Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Hakkuuthan on kesäajalla lintujen pesimäkautena kielletty alueilla, joissa on tietty lehtipuuosuus metsästä, oliko yli 30%. Tällähän ei tietysti jatkuvaan kasvatukseen mitään vaikutusta kuten jatkuva kasvattaja Arvo Kettunen sanoi, että lehtipuut ovat hävinneet pois.
Metsiä oli harvennettu harvoin ja viimeisen harvennuksen ja päätehakkuun välillä oli paljon paljon pitempi ja aliskasvusto oli kehittynyttä ja leppä kasvoi ja lahosi. Vanhojen sekapuumetsien päätehakkuissa harvoin yllettiin 300 kuution vaikka olisivat miten yli 100-vuotiaita. Minä muistan kanssa lahotolhojen kaatelua mutta ei sellaisia metsiä enää ole. 90-luvulla vielä istutettiin mäntyä liian rehevälle senkin takia, että edellisestä metsästä tehtiin väärä analyysi rehevyydestä kun puumäärät oli pieniä kun metsät oli kasvaneet enemmän luonnonmukaisesti.
Ja ei pelkästään tänään. Öljykriisiä pukkaa kun Iran ajautuu sotaan näköjään. Huhhuh, onneks marras-joulukuussa on nyt 7c määräaikainen ja tammi-maalis 10,7c, saattaa nimittäin olla energia kohta kallista. Jos olisi nyt pörssisähkösopimus talven varalle niin olisi varmaan vetelät housuissa.
Hyönteisten massa on pienempi puulaji ja ikäluokka köyhissä metsissä. Pitää laajemalta alueelta etsiä ravinto ja laajemmalle alueelle piilottaa se. Energiaa kuluu liikaa talvella ja ravintoa ei ole jemmassa tarpeeksi. Hyönteisten massaa voidaan lisätä jättämällä ennakkoraivauksessa mahdollisimman paljo sekapuuta mistä lukijoiden kuvassakin näkyy miten hyönteisiä on paikalla kun lehtiä ovat syöneet. Liian yksitoikkoisiksi käyneet puupellot ovat hyönteisköyhiä. Hieskoivikko muuttuu muuten kaikista nopeiten vanhaksi metsäksi ja harventamalla sen ”ikää voi lisätä” verrattuna mitä olisi luonnonmetsässä puilla kokoa samassa ajassa. Sellaisten hieskoivikkojen päätehakkuuta pitäisi välttää niin kaikilla olisi hömötiasmetsä.
Kiinnitin sähkön hinnan marras-joulukuulle 7,37c ja tammikuu-maaliskuu 10,64c ja sen jälkeen taas jatkuu halvalla pörrsisähköllä. Katsoin historiastani, että viime marraskuu oli minulle 9,43c ja joulukuu 11,47 . Ei tiedä tuleeko yhtä kylmä kuin viime vuonna mutta Unkariin ja Slovakiaan on luvattu vaikeita aikoja kun Ukraina katkaisee kaasun tulon. Viime tammikuu oli 14,28c helmikuu 7,45c maaliskuu 7,23c. Voi olla, että menee hintaturvalla samaan mutta kriisin tullessa ei mene ainakaan yli.
Missä on 4 kerrosta? Sisemmässä lasissa on 2 kerrosta ja niin on sanottu energialasi kaasulla ja ulompi on yksilasinen. Kyllä tällänen ikkuna on se kaikkein yleisin Suomessa eli 3 kerroksinen. 90-alun siirryttiin Suomessa 3 lasisiin ikkunoihin, joissa oli 3 pokaa ja se oli sellanen rikkaiden ikkuna. 2 pokaa on nyt kun energialasit tuli sisempään pokaan.
There are about 30 million homes in the UK and 85% of them use natural gas for heating
Siinä on vähän Lontoon murretta har har, katokun jos ei oo käyny ku Suomessa niin ei ymmärrä et Suomessa vain lähes kaikki toimii sähköllä verrattuna Eurooppaan missä maakaasulla on enemmän roolia.
Joo toinen ääni oli kellossa 1939 kun Suomi sai ympärimaailmaa tukea talvisotaan: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_ulkomainen_apu
Mitä Suomen tukeminen kuului muunmuuassa
URGaylle?
Suomalaiset loppuvat. Lapsia syntyy alle väestön uusiutumisrajan. Pitäisikö maaseudulla kuulua enemmän Mogadishun murretta? Pitäisi. Tulevaisuusraportin ajatukset tuntuvat vielä kaukaisilta ja vetävät ihmiset jumiin eivätkä pysty ajattelemaan maailmaa 2070-luvulla jolloin vasta kunnolla väestön rikastuminen kunnolla tapahtuu. Ja minkälaista yhteiskunnallista eripuraa se tulevaisuusraporttien mukaan luo yhteiskuntiin ympäri Eurooppaa. Se on ilmastonmuutoksen jälkeen isoimpia asioita Euroopassa.
Meidän täytyisi toivoa nyt, että Mogadishun murretta kuuluisi enemmän, jotta 2070 keskustalaisia ja perussuomalaisia kansanedustajia ylipäätään olisi. Meidän täytyisi tottua ajatukseen, että keskustan eduskuntavaaliehdokas Muhammad Muhammad haluaa lisää tukea vuohien kasvatukseen. Tässä pitää laittaa kaikki aivosolut liikkeelle, että tätä ei tulkitse millään tavalla rasismiksi.
