Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Kuusikossa ja koivikossa kannonpituus on 30-90cm kun ei muulloin ehdi raivata kuin talvella. Pitkät kannot eivät lisää vesomista, enemmän on havaintoja, että asia voisi olla toisinpäin.
Kannattaa ladata älyenergiasovellus ja kun siihen antaa oikeudet käyttöpaikan sähkönkulutustiedon hakemiseen niin saa reaaliajassa sähkölaskun tiedot ja laskee oman kulutuksen hinnan ja voi seurata kulutusta. Lisäksi minulla on omalumme sovellus mistä näkee hyvin historian ja käyttöpaikan historian.
Isoimmat puut ja kannot levittävät ison määrän itiöitä josta juuurenniskaan tai alas osuman saaneet aliskasvokset saavat sen ilmasta. Seuraava tapa on saada tiheässä kasvavasta ryhmästä juuriyhteyksien kautta kun joku aliskasvoksista on vaurioitunut. Eikö ollut näin, että tyvilaho ei viihdy turvemaassa? Mutta ilmasta voi tulla puihin. Kuivilla kankaalla on enemmän maasta saatua tyvilahoa kuin ilmasta kuusialiskasvoksella ja sielläkin todella herkästi tulee ilmasta vaurioituneisiin.
On kurjaa katottavaa JK tila kun tietää mihin suuntaan se on menossa. Minä mahdollistan vain hakkuun, en poista jokaista lahottunut aliskasvosta eikä isompia pystyisikään. Nyt ei lohduta Perkon ja Pukkalan ajatukset, että ihan hyvin voi raivaamatta koneella survoa ja kaikki vaurio vaan on plussaa.
Turvesuollakin voi kasvattaa rauduskoivua ja tulee luonnostaan turpeennostoalueille kun ojitus on kokoluokkaa iso. Siellä missä ei ole luonnostaan niin tarvii vaan ihan todella isot ojat.
Kukas se sanoikaan viimeksi siirtäneensä saunomista? Noh, anywho näkisin, että jakajan voittaminen on aina vaikeaa kun aika tarkkaan on osa nut tarjota diiliä millä voittaa vielä 0,5c mutta tappion määrä on melko rajallinen kuitenkin ja mahdollisuus hävitä ja häviön suuruus vuodenvaihteen jälkeen on iso pelkällä pörssisähköllä.
Niin isot kuolleet puut ovat useimmiten kolhittujen ja tartuntojen saaneiden aliskuusten vieressä. Syy-seuraus on minulle ilmiselvä. Metsän terveys menetetään eikä avohakkuu-kunnostusojitus-viljely männylle ole niin hyviä edellytyksiä kun on kasvatettu kuusia kuuselle soveltumattomassa paikassa ja saastutettu maaperä kun on kuviteltu, että niistä kasvaa seuraava sukupolvi. JK:n tuhojen korjaaminen tulee olemaan työlästä ja hidasta ja Rannalle riittää taivasteltavaa ojitustun sijoituskannattavuudesta jos tälläisiä JK:lla tuhottuja maita sattuu perimään. Arvosana niissä tiloissa romahtaa kun kuka niitä ostaisi kontolleen. Mutta se tyvilaho on sivujuonne siinä, että kun tietää, että ne kuuset eivät siinä maaperässä kasva niin se on se pääongelma.
JK ei hyväksy, että suurinosa kuuselle uudistuvista maista ei sovellu kuusen kasvatukseen ja raivammattoomuden kauppaaminen ei taatusti poista kuusia soveltumattomilta maaperiltä.
Vesistöt rehevöityvät väistämättä maankohoamisen ym. Luonnollisesta syistä suot on entisiä järviä. Tilikatto rehevöityy, siihen tulee sammalta. Uima-allaskin pihallakin rehevöityy. Rehevöityminen on ilmiö jota ei voi estää, vain hidastaa. Ongelma se on ihmisille, jotka haluavat uida kirkkaassa vedessä ja kalastaa merestä loukkuun jääneitä kaloja lohia ja norppia. Sammal saa ilmasta typpeä ja hiiltä ja muuttuu tarpeeksi tiilikatollakin. Kaikki ymmärtää, että siinä ei ole juuri muita ravinteita kuten ei ole siinä rurvekerroksessa missä kuuset kasvavat isojen mäntyjen alla.
Raportoin vielä viereiseltä kuviolya JK tilalla. Suopursu on muuttunut enemmän heinäksi ja vapuksi ja kuusikkoa on 30-40cm paksua ja hieskoivua väleissä. Kuusista näkee, että ne ovat kasvatettu aliskasvoksesta: oksakiehkurat ovat 2-5m matkalla todella tiivisti, puissa on tyvilaajentumaa ja palokärki on tehnyt paljon tarkistusreikiä mistä näkee niiden sisälle. Näky on lohduton. Onko mahdollisuuksia rehevässä, kosteassa turvemaassa rauduskoivulle? Ei ole, tilan arvo?
Se riippuu talosta ja taloudesta esimerkiksi maalämpötaloissa pörssisähkö voi olla huonompi vaihtoehto kun ei pystytä tekee joustoja eikä lämmitetä puilla.
Itse lämmitän puilla myös pilpin kanssa, että se hyödyttää vähän mutta lämmitys toimii ulkolämpötila anturin säätelemänä eli yleensä kun yöllä on kylmää niin lämmitys toimii silloin kun sähkö on halvinta.
Niin tuo luku on minun kulutetun sähkön keskiarvo. Yleensä se on ollut n. 0,5c korkeampi kuin markkinahinnan keskiarvo mutta nyt se ero on revennyt kun elän niinkuin haluan, lämmitän autoa aamulla sisälämppärillä ja toista ilman, saunon milloin haluan ja teen ruokaa uunissa ja liedellä katsomatta sähkön hintaa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010860986.html
Eurooppa näyttäisi odotetusti olevan uuden energiakriisin äärellä.
