon sahojenkin tuloksentekokyky kyseisenä aikana niin minulla on usko horjunu. Noin yleisesti ottaen niin miksi tehdä sovintoa jos uskoo omiin todisteisiinsa?
Eihän metsäjätit mitään venytä sen jälkden ku savottaryhmä lyö tiskiin käppyryperustelun niin sieltä vaan sitten jokainen ottaa omansa vähintään 25%. Mut se pitkittäjän rooli ratkaistaan vasta sitten kun ensimmäinen valittaa tuomiosta. Kyllä metsäjätit katsovat ainakin ensimmäisen kortin tai minulle on ainakin sellanen kutina tullut.
Lahtonen videolla taidettiin mainita, että yhtiöt ovat tukikelvottomia kartellituomion 2009 takia. Lehtosen videolla ei taidettu mainita, että ne ovat vain Suomessa niin kauan tukikelvottomia kun kartelli asia on kesken. SE:n Varkauden tehtaan kupeeseen ei riittänyt rahoitusta. Jos pelkkä EU tuki on 100-200miljoonaa ja sen vasta osa rahoitusta. Kulkeehan ne laivat Ranskasta suomeen jos sieltä sais tänne uusiutuvaa polttoainetta. Olisi kiva kuulla Lahtosen täsmennys ovatko yhtiöit tänäpäivänä Suomessa tukikelvottomia vain kartellituomion vai keskeneräisen oikeusprosessin takia.
Niin siis minulla on sellainen käsitys, että tuo tuomio 2009 ei vaikuta enää siihen vaan keskeneräiset prosessit. Voisiko Reijo täsmentää kuinka pitkään tuomio vaikuttaa? Miksi kartellituomio ei vaikuttanut tukikelpoisuuteen Ranskassa? Taitaa säilyäkkin tukikelvottomana Suomeessa niin kauan oikeudenkäynnit kestävät.
Tämä on aika sääli metsänomistajien ja Suomen kannalta jos nämä oikeusprosessit pitkittyvät. Suuret yhtiöt voivat tällävälin investoida ulkomaille, ne nyt niin paljoa Suomea tarvitse. Reilu tuhat saa ehkä jotakin mutta samaan aikaan 699000 menettää paljon.
Selvennätkö vielä johtuuko ner 300 Tuen epääminen keskeneräisestä kartellioikeusprosessista vai kartellituomiosta? Ranskassa upm sai ner 300 tukea et aika oudolta kuulostaisi jos tuomio ei vaikuttaisi Ranskassa samaan asiaan.” UPM, Helsinki, 18 December 2012) – The European Commission has awarded UPM a grant of EUR 170 million for solid wood-based biorefinery (BTL) project in Strasbourg, France. UPM Rauma’s similar biorefinery project plan in Finland has not received NER300-funding.”
Metsäkeskus on tähänkin asti valvonut energiapuukohteita mm. Puuston ja kantojen kokoa. Yhtälailla ennen on ollut yläraja, jonka puitteissa toimia. Metsäkeskus tarkasti vuonna 2013 energiapuun korjuujälkeä 325 kohteella, yhteispinta-alaltaan 1 003 hehtaaria.
Hyväksi korjuujälki todettiin 43 % tarkastuskohteista, jotka edustivat 41 % pinta-alasta. Ei valvontaa tarvitse tämän muutoksen takia lisätä, vaikkakin kiusaus siirtyä kannattamattomana risuja keräilystä isoon metsään on suuri.Kivihiili on paras korjata biohiilellä, biokaasulla tai paras olisi ydinvoima. Pienpuuhun perustuva biotalous on järjetöntä. Energiatuen tulisi kohdistaa jalostamoiden rakentamiseen. Pyöreänpuun poltossa ei ole tulevaisuutta.
”Pitää niihin ohjattua järkevää polttoainetta”
Jos pyöreän puun jalostamaton poltto on niin hyvä idea niin sen täytyy toimia pitemmän päälle ilman tukiakin. Minusta Vapaavuori on sankari joka ajattelee asiaa vähän pidemmälle. Metsissä pitää olla ensisijaisesti biojalostavanteollisuuden käyttöön kannattavasti korjattavia kohteita. Mikään ei estä myymästä kuitupuuta ilman tukia jatkossakaan energiaksi. Vain biojalostamoilla saadaan järkevää kilpailua kuitupuumarkkinoille.Minä vastustan maanomistajan palkitsemista hoitamattomuudesta verovaroilla ja valtiontuella ei missään nimessä tule sotkea markkinoita kannattavasti korjattavista kohteista. Tämän voimassa olleen energiatuen suurin ongelma oli minusta se, että se ei juuri tehnyt hoitamattomuuden lehdistö mitään. Energiapuu otettiin niin isoista kuin mahdollista ja auttavast hoidetuista metsistä. Puheet, että meillä raaka-ainetta riittää kaikille pitää varmasti paikkansa mutta kaikkea raaka-ainetta ei saada metsästä kannattavasti pois esim. Näitä 40 litran metsiä vaikka niitä tuettiin.
”Energiatuki on annettava kaikelle energiakäyttöön menevälle puulle, silloin voi miettiä miten oikeasti kannattaa tehdä, kyllähän tuota energiapuuta Suomessa tulee harvennusten yhteydessä”
Tähän kiteytyy kaikki miksi energiapolitiikassa pitkään aikaan mentiin päin prinkkalaa. Korjuutuki ei kohdistunut hoitamattomuuteen täysimääräisenä vaan se teki sen, että hoidetuista metsistä alettiin tehdä energiaa koska siitä sai paremman hinnan kuitupuuna. Lähtökohtaisesti tässä on kaikki väärin, että valtio tukee jalostamatonta teollisuutta yli teollisuuden joka jalostaa sen puun.
Perustelu, että puuta riittää kaikille ei päde siinä mielessä, että kaikkialta korjuu ei kannata hyvin ja siten kilpaillaan samoista leimikoita. Ei ole metsätaloudellisesti järkevää odottaa, että hoitamattomat kuviot tulevat niin järeiksi, että korjuu kannattaa. Heikosti kannattavn puun energiapolton pohja murenee kokoajan kun me sallitaan taimikonhoito pinta-alan laskevan 2%:n vuosivauhtia. Taimikonhoidoissa on laskeva trendi ja se lisää ottajia hoidetuille leimikoille ja hoitamattomat jäävät edelleen hakkaamatta. Kaikelle energiapuulle samaa tukea voidaan harkita vasta sitten kun kaikille on taattu tarpeeksi puuta ja isoa korjattavaa.
Pyrkimys pitäisi olla pois valtion tuista eikä kuitupuun hintaa tulisi verovaroista kilpailuttaa korkeammaksi. Pyöreän puun polttaminen jalostamatta ei pitäisi olla se suunta jota tuetaan. Valtion tuet sotkee kilpailua ja tukee kannattamatonta toimintaa. Se on yhtä huono asia kuin kartelli. Metsäteollisuus kärsii epäterveestä kilpailusta ensiharvennus metsissä. Pyrkimys pois risusavotoista ja puun keskikokoon kasvattaminen on ainut luja pohja biotaloudelle.
