Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
No johan nyt on markkinat. Metsänomistajien näkökulmasta kannoista saatava korvaus ei ole niin suuri, että niitä tarvitsisi myydä. Riski maaperän toiminnasta kantojen nostosta on ihan aiheellinen. Jos niiden poltossa on ongelmia niin sitten on ja kenenkään ei tarvitse niitä polttaa. Mutta Suomi on ajanut itsensä siihen tilanteeseen, että niiden poltto olisi välttämätöntä koska muuten ei päästä uusiutuvien energiakäytön tavoitteeseen. Nyt pitäisi nopeasti saada pyöreäpuu kannattavammaksi polttaa.
Tämä lanka käsittelee nyt jatkuvaa KASTETTA. Olen tavannut henkilöitä, jotka ovat perineet näitä harsittuja metsiä ja tuntuvat olevan aika katkeria niistä. Tässä astuu esiin jatkuva kaste: ihmiset tulisi kastaa jo lapsina tähän oppiin. Jatkuvan kasvatuksen tuhoisuutta kun ei elinaikana ehdi näkemään niin tämä seuraava sukupolvi, joka sen sitten näkee niin pitäisi jo lapsesta asti kasvattaa jatkuvakasvatus kummien kanssa, että pienemmät tulot ei haittaa kun ideologia on niin ylväs. Ihmiset olisivat näin vähemmän katkeria pienemmistä tuloista kun asenne olisi jo valmiiksi jo se, että ei se haittaa.
Tuosta kuusiongelmasta tuli mieleen, että tänäkin päivänä nykymetsätalouden huimat kasvut yllättävät metsäammattilaisiakin. Ojitusmätästys+istutus tuottaa huimia kasvua verrattuna entisiin menetelmiin. Sitte kun ne katsovat tällästä rupusta jk unelma metsää niin he ajattelevat, että vika on maassa kun puut ovat pieniä ja näyttävät kurjilta. Sitten siihen laitetaan mäntyä ja todetaan, että vika ei ollutkaan maassa ja sitten onkin männyt liian rehevässä.
Itseasiassa hiipumaan päin näköjään. SE lopettaa näköjään kokonaan.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/kantojen-nosto-hiipui-1.75107
No katsoppa sieltä Metlan tilastoista ensinnäkin avohakattu pinta-ala ja sen jälkeen kaikki uudistustavat. Vaikka viime vuodelta. Saatat ihmetellä montakin asiaa.
Tuosta kuusia liian karulla asiasta sanoisin, että täälläpäin suurempi ongelma on se, että mänty on arvottu liian rehevään enkä tarkoita nyt räkämänniköitä.
”Leimikon suunnittelussa tarkistetaan teiden ja varastopaikkojen sijainti sekä käyttöoikeus. Lisäksi tarkistetaan mahdolliset korjuun toteutuksen käyttörajoitukset, arvioidaan ennakkoraivauksen ja kantokäsittelyn tarve sekä täsmennetään mahdolliset ympäristönhoidon ja energiapuun korjuun vaatimukset.”
Tälläset asiat pitää ostomiehen tehdä. Ei tässä saa maanomistajaa sitten mitenkään vastuulliseksi työmaan korjuu olosuhteista. Tai sitten oon jotain vaan käsittänyt väärin.
Ai tuo kuusiongelma. Oisit heti sanonut, että vertaat vain istutettavia taimia. Jätät siis kaikki muut tilanteet pois.
Musta ra koivun tulo kuusentaimikkoon lehtomaiset me kankaalle on hyvä mahdollisuus kasvattaa koivua kuusen kanssa. Mut mitäpä tästäkään väittelemään enempää kun et usko kuitenkaan koivun hyvään kykyyn uudistua myös lehtomaiset kankaalle.
