Käyttäjän Alaneva kirjoittamat vastaukset
-
Minun patteriauto vetää pelkästään edestä. Nelivedolla meno olisi varmasti paljon jouhevampaa haastavissa olosuhteissa ja luistonesto häiritsisi vähemmän ajoa.
Muutenkin näissä uusissa härpäkkeissä on liikaa ajamista haittaavia ominaisuuksia, kuten kaistavahti, kuolleenkulman hälytin ja rengaspaineanturit. Mikään nuista ei tunnu pelaavan niin kuin pitäisi. Kaista- ja kuolleenkulman vahdin saa onneksi pois päältä.
Nappasin vauhdista luistoneston pois päältä, mutta ei se hirveästi tuntunut auttavan. Mutta ensimmäisen kerran kun tuo tilanne pääsi yllättämään peruuttaessa, niin silloin en älynnyt luistonestoa poistaa päältä… sen jälkeen kylläkin.
Oma laskentani sähköauton eduksi perustuu siihen, että minulla on kohtuu pitkä työmatka. Dieseliä palaa 17 euron edestä per päivä ja sähköllä pääsee saman matkan kesällä alle kolmella eurolla ja talvella 5 euron kulutuksella. Eli päivä kohtainen säästö polttoaineissa on vähintään 12 euroa ja sitten muut ajelut siihen päälle. Toki sähköauton pitää kestää tuota ajoa sitten useampi vuosi, että säästöä tulee.
Tänä aamuna oli 10 – 15 sentin sohjokerros pienemmillä teillä. Tuli taas ilmi sähköauton kaasun ”tunnottomuus”, kun auto ensin rajoittaa kulkua kun sohjo vastustaa liikettä, niin auto tuntuu vain hyytyvän ja sitten kun painaa enemmän kaasua, niin mitään ei tapahdu kun auton ”äly” rajoittaa menoa. Sitten jossain vaiheessa auto päättää, että nyt voi antaa vetäviin pyöriin sen tehon missä asennossa kaasupoljin sattuu olemaan, niin auto hyökkää yhtä äkkiä hullun lailla. En tiedä liekkö muiden sähköautoissa samaa ongelmaa, mutta itselläni on. Tuo on ehkä hankalin ominaisuus silloin kun meinaa jäädä kiinni tai on upottavaa lunta/sohjoa/mutaa missä ajaa. Vaarallinen ominaisuus varsinkin pakittaessa, kun auto ei meinaa liikkua ja sitten hyökkääkin hullun lailla.
Aika näyttää onko hyvä vai huono hankinta. Arvo tippuu kyllä noissa Opeleissa varsin kovaa tahtia. Jos uusi maksaa 37 k€, niin vuoden vanhana saa jo 23 k€:lla. Eli ennemmin kannattaa ostaa vuoden vanha kuin uusi.
Jos kertyy paljon kilometrejä, niin euro on ainakin itselle paras konsultti. Ei kun vaan naputtelemaan lukemia Exceliin tai laskimeen, niin varsin pian huomaa, että sähköauto on paras ratkaisu siinä vaiheessa. Mutta saahan siitäkin varmasti vängättyä, niin kuin metsänkasvatuksen kannattavuuksista. Mutta laskekoon kukin omalta kohdaltaan mikä kannattaa ja mikä ei.
Opel Mokka e. Onhan se vähän mopoautoa vastaava tilojensa puolesta, mutta justiinsa mahtuu raivaussaha kyytiin kun takapenkit kaataa ja ottaa vänkärin penkin eteen. Sinänsä näppärä vekotin kun on niin lyhyt, niin saa käännettyä pienessä tilassa.
Ei ole tullut tuota metsähommia silmällä pitäen alunperin hankittua, mutta niin vaan sillä mieluummin ajelee aina kun mahdollista.
Pari vuotta on ollut sähköauto käytössä ja aika vähän tulee enää ajeltua 4-veto farkulla, jossa pienempi maavara. Lähinnä silloin tulee 4-vedolla lähdettyä, kun tarvitsee kärrin perään tai enemmän tavaraa mukaan.
