Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Mihin tilastoon kartelliperustelu mäntytukki 2004 45€ 2007 65€ perustuu?
Jos poistumat jk:ssa on 100-150 niin se vastaa sit toista harvennusta ja siirtymävaiheessa hakataan tukkia ja seuraavissa yhä enemmän kuitua vaikkakin järeätä. Jos koneketjuja rasitetaan suuremmilla harvennusaloilla niin korjuun hinnat nousee. Kyllä se hinta romahtaa muutaman harsinnan jälkeen kun jäljelle jäävien puun laatu on jo niin heikkoa.
Tällähetkellä isoista yhtiöistä vain MG:llä on täällä listassa kuusisorvi ja se on saman hintaista kuin tukkikin. Sorvilisästä en tiedä sitten onko jollain nyt käytössä.
Tuo psykologi on varmasti puolueeton arvioimaan pakanoiden mielentilaa jos Reijo on antanut sille lähtötiedot.
Sit vähän kuulopuheita, huonomuistini muistelee tällästä kauppaa mikä oli tutulla kartelliaikana, että maksettiin tietty määrä mäntypylväästä vaikka yhtäkään pylvästä ei hakattu. Odotan innolla minkälaisia ässiä hihoista yhtiöt kaivavat ja saattavat itsekin yllättyä miten ovat toisiaan ”kusettaneet.” Nää lisät saattaa pelata molempiin suuntiin.
Marxilaisesti ajateltuna se vaihtoehto olisi paras mikä estäisi pääomien keskittymisen. Mutta jos perintöveron takia jotain menee myyntiin niin riistokapitalistilla on ainoastaan rahaa ostaa se ja näin pääomat keskittyy. Valtion saamat verotulot perintöverosta valuvat lopulta suuryrityksille (osa, ei tietenkään kaikki.) Elikkäs perintö yleensä jakaantuu useammille ihmisille ja perintövero voi pakottaa jonkun myymään osuutensa rikkaammalle mikä on taas pääomien keskittymistä, joten kannatan luopumista tai alentamista. Tulo- ja varallisuuserot hidastavat talouskasvua.
Edit
Tarkoitus oli sanoa tuloerojen kasvu. Ei siis samaa tuloa kaikille.Ei ollu Marxin kirjasta vaan OECD:n raportista: ”Teollisuusmaiden järjestö OECD sanoo uudessa raportissaan, että tuloerojen kasvaminen on hidastanut merkittävästi länsimaiden talouskasvua.
OECD:n viesti on voimakkaassa ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvu nimenomaan auttaa talouskasvua. OECD toteaa, että esimerkiksi Ison-Britannian talous olisi nykyisin 20 prosenttia suurempi, jos tuloerot eivät olisi kasvaneet 1980-luvun jälkeen. OECD kertoo, että tuloerojen kasvu on leikannut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä 1980-luvun jälkeen, saman verran kuin Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Vain Meksikossa ja Uudessa-Seelannissa tuloerojen kasvu on leikannut talouskasvua enemmän, OECD laskee.”Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) linjaa seuraavan hallitusohjelman tärkeimmiksi tavoitteiksi kohtuuhintaisen energian, energiatuotannon päästöjen alentamisen ja uusiutuvan energian lisäämisen.
*snip*
Pekkarisen mukaan tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on perusteltua käyttää julkista tukea vielä lähivuosina. Hän kuitenkin uskoo, että tultaessa 2030-luvulle uusiutuva bioenergia pärjää ilman tukia.”Kohtuuhintaisen bioenergiaan päästään vain kun energiapuu on isoa. Isommasta puusta tehty on parempilaatuista kuin pienestä puusta tehty, joten se on kohtuuhintaisempaa. Energiatuista ei päästä ikinä eroon jos isoa puuta ei riitä kaikille toimijoille. Taimikonhoitopinta-alat pienenevät tällä hetkellä 2% vuodessa ja jos sama tahti jatkuu niin taimikonhoidot loppuvat 2060-luvulla. Paras tähän tilanteeseen olisi esimerkiksi erityisen vaikeiksi tai mahdottomiksi luokiteltavien taimikonhoitojen enempi tukeminen. Energiaraivaus voisi olla uusi tuettava muoto missä kuvio korvamerkittäisiin energiakohteeksi ja se tapahtuisi vähintään 3 vuotta ennen energiakorjuuta. 300-400€ raivaustukea olisi paljon järkevämpää käyttää raivausahatyön tukemiseen kuin sama summa konetyön tukemiseen.