Marraskuun kulutuksesta laskettu sähkönhinta pörssisähköllä on minulla ollut n. 6,7c kun hintaturvan kiinteä hinta on 7,37 ja ensi kuussa sama. Eli n. 0,5c tulee takkiin tässä kuussa. Mutta kestetään se koska vuodenvaihteessa tai voi olla jo aikasemmin jos kurskin Sudzhassa Venäjä pommittaa Ukrainalaisten hallussa olevan jakeluaseman, viimeinen kaasuputki Eurooppaan katkeaa. Kohta täällä rukoillaan Trumpia, että se laskisi Fossiilisten polttoaineiden hintoja kun Eurooppa on huijannut itseään keksimällä, että öljynporauksen sivutuotteena hirvittävistä diktatuureista saatava maakaasu on vihreää. Onneksi on tammi-maaliskuu 10,6c kiinteä, kun sähkö saattaa taas olla kriisihinnoissa.
Näyttäisi Romanian olevan seuraava maa jossa tulee Venäjämyönteinen presidentti. Toivottavasti vihreät nyt kestää nämä viherhuijauksen seuraukset kun vuosikymmeniä vastustivat ydinvoimaa. Saksa joutuu nyt todenteolla lisäämään kivihiilisähkön vientiä naapurimaihin. Ukrainassa on Euroopan isoimmat ydinvoimalat, he ovat säästyneet.
Ei kyllä tässä kaikki tekee asioita niin kuin jatkuva kasvattaja haluaa, ei niinkuin metsäammattilaiset haluavat, nehän poikkeavat valtavasti toisistaan. Niinkuin jovainkin tietää, että oikea tapa on raivata kuusialiskasvos viimeistään ennen ensiharvennusta, tehdä männyn avohakkuu ja kunnostustusojittaa, muokata ja jättää siemenpuut tai kylvää.
Turvemaan ongelma monesti on, että vedenpinta on ojituksesta huolimatta liian korkea kuuselle. Vedenpinnan korkeus tosin tekee sen, että se taimettuu erityisen hyvin kuuselle vaikka se ei sovellu kuuselle ja lopulta siinä käy kuten varoituskuusikossa, että ensiharvennus on +50vuotta. Sen kasvamatommuden lisäksi saadaan tyvilaho ongelma ja sinulla ei ole kuin 1 puulaji mikä tuottaa isot määrät tukkia. Et mitä sitten kun kuuset ei, maa on saastutettu ja rahaa pitäisi olla kannattavaan kunnostusojitukseen?
Silloin kun toimitaan JK:n kanssa niin siinä auta metsäopit vaan siinä tehdään parhaansa annetuissa raameissa oli ne miten hulluja tahansa (vertaa ennakkoraivaamattomuus, lannoittamattomuus tai ojittamattomuus) tai ristiriidassa oikean metsänkasvatustiedon ja -kokemuksen kanssa.
Niin, eikös tässä ole ohjeet miten aukko tuottaa ja miten sen entisen aukon tuotto romahtaa?
Ihan hyvää sontaa mutta miten ennakkoraivaamattomuus vielä parantaisi tilannetta jos ennakkoraivauksesta huolimatta tilanne ei muodostu hääppöiseksi? Ollaanko me nyt yhdessä kohdattu haaste mille emme voi mitään?
Kerron myös kohtaamistani pilalle menneistä metsistä kaunistelematta ja vankalla kokemuksella aliskasvosten raivauksesta ja kunnosta. Otetaan esimerkki mihin törmätään monesti on kun tehdään kuusikon päätehakkuu niin ennakkoraivaustarvetta ei yleensä ole niin vieressä voi olla koivua, jonka alla kuusta ja ne otetaan samalla kertaa säästäen aliskasvos. Nyt ne lähes kiinni koivuissa kasvavat kuuset vaurioitetaan samalla ja kun takaisin tullaan taimikonhoitovaiheessa niin tuhot käy ilmi. Ei ole 1 tai 2 kertaa kun tilanne on aina tämä.
Toivottavasti nukut yösi hyvin kun kauppaan tätä raivattomuutta pahaa aavistamattomille hölmöläisille.
Olen nyt raivaamassa JK tilaa, samanlaista kuin Kujalan ja Arvon kuvissa. Puolukka-mustikka-suopursu tai puolukka-mustikka-heinä. Tutut ongelmat kun katselee ympärilleen ja sitä mitä on tekemässä. Vain kuusi ja hieskoivu uudistuu männyn alle. Ensimmäisen harvennuksen kokeneet kuuset on ihan ok kuntoisi, mutta toiseen harvennuksen jälkeen vähänkään ohuemmalla turvemailla alkaa olla tyvilahoa vaurioituneista kuusialiskkasvoksissa ja isommissa. Osa on taas sitten sellasta, että kokemus ja vilkaisu ympärille riittää toteamiseen, että eivät tule kasvamaan ja ojien tukkeutuminen ja kunnostamattomuus ei tule ainakaan auttamaan. Isojakin mäntyjä on kuollut ja tyvilahokuusien vierestä. Ja tämä ei ole joka kohdassa ensimmäinen JK raivaus.
Vaikka alusta asti tehtäisiin JKhn tähtäävää metsänkkasvatusta niin ne ongelmat on ja pysyy ja JK porukka keksii aina syyllisen ja vian muualta kuin siitä, että se ei vaan toimi. Tämä tila tulee menettämään radikaalisti puuntuotantokyvyn, mutta sellasta se on.
