Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Eikös nuo ole pelkästään energiapuuhun keskittyneitä jos kuitu ei lyö leiville ollenkaan? Tässä on vuoden aikana tapahtunut sellanen juttu, että Stora ja UPM alko ostaa ja toimittamaan energiapuuta niin sitä tavaraa tulee paljon tarvittaessa. MHy:n malli oli, että 5-v varhaisperkaus ja 3-7v taimikonhoito niin tämä malli tuotti paljon energiapuuksi soveltuvia mm. istutuskuusikoita. Järeämpää riukua ehti kasvaa niihin kun luultiin, että etukenossa tehdyt raivaukset poistaisivat ennakkoraivaustarpeen tai mitä lie, todellisuudessa luotiin koko joukko enegiapuumetsiä. Takapuolituntuma on, että energiapuutukia on eniten saaneet kuusikkonsa ohjeiden mukaan hoitaneet mutta lopulta ovat joutuneet tekemään energiapuuaharvennukusen kun se kolmas raivaus on sellanen moukari mihin ei moni pysty.
Musta on hyvä, että tippuu pois se kaikkein pienin, tehottomin ja vanhin rauta pois. Eihän oikeesti kun kattoo kalustoa millä mhy:lle tehdään olisi asiaa muualle. Sitten kun taas vetää, koska 2026 ei taas kukaan ja sitten on varasto tyhjä ni eiköhän ne taas täyty sillä tehoikkammalla kalustolla isompien toimijoiden toimesta.
Jaksolliseen kasvatukseen on tuotu paljon alueita, jotka eivät ole kosteuden vuoksi alttiina metsäpaloille ojittamalla. Tuli vaan mieleen, että jokaista JK hehtaaria kohti on metsätilalla missä ojitetaan niin tavallaan enemmän hyvinkasvavaa pinta-alaa kuin olisi jos siellä JK käytössä. Pitäisikö kehittää joku korjauskerroin eli jos joku puhuu vaikka hehtaarista JK metsää niin se vastaisi vaikka 1,2ha jaksollista metsää?
JK metsästä kun otetaan motolla se iso lahopuu niin se on sama asia kun luonnossa kaatuisi metsän iso puu. Jostainhan syystähän ne sinne kaatuu. Ovat mm. Lahon heikentämiä. Se lahon synty alkaa kuusissa oikeassa metsässä jo siellä taimissa siitä ison puun kuolemasta ja kaatumisesta. Kuusen kasvatus mäntyjen alta on melko viheliäistä kun se raivaa isot männyt tieltää tartuttamalla ne. On hyvä kun on metsäpaloja niin laho häviää maasta ja tai tuulituhoja niin sitten lehtipuujakso hoitaa.
Ensimmäinen ja viimeinen pienaukko tehtiin kuusikkoon kun tarvitsi tien ja kääntöpaikan. Pienaukon ympäriltä kuoli valon puolelta niin paljon kuusia kirjanpainajiin, että niillä rahoilla olisi maksanut taimet aukkoon. Sen lisäksi siitä pienaukosta alkanut tuhoutuminen pysäytettiin laajalla avohakkuulle.
Ja puut eivät kuole itsestään, siellä missä ne ei pala tai tuuli kaada niin niiden täytyy kuolla lahoamiseen eai hyönteisiin. Lahoaminen alkaa kun iso puu kaatuu pienten puiden päälle vaurioittaen niitä. Isojen puiden aiheuttamat vauriot pieniin puihin ylläpitää kasvua ja kuolemista. Ennakkoraivauksilla näkee miten ison puu aiheuttamat vaurioit ovat tehneet pienten puiden terveydelle. Kuusten evoluutio on sellainen, että ne sietää lahoa niin, että ne pääsevät siementämään ja parhaimman kasvun alkaessa pystyvät tartuttamaan männyt ja saamaan valon. Johonkinhan niiden mäntyjen on kuoltava tai ne olisi ikuisia. JK nimenomaan matkii luonnon uusiutumista lahottimisen kautta. Jaksollinen matkki taas tuuli tai tulipalo tuhoa ja siellä kasvatetaan puut nopeasti ja häiriöttömästi, että taimet ei saa (hyödyllistä) tuhoa koska se on yksi luonnon keinoista uudistaa.
