Käyttäjän Alaneva kirjoittamat vastaukset

Syksyllä hirvien määrään alueella vaikuttaa eniten riistapeltojen määrä. Jos seuran alueella on paljon hyviä riistapeltoja ja naapuri seurueilla ei niinkään, niin hirvet liikkuvat syksyllä sinne mistä riistapeltoja löytyy eniten. Tänä syksynä tuon taas näki selvästi monella alueella. Itse olin tänä syksynä porukassa jonka alueella ei tänä vuonna ollut juurikaan riistapeltoja. Ennen jahdin alkua tappisarvia ja muitakin hirviä oli alueella melko paljon. Jahdin alkaessa ne olivat jo siirtyneet naapuriseurojen alueelle. Tiukassa meinasi olla hirvet, mutta neljässä viikonlopussa kaatuivat. Naapuriseurat kaatoivat hirviä vielä rivakammassa tahdissa, kun meidän alueen hirvet olivat siirtyneet sinne syömään. Oman alueen kanta ammuttiin lähes nolliin, mutta kyllä niitä taas ensi kesänä on kun palaavat omille alueilleen tai sitten naapurissa on ahdasta ja joutuvat etsimään väljempiä alueita.

Kesäkuun alussa tein kaupan ensiharvennuskohteesta, jossa kertymä aika vähäistä ja kuvio reilun hehtaarin. Tästä ei vuosi sitten jättänyt ostaja tarjousta ollenkaan ja tänä vuonna tarjosi 35 € mäntykuidusta. Tuntui nyt kuitu kelpaavan.

Seuraavaksi pitäisi pyytää toisella kylällä sijaitsevalta palstalta kakkosharvennusta, kun puunostaja kiireiltään ehtisi katsomaan sitä. Saa nähdä onko kuitupuutarjous vielä samaa tasoa vai joko on lähtenyt hinta alaspäin.

Hyvä päätös hallitukselta, jos vielä sitten valtion mailta suojelevat löysemmillä ikimetsän kriteereillä. Kyllä ne metsät aikanaan vanhenee. Hienoa että edes Sari pitää yksityisen metsänomistajan puolia.

Jos puuston arvokasvu 5,5% kauppahinnasta, niin eikö se tuota ainakin sen mitä se yhteismetsä keskimäärin?

Juuri harvennetun puuston summa-arvo on paljon maltillisempi, kuin harventamattoman jossa odotusarvoa lasketaan sillekin puulle joka lähtee heti harvennuksessa. Juuri harvennetun metsän hinta ei päätä huimaa paperilla, mutta kasvua on tiedossa siitäkin edestä.

”Käypä metsätaloudellinen arvo ylitetty 46% ja kokoinais arvo 17%.” Käyvällä arvolla et julkisesta myynnistä saa nykyisin yhtään tilaa ostettua varsinkaan jos korjauksena käytetään jotain 20 – 30 % arvoa. Kokonaisarvon ylitys 17% ei kuulosta kovin pahalta varsinkaan, jos ollaan alueella missä on vähemmän tarjolla OMT / MT-pohjilla varustettua metsää.
Ja riippuu tietysti ostetun tilan koosta minkä kokoluokan ongelma on kyseessä. Jos joku 10 ha tila, niin ei ole yhteismetsälle kovin isoa vahinkoa tehty… jos taas puhutaan 100 hehtaarin tilasta, niin sitten ymmärrän paremmin harmituksen.

”Tässä on sellanen ongelma myös, että osuuden arvo on huomattavasti alhaisempi, kuin osttetujen metsien arvo.”
Eikö vanhojen yhteismetsäosuuksien arvo ole noussut aika hyvin viime vuosina? En oikein usko, että saisit osuutesi myymällä vähemmän kuin mitä olet siihen sijoittanut. Yhteismetsälle ostetut tilat kuitenkin nostavat sitä sinun vanhan osuutesi arvoa myös. Eri asia on, jos yhteismetsään otettaisiin uusia jäseniä ja ne saisi niiden metsistä suhteessa enemmän yhteismetsän osuuksia kuin mitä vanhat jäsenet on saaneet.

Itse en jaksaisi laittaa paukkuja siihen, että todistelisin kaupan menneen pahasti vihkoon, jos ei ole kyse isoista rahoista. Ennemmin seuraavassa yhteismetsän kokouksessa maininta siitä, että on ollut mielestäsi huono kauppa ja sitten asetetaan rajat ostavien henkilöiden valtuuksille paljonko yli summa-arvo laskelman voi yhteismetsä tarjota ostettavista kohteista tai jotain muita lukuja jotka rajoittavat valtuuksia. Selkeät rajat asettamalla estetään tulevat huonot kaupat ja mielipaha mielensä pahoittajille.

Riistakeskus voisi tehdä tilastoja siitä miten nopeasti minäkin vuonna hirviluvat saadaan käytettyä niillä alueilla, missä luvat käytetään vähintään 90 prosenttisesti. Se kertoisi mielestäni paremmin mihin suuntaan kanta on menossa.
Oma tuntuma on, että ainakin Etelä-Pohjanmaalla hirvijahdit kestää enää 3 – 4 viikonloppua.  Sen mitä itse ollut muutaman vuoden mukana hirvijahdissa, niin joka vuosi on vain helpottunut jahti. Hirvistä ei todellakaan ole ollut pulaa. Ainoastaan vasattoman naaraan löytäminen tuottaa ongelmmia. 10 000 ha:n alueelta ammutaan 20 hirveä kolmessa tai neljässä viikonlopussa. Ekana viikonloppuna kaatuu noin 10, kun ei ole vielä rajoitettu mitä ammutaan. Sitten hidastuu hiukan kun aletaan katsoa seuraavina viikonloppuina sukupuolijakaumaa ja vasojen määrää.