Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Mikä kuusettumisongelma? Viimeksi kun tarkistin niin männyn ja kuusen viljely pinta-ala oli melkein samoja. Ja sitten kun paljon jätetään viljelemättä tai siemenpuiden varaan niin mänty ja koivu sieltä nousee. Ja kun lisätään hoitamattomuus kuusentaimikoissa niin eipä huolta kuusettumisesta.
Mikä meni vikaan savotassa kun 2000 yksityistä ei tullut täyteen? Täällä on puhuttu paljon, että mo:t on pelosta jäykkinä? Empä tiedä, minun mielikuvat vain vahvistuvat siitä, että asiatietoisuus ei ole kovin korkealla tasolla. Mitä vähemmän tietää asioista niin sitä kauhisteli voi olla miten meitä ”huijataan.” Kuitenkin asioille löytyy normaaliselitys kun vähän jaksaa kaivaa. Varmasti on se pieni 0,5%, joka ei vaadi mitään muuta kuin, että kartelli oli olemassa niin ihan täysillä mukana periaatteesta, muusta viis. Ilmeisesti myös mhy ja mtk ovat joutuneet tulilinjalle kun ovat palanneet metsäekonomisteja laskemaan kartellin vaikutuksia ja kun tulokset eivät miellytä savottaa niin tietäähän sen.
Hankintahakkaajan puissa on varmasti 1,5 mottia lahoa ja alamittaa. Vai mitä tästä pitää ajatella? Tonni lunta vastaa n. 1 kuutiota raakapuuta. Kuituna n.30e. Siis jos pointti oli, että kusetetaan maanomistajaa väittämällä, että lunta enemmän kuin oikeasti on? Tehdasmitta maksuperusteena taitaa olla jo aika harvinainen tänä päivänä. Pienet hankintaerät pinomittauksella, hankintatukit yksitellen ja loput motomitalla.
Tossa kerrotaan miten tehdas mittaus tehdään: http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/puun+tehdasmittaus+tehostuu/a43560?service=mobile
No mummeli on seniili että se ei niin ymmärrä metsäalan päälle ja on ennakkoraivausänkyrä ja sit ostomies ostaa sen raivaamattomana niin eihän siinä ole kuin yksi syyllinen motomiehen harmitukseen. Jos metsäammattilainen tulee niin siltä pitää vaatia eikä siltä joka ei mistään mitään ymmärrä.
Eihän tuo miksikään muutu metsänomistajia ripittämällä, kyllä se ainut paikka muutokseen on siellä ammattilaisosastolla.
Ja eikö se juuri ole tämä ostomies yleensä se lähin tyyppi joka niitä töitä teettää ja neuvoo niissä?
Mitä noita jatkuvan kasvatuksen ohjeita lukee niin osassa kyllä äkkinäistä johdetaan harhaan. Melkein väittäisin, että jk touhussa valehdellaan rutkasti. Minäkään en ekspertti ole, mitä nyt vähän metsiä nähny ja miten 50 vuotias kuusikko on hädin tuskin ensiharvennus koossa mäntyjen poiston jälkeen tai miten 50/50 Ku – mä kuviolta aliskuusista kehittyneet saa harventaa tyvilahon takia harventaa puolet maahan kaatona tai hehtaari tolkkulla ennakkoraivauksilla nähny miten on lahoa paljon aliskuusissa tai miten kuusikkoon tehdyssä pienaukossa myrsky kaataa. Ja nämä kokemukset vasta omissa puhumattakaan sitten muiden.
Viimeisimmät tutkimukset ja tulokset eivät ilmeisesti kuitenkaan vielä kaikkea tiedä. Eikä oo Keskisuomalaisen kourassakaan. Mutta tilanne saattaa joskus olla joudutaan lannoittamaan mutta mielenkiintoista on tämä hivenaineiden poistuminen minkä joku taisi joskus mainita. Mitä jos maasta lähteekin jotain kriittistä? Empä tiedä, ehkä korkeintaan tyvilahoalueella kun rahallinen hyöty saattaa olla jopa negatiivinen niin ei oo väärin jättääkkään niitä.
Suurimmat resurssit pitäisi bioenergiapuolella keskittää pienpuiden keskikoon kasvattamiseen.
Luetaas tää uudestaan: ”Lehtikarikkeen lisäksi sekä juurten aktiivinen toiminta että niiden hajoaminen vaikuttavat maan ominaisuuksiin. Koivun juurieritteiden on havaittu edistävän maamikrobien toimintaa. Juurten hajoaminen ja sen merkitys ravinteiden vapautumisessa tunnetaan maanpäällisiä osia heikommin. Tiedetään, että juurikarike hajoaa Koivulla nopeammin kuin havupuilla.”
Noista pitkäaikaisvaikutuksista maaperään oliko puuntakusen tutkimuksissa vielä vastausta kun netistä en löytänyt? Vois Mutulla ajatella, että kantojen ja juurten lahoamisella voisi olla positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia. Typen huuhtoutuminen alkuvaiheessa on vissiin ainakin tiedossa.