Pienaukot mitä tulee JK metsiin on vasta alku suuremmille aukoille. Pienaukonlaidasta alkaa tuuli kaatamaan ja lopulta on jäljellä vain pieniä saarekkeita vanhaa metsää. Tuulinja hyönteiset viimeistelevät tuhon. JK:ssa ei voidaan enää hallita tätä luonkollista metsän tuhoutiäumismekanismia kun tuho alkaa leviämään pienaukosta.
Jaksollinen metsä kasvaa terveenä alusta loppuun ennenkuin luonnolliset mekanismit tuhoavat metsän koska mikä kasvaa, on myös tuhouduttava. Sen takia jaksollisen metsien olematon lahotilanne ei saa palstatilaa kuten JK metsien.
On selvää, että tasapainotila tulee löytymään ja kaikille ei ole tekemistä. Yhden lajin tekijöille on kaikista hankalinta eikä ole myöskään varmaan, että kuitupuukaan vetää entiseen tahtiin lähivuosina tuontipuun lisääntyessä ja Kiinan viennin hiipuessa. Paras on olla kun on mahdollisuus kumpaakin Energiapuuta ja ainespuuta kun alabire tiputtaa kilpailijat, jotka tekee vain toista. On selvää, että energiapuun teko ei lopu yhteen lauhaan talveen ja sitä seuraavana talvena taas tarvitaan lisää. Sähkön tuleva kallistuminen ei varmaankaan tue näkemystä pysyvästä kysynnän loppumisesta ja tilastoissa näkyy ainakin sivuvirtojen melkein 10% lasku energiantuotannossa sekä metsähakkeen melkein 10% nousu. Myöskin ainespuuvirtojen hiipuminen vaikuttaa sivutuotteiden saatavuuteen.
Visakallolle: varmaan ne oli sellasia, että ois voinut tehdä energiaakin: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/ensiharvennuskunnossa/
”Olisikio AmmattiRaivoojan ohje, että jättää edelleen kasvatettavan lehtisekapuuston pääsääntöisesti siemensyntyisistä taimista mutta vasta toisessa raivauksessa?
No aikasintaan, paras on kun käyttää metsäntutkimuslaitoksen viisautta mutta se on sitten itsetehtäviin töihin, teetettynähän se tuskin onnistuu, edes täysraivauksena 4-5-viotiaana.
Varhaisperkausta tehtiin ennen täysraivauksena. Sitten tuli tämä, että ihmiset haluaa sekametsiä ja koivusekoituksia. Metsälehden metsäkoulussa on vanha viisaus metsäntutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta, että koivu kasvaa tasapituisena kuusikossa kun katkaistaan 7-vuotiaana. Nykyään on pakko jättää 10% nykyohjeilla varhaisperkauksessa. Menneisyyden kaikuja täysraivaukset metsä groupin tai mhyn mailla. Minä vedän itselleni täysraivauksen 7-vuotiaana.
Tämä halu ja vaatimus sekametsistä on tehnyt sen kun ei enää tätä vanhaa, edelleenkin pätevää tutkimusta eikä ymmärretä havupuiden kasvudynamiikkaa eikä eikä havupuiden ja koivujen yhdistettyä kasvudynamiikkaa. Kun 5-vuotiaana katkaistaan, koivusta tule etukasvuista, kaikki pienet vesat vesovat ja hidastavat kuusten kasvua entisestään kun ne haitallisimmat vesat kuusen välittömästä läheisyydestä ei kuole.
Nyt meillä nykytutkimusta, joka sanoo että koivut ja kuuset kasvavat yhtä nopeasti ja toisaalla tohtoriväitöskirja joka kertoi, että 2 vuotta riittää. Nyt kun nämä ovat pseudotutkimusta, niin ihmiset yhä vähemmän ymmärtävät tätä kasvudynamiikkaa. Jos taas taas tehdään tätä reilusti etukenossa isojen ohjeiden sisällä eli 5 vuotiaana ja toinen 8-10 vuotiaana niin toisen kerran katkaistuista vesoista ei kasva enää kuitua. Jos sellainen jätetään vasta sitten sekapuuksi esimerkiksi 3 raivauksessa mikä on rehevillänmailla sitten lähes sääntö, niin tulee energiapuuraippa tai 12centin kannon ennakkoraivaustarve.
Olisi hyvä jos tulisit kustannusten kanssa ja todellisten kuusikoiden kanssa, joissa tätä on tehty pitempään, että kiertoajan kustannukset olisi selvillä, että ennakkoraivaustarve on vielä selvästi nähtävissä nollaksi.
