Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se on Jovain ja Perko jolta on jäänyt paljon ennakkoraivausta tekemättä ja on jäänyt ymmärrystä puuttumaan. Kujalan kuvassa ei näy isoja kuusia mistä nuo kuusten siemnet on tullut. Niitä ei niin vaan ilmaannu jokapaikkaan. Tuollaisen jaksollisen männikön ensiharvennuksessa edellisestä puusukupolvesta syntyneet kuuset on muutaman metrin ja just pystyin laskemaan, kun olen sellaisessa min 20 vuotta parimetrisestä kuusesta. On kyllä vuoden vitsi, että nuo kuuset ovat vain muutaman kymmenen vuotta.
Paljon on istutettu mäntyä paikkoihin, jossa edelliset ”kyllä metsä kasvaa uudistamattakin” sukupolvet ovat kasvatteet männyn aliskuusista metsiä ja heikosti kasvamistaan kuusista on tehty päätelmiä maaperän köyhyydestä ja paremmasta sopivuudesta männylle. Nyt kun nämä ränsistyneet aliskuusikot on uudistettu ja tämä luontainen metsänkasvutustapa ehti hiipua niin uusia metsänomistajia on höynätettävissä kun niitä edellisiä virheitä ei ole niin paljon näkyvillä.
Yhdellä kuviolla on tehty virhe ja toteutettu kuusen aliskasvoksen hyödyntäminen männyn alta. Puiden ikä on varmasti lähempänä 100-vuotta kun on harvennettu ensimmäisen kerran ja melko harvaksi. Yhtään ei ole tullut taimettumista tähänkään jatkuvan kasvatuksen kuusikkoon. Taimettumissaduilla ja jatkuvilla hakkuilla voi yrittää hölmöläisiä höynäyttää
Metsuri Motokuskille: kirjoitit, että jaksollinen metsä on huono lähtökohta jatkuvalle kasvatukselle. Minusta kaikki lähtökohdat ovat huonoja mutta arvometsä ja Kujala käyttävät tätä kuvaa esimerkkinä: https://yle.fi/aihe/a/20-10002970
Niinkuin Jovain kirjoitti, avohakkuuvaihe sopii JK:n ja on suorastaan olennainen osa ja välttämättömyys jääkauden katkaisemiseksi ja uuden jaksollisen männikön kasvattamiseksi, jos ”jatkuva kasvatus” voi taas metsän kuolemaa simuloida.
Eikö olekin jaksollinen Männikkö lähtökohta? Kujala todistaa tässä Perkon vääräksi ja Puukin oikeaksi. Ei sellaisessa vertailussa ole järkeä, jossa päätehakkuun jälkeen on 0€ ja jatkuvalla kasvattajalla rahaa puissa.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/eb7a7a38-5088-4a5a-b778-2af5db03af82
Yhden hirvikolarin hintalappu 300 000€
Tapporahoja kyllä löytyisi ja pienempi hirvikanta ei haittaisi kun metsästäjiäkään ei kohta enää ole.
Olen ihmetellyt 10 vuotta kun kemeralaki uudistettiin samalla 2014 et miksi se Aki Hostikka (Hintikka, paikannimi) tiuskasi minulle takaisin, ”en tiedä” kun kysyin miksi raivausväli taimikossa oli laitettu 7 vuoteen. Suomessa ei varmaan ole yhtään metsäammattilaista joka ei tietäisi, että varhaisperkauksen jälkeen tuo on aivan liian kauan. 2014 on varmasti ollut erilaista painostamista eri tajoilta kun metsälakia on uudistettu. Metsänhoitosuosituksiin lisättiin todellisuuden vastainen kuva JK:sta missä isojen kuusien ja keskikokoisten mäntyjen alla kasvaa pieniä suoria koivuja. Sellaista en ole luonnosta löytänyt koskaan. Sauli Valkonen on todennut, että koivu ei sovellu ollenkaan JK:hn ja olen lähnyt mitä koivun taimille tapahtuu JK metsässä. Eli ihan taatusti bisnes edellä on painostettu jokaisen metsäammattilaisen pask”%s tietämään juttua metsälakiin. Tai luontoväki pailostanut. Nehän ne vasta on kunnostautunut valehtelemaan pienaukkojen tuotoista. Jopa Perkokin tietää mitä s%ntaa se on.
Fake it til’ you make it?
Kuka on koskaan kuusen tai koivun pottitaimia kasvattanut niin alkuunlähtö on melko vaativa toimenpideja vaatii kuukauden jokapäiväisen hoidon. Kastelua ja aurinkoa. Tai kaikki tietää mitä pitää tehdä kun saa kourallisen siemeniä -> maa pitää kääntää mullalle ja kastella jne. Mutta nyt JK miehet heittää ihan mutulla, että kyllä heinikkoon ja mättäisiin tulee jatkuvasti taimia, senkun heittää siemenet sinne sen kummempia ajattelematta.
Olen raivannut raususkoivumetsiä trombin jäljiltä eli miten Suomessa metsä syntyy luontaisesti, kun puut kaatuvat myrskyssä paljastaen kivennäismaan tai toinen tapa on pintaksvillisuuden palaminen. Avohakkuu ja maan kääntämine toisintaa molempia. Sitten tässä syksyllä raivasin vanhaa mäntymetsää missä iso koivu oli lahonnut ja kaatunut aliskuusien päälle myrskyssä tai itsestään. Sen jälkeen mänty oli kuollut tyvilahoon mikä oli tullut tyvilahosista aliskuusista kun olivat vaurioituneet koivun kaatumisesta. Jatkuva kasvatus replikoi metsän luonnollista tapaa tuhoutua. Aikanaan kuuset palavat tai kaatuvat ja homma alkaa männyllä ja kuusella. Se, että kaikki paikat kuusettuisivat on virheellistä ajattelua koska luonnolla on omat tapansa kyllä uudistua valopuille. JK on luonnon oma tapa tuhota metsä.
https://www.hs.fi/paivanlehti/13042019/art-2000006068587.html
Aloin miettimään kun illan hämärissä varpuspöllö tulee lintulaudan lähettyville, että mikä sen suhde hömötiaiseen on kun hömötiainen on niitä, jotka antaa tilaa muille ja syövät viimeisenä ni löyty tuollainen.
Suomen pitäisi varmaan viritellä kehitysmaa Venezuelan tavoin energiayhteistyötä Venäjän kanssa kun kehitysmaa Suomesta loppuu talvella sähkö ja teollisuutta ajetaan alas. Voitaisiin lähettä Osmo Soininvaara neuvottelemaan joka oli vetämässä Vihreitä pois Lipposen hallituksesta ydinvoiman lisärakentamisen takia. Nykyäänhän Osmo kirjoittelee ylisanoja kivihiilestä niin varmasti olisi oikea henkilö neuvottelemaan Suomeen vähän fossiilista sähköä talveksi.
No entäs mietittekö koskaan kun tankaatte autoa, että tästä aiheutuu päästöjä, jotka aiheuttaa noita asioita? Itse en koskaan mieti. Tankkaan ja huruuttelen autolla miten haluan ja kuinka paljon haluan vaan.
Mut enkös mä kompensoi omat päästöni kun energiapuuennakkoraivaan koivulepikön et se voidaan harventaa viimeistään 20-vuotiaana eli lepät ei ehdi lahoamaan ja muuttumaan päästölähteiksi ja koivut harvennetaan niin aikaisin, että niistä saadaan vielä vaneria. Jos siis vaihtoehto olisi odotella, että pelkän kuitupuun osuus mahdollistaisi hakkuun.
Miten te kompensoitte aiheuttamianne päästöjä?
