Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Maapinta-ala n. 12600km2 ja kaadettuja hirviä n.2900 eli 4,3 hirveä per hehtaari. Jos tavoitteet on 3hirveä per hehtaari ja niitä ammutaan 4/ha niin ollaan vissiin jo ihan hallitsemattomassa tilassa kun otetaan vähän peto ennakkoa.
Ei kyllä vastaa arkista kokemusta, että hirvet viihtyisivät erityisesti tiheikössä. Energiapuumetsissä ei ole oikeastaan ollenkaan hirvien vikuuttamia puita. Kaikkein pahin ja alttein on harveikko, jossa uudistinen ei ole onnistunut, että mäntyjä ja koivuja on ihan siellä täällä, ne on varmimpia joutua syödyksi. Kyllä jo 2 kertaa aikaisin raivattu saattaa jo tehdä sellasen supervesakon, että siitä ei Hirvi fyysisesti mene lävitse ja bensaa palaa varmasti 9litraa.
Joo no enpä haluaisi lääkäriksi kouluttautua jos palveluspaikaksi voitaisiin vain määrätä jonnekin perähikiälle 10 vuodeksi kiitoksena koulutuksesta.
”Ammattilaisten” metsäpäivät? Muistan kun kaupunginvuokrataloalueella ammattilaiset oli jo päivällä Saarinen vieressä olevan ison kuusen alla viettämässä ammattilaisten metsäpäiviä. Mutta raivauksilla näkee viinapulloja, viinipulloja ja kaljatölkkejä ihan kaukana kaupungistakin et kuka oikeen ja miksi menee metsään juomaan? Olisi kyllä kiva tietää mitä metsässä on tapahtunut ja miksi sinne on viinapullo tyhjennetty?
Koska Visan mailla kuten täällä monesti niin vesakko tulee joka kerta isompana ja pahempana takaisin kuten tienlaitojen pajut. Jos ei ymmärrä Etelä-Suomen metsien hoitoa, ei ymmärrä kaikkea. Karuja maita kyllä on täälläkin. Voin tuoda näytille kun ennätän niin taimikonhoito puolukkamaastosta missä minulla on menossa 3 raivaus kuusentaimikossa 10 vuoden sisään vaikeana kun raivaus on aloitettu kuuselle liian ajoissa mutta tavalla miten männikkö samassa paikassa pitäisi tehdä. Ihan varmasti palaa 9l hehtaari bensaa kun iso paha vesakko palaa aina entistä vahvempana takaisin. Kohde on täydellinen ymmärryksen lisääjä sillä viereinen maanomistaja on samalla maaperällä todella vähällä kun siihen kuusentaimikonhoidon tarpeeksi myöhään ja koskaan ei pääse tulemaan tilannetta, että bensaa palaisi kauheasti. Joten pysykää kuulolla kun saan kuvattua tilanteen.
Männyn neulaset kovettuvat ja kitkeröityvät auringon UV valon johdosta. Niin tapahtuisi vaikka hirviä ei olisi olemassa. Kun tomaattia esim. Kasvattaa keväällä sisällä, lehdet kasvavat vaaleanvihreinä ja ohuina ja keväällä ne vie ulos, lehdet palavat UV säteilystä. Oletteko koskaan miettineet miksi yrtit ja salaatit kasvatetaan UV:ta suodattavassa kasvihuoneessa? Jotta lehdistä ei tulisi tummanvihreitä ja paksuja ja kitkeriä. Jokainen boi kokeilla ostaa basilikan kaupasta, maistaa ja vie kesäksi aurinkoon niin loppukesästä on jo hyvin kitkerä janpaksulehtinen. Yksi myös missä UV säteilyn haitat toteutuu on kuusen taimet: 1-vuotiaat kuuset kun kasvatetaan UV:ta suodattavassa kasvihuoneessa niin syksyllä istutettavat kuuset eivät kestä kevätaurinkoa, jos ei ole lunta suojana. Jos syksyllä istuttaa kuusia niin AINA 2-vuotiaita mitkä kasvavat toisen kesän pihalla ja niihin on kehittynyt UV suoja sekä ehkä parempi sieto myyriä myös.
Husqissa kahvojen tärinä johtuu lähes aina jommankumman vaimennin jousen katkeamisesta kahvojen alla. En tunne tilhejä joten ei varmaan hyötyä tästä kommentista.
Ihan hulluja juttuja jos ei muka harvenna puolmetrisiä taimia 2000 taimeen niin tuhansien hehtaarien harvennuskokemuksella muutoin tehdyistä ei tule ikinä tukkia.
”ei tarvitse kuin ohjailla metsänhoitoa.” Jovain
Jaksollisessa metsänhoitoa ohjaillaan raivaussahalla harventamalla ylimääräisiä taimia ja valitsemalla laadukkaimmat kasvamaan.
Miten Jovain on mahdollista Jatkuvassa kasvatuksessa ohjailla metsänkasvatus? Onko sinusta muka 10-20 vuoden välein tehtävä hakkuu muka tarpeeksi ohjailemaan metsänhoitoa? Niinhän se tapahtuu jatkuvassa kasvatuksessa, ilman raivaussahaa.
Näkyy olevan se Kujalan kuva arvometsän sivuilta mikä oli jutussa. Samaakuvaa pyöritetään missä jaksollisen männikön alle on syntynyt kuusentaimikko. Kuusentaimikko syntyy helposti myös koivikkoon. Täytyy ymmärtää, että se syntyy siinä vaiheessa kun taimikko on tiheimmillään ja maan pinta paljaimmillaan siellä alla. Se on sitten heti vaikeuksia tiedossa kun tulee ajourat mitkä heti valtaa vattu ja heinä havujen typpipurskauksesta. Sen jälkeen ei olekaan enää selvä, että sinne tulisi enää arvopuiden taimia. Esimerkiksi minä en voi kasvattaa tuollaisen valopuiden jälkeisen kuusijakson jälkeen enää mitään kun ei sinne mitään järkeviä taimia synny. Arvometsä ja Kujala veivaa tuota samaa kuvaa mutta ottaisivatpa kuvan mitä tuollaisen kuusikon urille on syntynyt. Miksi pitää aina veivata kuvaa jaksollisesta metsästä ja esitellä sillä miten helppoa jatkuva kasvatus on?