Itse vertaan omaa tekemistä näihin isojen toimijoiden tekemiseen ja ohjeistuksiin ja niistä olen nähnyt mitä niissä tapahtuu ja niiden tekemisen seurauket ovat minulle ja energiapuualalle. minun on vaikea vastata jos sinä olet keksinyt tavan hoitaa metsää kun en näe sellaista missään. Tämä ohje 5-varhaisperkaus ja 5-10 vuotta siitä lienee nyt se ohje mikä on kaikilla, ei mitään suorittavan keksimää.
Sama minulle mitä muut tekevät, itse olen saanut kaikki tuet, kuusikoissani tehdään mahdollisimman vähän mahdollisimman tehokkaasti, metsään.fi lukuja ei ole voinut lahjoa, ne näyttää armottomia kuutio määriä tavallani tehdyillä ja pieniä jatkuvan raivauksen kuvioilla.
Ei Sinun tarvitse muuttaa näkemyksiä, mutta nykytilanne missä 5-vuotisvarhaisperkaukset tuottavat energiapuukuusikoita niin eikös energiapuuhommaa voida lopettaa ennenkuin saadaan parempia tuloksia jostain muusta tavasta hoitaa, onko se siten joka toinen vuosi raivausta, en tiedä, mutta nyt tulevaisuus on valoisa kun siellä missä ennen hakkasi MG, hakkaa nykyään energiapuuta tekevät firmat.
Todellakin kokopuunkin pitäisi kuolla kun tulee kuidun sivutuotteena latvasta. Mikäänhän ei estä erottelemasta järeämpää kuitua ja latvoja omiin kasoihinsa niinkuin muutama vuosi takaperin tehtiin tai kysynnän mukaa än kos jotain kuitulajia tarvitaan enemmä.
Joo kukaan ei maksa siitä. Et ymmärrä paljon raivaus maksaa. Minä ota joka raivauksesta vähintään 300. Vesakko on silmien tasalla joka toinen kesä. Sinun ei kannata ymmärtää että minua haittaisi tehdä tälläinen raivaaminen, päinvastoin se työllistäisi paljon.
Sinun pitää ymmärtää mitä metsänhoitoyhdistyksen lehdessä lukee, kuusikon varhaisperkaus 5 vuotta siemensyntyistä koivua jättäen, seuraava kerta 5-10 vuotta. Sama lukee MG:n lehdessä. MHY sentään ottaa vastuun siitä, että näin tekemällä menee ihan pieleen ja seuraus energiapuuhakkuu ja todennäköisimmin energiapuuennnakkoraivaus istutuskuusikossa mikä onkin varmaan nousemassa päätyölajiksi raivauskohteissa. MG ei siivoa sotkua mikä aiheutuu siitä, että ei raivata taimikoita joka toinen vuosi. Ei se parhaimpaan kasvuun auta tai ole taloudellista mutta kukaan ei ainakaan sanoisi, että ei ole raivattu ja hoidettu.
Milloin suorittava MG ottaa vastuun ja muuttaa metsänhoitoohjeitaan, että kokoajan ei tulisi nykyisillä voimassa olevilla ohjeilla lähinnä energiapuukuusikoita? Eikö heillä olisi vastuu tehdä energiapuuta kun tilanne on nyt tämä?
Hyödynnän maksimituet aina kuusentaimikoissa ja ensimmäiset siemenestä asti kasvattamat kuuset lähti sahatavarana kaukoitään. Mulla on kuusentaimmikko joka on myös istutettu n. 2007, joidettu raivaamaan kirjan mukaa, metsään.fiin mukaan kuutioita on puolet mitä muissa vastaavissa ja kolmas kerta on pakko tehdä. Siinä ei mietitty tukia, tehtiin vain suorittavan ohjeilla. 50e energiapuun lisätuki taimikonhoidon päälle on ihan merkityksetöntä ohjailemaan ihmisiä. Jos tilanne on jo siinä pisteessä niinkuin aloittajalla, niin sulla vastakkain tonnin lasku tonnin tulo niin siinävaiheessa kyllä valinta on selvä eikö tuollaisista enää kukaan suoriudu raivaussahalla. Työntehokkuuskin on ihan toista. Jos sitä ei olisi ostanut joku suurista niin sitten se kaikkein pienin joka on laskenut itselleen suurimman ja riittävän tulon siitä.