Syksyn kaikki hirvenmetsästys reissut tein sähköautolla ja hyvin pärjäsi. Taimikon raivauksiin myös sähköllä, jos ei tarvitse ottaa mönkkäriä mukaan.Nelivedon puute vähän rajoittaa omassa sähköautossa, mutta en viitsi metsäteillä/peltoteillä ajella silloin kun tiet ei kestä ajella. Silloin kun tiet on kunnossa, niin kyllä siellä sähköllä pärjää. Sähköauton luistonesto on kyllä syvältä… ensimmäisen kerran meinasi olla ihmeissään kun turhan pehmeälle alustalle ajoin ja kulku loppui heti kun vähän upposi. Sen jälkeen olen aina ottanut luistoneston pois päältä, jos on yhtään pelkoa, että meinaa upottaa tai lumi vastustaa etenemistä.
Järki täytyy pitää päässä minne sähköauton ajaa. Ja sama homma tietysti muillakin vehkeillä. Joskus on tullut 4-veto maasturi upotettua akseleita myöten penkkatielle ja isolla traktorilla jouduttiin vetämään se pois. Sitten kaivurilla tasotella penkkatie kuntoon. Sen verran oppia tullut kantapään kautta etten enää järjettömiin paikkoihin lähde autoa puskemaan vaikka olisi kuinka etenemiskykyinen vekotin. Sitten mennään jalan tai mönkijällä loppumatka niin pysyy pehmeätkin tien pohjat kunnossa.
Syksyllä hirvien määrään alueella vaikuttaa eniten riistapeltojen määrä. Jos seuran alueella on paljon hyviä riistapeltoja ja naapuri seurueilla ei niinkään, niin hirvet liikkuvat syksyllä sinne mistä riistapeltoja löytyy eniten. Tänä syksynä tuon taas näki selvästi monella alueella. Itse olin tänä syksynä porukassa jonka alueella ei tänä vuonna ollut juurikaan riistapeltoja. Ennen jahdin alkua tappisarvia ja muitakin hirviä oli alueella melko paljon. Jahdin alkaessa ne olivat jo siirtyneet naapuriseurojen alueelle. Tiukassa meinasi olla hirvet, mutta neljässä viikonlopussa kaatuivat. Naapuriseurat kaatoivat hirviä vielä rivakammassa tahdissa, kun meidän alueen hirvet olivat siirtyneet sinne syömään. Oman alueen kanta ammuttiin lähes nolliin, mutta kyllä niitä taas ensi kesänä on kun palaavat omille alueilleen tai sitten naapurissa on ahdasta ja joutuvat etsimään väljempiä alueita.
Muutama viikko sitten kyselin niin perinteiset pankit tarjosi 2,00 – 2,50 % marginaalilla. S-pankki tarjosi alle 1 % marginaalilla, siellä tosin metsä ei käy vakuutena, mutta asunto käy.
Kesäkuun alussa tein kaupan ensiharvennuskohteesta, jossa kertymä aika vähäistä ja kuvio reilun hehtaarin. Tästä ei vuosi sitten jättänyt ostaja tarjousta ollenkaan ja tänä vuonna tarjosi 35 € mäntykuidusta. Tuntui nyt kuitu kelpaavan.
Seuraavaksi pitäisi pyytää toisella kylällä sijaitsevalta palstalta kakkosharvennusta, kun puunostaja kiireiltään ehtisi katsomaan sitä. Saa nähdä onko kuitupuutarjous vielä samaa tasoa vai joko on lähtenyt hinta alaspäin.
Maanantaina taas kaupanvahvistajalle aika varattu. Neljännet kaupat tälle vuotta. Eli vielä vahvasti ostolaidalla, jos kohtuu hinnalla on tiloja myynnissä. Pitäisi välillä vaan pistää puuta nurin, että riittäisi pelimerkkejä.