Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Joo mut mistäs ne kiinalaiset saa ne koneet niiden sirujen tekemiseen? Se on nimittäin Hollantilainen ASML holding joka dominoi sirujen valmistuskoneiden markkinaa, kikkelis kokkelis vaan.
Onhan isot, yksirunkoiset katajatkin kaavamaisesti suojeltu. Juuri ne parhaimmat mistä jotain voisi puuseppä askarella. Molemmat ovat harvinaisia vaikka Kataja ei mitenkään erityisen harvinainen muuten ole. Kaikenlaista käkkärää on kuten pihlajaakin.
Siinä on ehkä isoin pihlaja minkä nähny. Raivurissakuitenkin 225 terä. Siinä on helmikuinen ennakkoraivuu. Tosi harmi aina, että hommat loppuu maanomistajien metsissä jo varhain niin pitää kuusikot ja männikön raivata omista metsistä tammi-helmikuussa. Maanomistajat eivät halua näin, täälläkin vasta joku valitti kannoista. Samapa tuo minulle.
Minkä saa kaataa ja käyttää. Ainakin FSC:stä tehdyn koulutusmateriaalin perusteella on tälläinen tulkinta ja sen mukaan mennään JA että varmasti muistan oikein. Noh, enpä ainakaan ole kaatanut paksumpia oli miten oli. Motoksuskitkin on hyvin varovaisia sen suhteen. Suuremmilta osin kasvaa melko pensaana mutta rehevimmillä kohdilla kasvaa yksirunkoiseksi ja paksuksi. Jos näitä paksuja johonkin lähtöön luonnonmetsästä haluaisi niin saisi naarata tuhansia hehtaaria. Ehkä se olisi tosiaan luxusta. Ilman FSC:täkin aika vaikeaa siis.
Mieluummin sitä pihlajaa kasvattaa ison metsän aliskasvoksena, tai no jo taimikosta ast, sillähän pihlajahan on yksi parhaimmista lajeista uudistumaan varjoon ja muokkaamattomaan maahan. Jatkuva kasvattaja kasvattaa sitä pääpulajina pienaukoissa ja pelkästään puhuu suurista tuloista. Ihan vapaasti saa kasvattaa monimuotoisuutta tukevaa metsää mutta samalla kannattaa ehkä puhua taloudellisesta jääkaudesta.
Elinympäristöjen katoaminen on primäärisyy ja populaatioiden keskittyminen pieniin, sopiviin metsäpläntteihin sekundäärisyy. Iso-Britanniassa metsät ei ole isoja muutenkaan ja ne yksilömäärät ovat liian isoja pienille aloille. Suomessakin ensimmäinen syy on sopivien ympäristöjen katoaminen kuten lahon lehtipuun ja kuusialiskasvoksen yhdistelmä höystettynä vielä edellisen sukupolven isoja puita (sellanen oli.) Muellerin tutkimus on varmasti oikeilla jäljillä myös aliskasvoksen roolista.
Jatkuva kasvatus on kaikkein tuhoisinta hömötiaisille kuten ollaan kuultu Arvo Kettunen, kaikki lehtipuut ovat hävinneet ja Perko, pienaukot ovat roskaa, joiden tarkoitus on lisätä lehtipuun määriä muutoin havupuustoksi muuttuvassa jatkuvassa kasvatuksessa. Vähäisissä määrissäkään luontoa huomioiva jatkuva kasvatus ei tuota jatkuvasti tukkia vaan pihlajametsiä.
Kyllä tuossa metsänhoitosuosituksissa selvästi sanotaan, että pienaukkoja pitää raivata, et se siitä miksilään muutu kuluttomaksi rahakoneeksi, vaikka energiapuun hinta onkin nyt hyvä. Pienaukkojen raivaaminen maksaa enemmän ja niihin on vaikea löytää tekijä jos ei ole ison puuyhtiön sopimusasiakas, ainakin jos minulta kysytään.
”Useilla kasvupaikoilla on vaarana kuusettuminen, mikäli lehtipuiden ja männyn kasvu- ja uudistumismahdollisuuksista ei huolehdita. Siksi on syytä tehdä myös pienaukkoja poimintahakkuiden yhteydessä. ”
Niin eikös nuo pienaukot aiheuta melkoisia jääkausia JK:ssa kun laatu on lähinnä energiaa ja kuitua ja metsänhoitosuositukset suosittelevat taimikonperkauksia, joiden kulujen laskenta-aika paljon pitempi kuin jaksollisessa?
Ei ole saivartelua, pitää ymmärtää konsepti ja mitä metsänhoidonsuositukset sanovat jos niihin kerta viitataan. Tarkoitus on, että reunametsä kylvää aukon. Ei tästä voi olla epäselvyyttä. Jos siellä on taimia niin muita nimityksiä on 2-vaihe kasvatus tai siemenpuiden poisto tai jotain muuta.
”Pienaukko on hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun metsikön puusto on tasarakenteinen, eikä nuorempaa puustoa ole valmiina.”
Metsänhoidon suositukset”
”se on ymmärrettävä metsänhoidon suositusten mukaisena.”
”tehdään pienaukkoja paljaaseen maahan.”
”Tarkoittaa kasvun alenemaa.”
Eklkli metsänhoidon suositusten mukainen jatkuva kasvatus johtaa kasvun alenemaan. Ei mitään uutta täällä. Kyllähän metsänhoidonsuositukset minusta ovat hyvin selkeät, että pienaukko on se vaihtoehto kun ei ole taimettumista vaikka kuusikon alle. Ihan turha yrittää sotkea pienaukkoa ideologiaa tälläseksi, että sitä tehdään sinne missä on taimia. Kaikkihan me tiedetään mitä pienaukoista tapahtuu: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/uudistamatta-jatetty-pieni-aukko-2/
Ehkä tuo on sitä pakottamista kun yritetään saada toimimaan sellaista mikä ei toimi, että siellä olisi taimia mitä metsänhoidon suositukset ei just tarkoita.
