Käyttäjän albre kirjoittamat vastaukset
-
Itselläkin on noita tommoisia alle puolen hehtaarin plänttejä esim vanhoja laitumia, hiekkakuoppia ja muista sekalaisia alueita. Kun olen itse saanut ne haltuuni olen pyrkinyt tekemään metsän niistä tarpeista, mitä on käytettävissä. Pääsääntöisesti niissä on löytynyt vähintään se 1500 puuta jatkokasvatukseen. Minulle ovat kelvanneet kaikki puumaisesti kasvavat lajit, aukkopaikkoihin voi jättää mitä löytyy. Sitten siirrellyt kuusentaimia ojanpenkoista täydennykseksi, jos on huvittanut.
Kantavana ajatuksena on ollut että nämä kuviot olisivat mahdollisimman helppohoitoisia ja nopeakasvuisia. Sitten mielellään että ne saa myöhemmin yhdistettyä isompaan kuvioon.
Omassa sahassa sama vika talvella ja täältä kyselin neuvoa kanssa. Bensaletku päässyt valahtamaan paikaltaan ja sai imettyä ilmaa. Omaan sahaani liittyi ketjun pyöriminen ”ilman lupaa” ja myös epätasainen käynti. Että itse tarkastaisin bensaletkun, jos ei vikaa kytkinpuolella.
Itse hakkailen vuodessa noin 200 mottia ensiharvennuksia ja tuttu ajokonemies käy sitten ajamassa puut pois. Itse aloittelen talven hakkuut sopimalla kuka ostaa puut ja millä mitoilla. Yleensä katselen vain kokoojauran paikan tarkemmin hyvälle kohtaa, muut tulevat sitten luonnostaan, noin 20 metrin välillä. Tietenkin jos leimikolla on pahempia kivikoita tai mutakuoppia kannattaa ne ottaa huomioon urasuunnittelussa. Muistaa tehdä tarpeeksi leveät urat ja mahdollisimman suorat.
Tiheyttä kannattaa seurata vähintään päivittäin, silmä valehtelee välillä aika paljonkin.
Noh, kyllä minäkin olen nähnyt ja omistanut parikin hehtaaria,näitä 400 mottia hehtaarilla olevia hoitamattomia metsiä. Mutta kun valtaosa näistä kuvioista on ollut 95 prosenttisesti ropsivoittoisia.Siitä ei tule kuin paha mieli, kun on nähnyt 400 mottia hehtaarilla olevan hoidetun metsikön, jossa tukkiprosentti on yli 80.
Se ei vielä riitä että näissä hoitamattomissa metsissä tukkiprosentti on paljon pienempi, mutta niissä pääasiallinen puusto on yleensä koivua ja ropsilaatuisia havupuita, joiden kantohinnat ovat pienemmät.
Vielä lisäyksenä, että yleensä näitä kuvioita ruvetaan vielä tuossa 400 mottia hehtaarilla vaiheessa harventamaan ikänsä puolesta. Silloin joudutaan poistamaan puita yltä ja alta, joka hankaloittaa korjuuta ja lisää korjuuvaurioita.Sen jälkeen kuvio on yleensä koivuvaltainen ja kasvunsa jo kasvanut. Koivuja pidetään pystyssä vielä 20 vuotta, jonka aikana osa koivuista on kuivunut pystyyn tai poistunut tuulenkaatoina
Suorittava ihan oikeilla jäljillä edellisessä viestissään. Hoitamattomat metsät aiheuttavat kuluja, joita isot firmat eivät tosiaankaan maksa omasta pussistaan.
Mutta palatakseni otsikon aiheeseen, niin metsäyhtiöt ovat varmaan jo monta vuosikymmentä sitten todenneet, että heidän ei tarvitse ostaa kaikkia Suomen leimikoita. Isojen firmojen ei tarvitse soitella tuntemattomille metsänomistajille, sillä markkinoilla on tarpeeksi hyviä, korjuukelpoisia leimikoita. Jos puusta on pulaa soitellaan sopimusasiakkaille tai nostetaan hieman puun hintaa., jolloin markkinoille virtaa lisää leimikoita. Jos hoitaa metsiään hyvin, niin varmasti osaa myös hoitaa leimikkonsa markkinoille.
Huonot ja hoitamattomat metsiköt jatkavat eloaan rauhassa, kunnes MHY tarjoaa korjuupalveluitaan ja hoitaa metsän kuntoon tai palsta vaihtaa omistajaa, joka osaa asiansa.
Vänkärin tarpeellisuuden huomaa, kun hakkaa yli 100 litraisia runkoja. Jos on vähänkään kallellaan väärään suuntaan saa sitä tosissaan työntää tai joutuu käymään hakemassa toisen sahan kotipirtistä. Vänkärillä kaatuvat kunhan nostaa ja kerran pieraisee.
Lisäksi vänkärin avulla saa pyöräytettyä latvusta,jolloin se putoaa alas,jos on jäänyt kiinni naapurin oksistoon.
No joo, olen tullut siihen tulokseen kunhan saan hankintapuut kaupattua yhteen osoitteeseen, saan parhaimman hinnan ja ei tarvitse turhaan venkoilla. Syyskuun alusta olen myynyt kaksi noin 150 kuution kauppaa. Harvestia maksanut parhaimman hinnan molemmissa tapauksissa kaikista puulajeista. Harvestialla ja Upm:llä samat mitat, koska veikkaisin että Harvestia toimittaa kuusisorvit Upm:llä ja kuusitukit Versowoodille Hankasalmeen.
En hakkaa pääsääntöisesti hankintana tukkiharvennuksia, joten myyn puut joko Upm:lle tai Harvestialle, koska ostavat täällä päin kovimmalla hinnalla hankintapuut. Tänä syksynä kysyin hinnat myös kuusivanerille yhden kaupan yhteydessä. Upm tarjosi paremman hinnan tukeista. Versowood ei tietääkseni osta hankintapuita alueeltani.
Tosin Harvestia maksanut tänä syksynä kovia hintoja koivu ja haaparopsille.
Tupla