Käyttäjän Alaneva kirjoittamat vastaukset
-
Vaeltavat metsäpeuralaumat vetävät perässään petoja. Asun alueella minne metsäpeurat tulevat talvehtimaan isoina laumoina, niin talvella ja keväällä kun peurat kulkevat niin ainakin ahmat seuraavat perässä. Lisäksi valkohäntäpeurat väistävät metsäpeuroja. Kun metsäpeurat tulevat niin vhp:t katoavat muutamaksi kuukaudeksi. Alkuun näytti, että hirvet myös väistävät metsäpeuralaumoja.
Vasomisalueista ei niin tietoa ole, mutta Perhon suunnalla taitavat ainakin vasoa ja siellä taisi joku vuosi sitten olla susien kanssa vähän tilannetta päällä. Ennemin sanoisin, että metsäpeurat tuovat mukanaan petoja uusille alueille. Vaikka pedot levittäytyvät kyllä varmemmin sen mukaan missä on vapaita reviirejä ja ruokaa tarjolla, jos ihminen ei niitä hätyyttele.Pedot on yksi selittävä tekijä miksi kolarit on kasvussa vaikka kanta on laskenut. Peto määrä on noussut ja saaliseläinten kanta laskenut saman aikaisesti. Pedot joutuvat liikkumaan enemän, että saavat riittävästi ravintoa ja saaliseläimet joutuvat liikkumaan vielä enemmän. Eiköhän tämä jossain välissä taas asetu balanssiin, mutta hetki mennään varmasti näin, ennen kuin uusi tasapaino löytyy.
Sattumalta osui silmiin Jatkuvan kasvatuksen yhdistyksen kannanottoja metsäasioihin lausuntopalvelussa. Oli aikalailla luonnonsuojelun lisäämiseen liittyviä kommentit mitä olivat jättäneet.
Piti käydä kurkkaamssa heidän nettisivuilta millainen yhdistys on kyseessä. ”Silva perustettiin joulukuussa 2018. Taustalla oli huoli metsäluonnon ja vesistöjen laadun heikkenemisestä sekä puuston yksipuolistumisesta. ”Ei taida metsästä saatava tuotto painaa millään lailla tämän yhdistyksen asioissa. Lienee kuitenkin muutamia henkilöitä jotka ovat vakuuttuneet myös jatkuvan kasvatuksen tuottavuudesta, mutta se ei varmaan ole oikeasti se pointti jatkuvan kasvatuksen suhteen. Ihmeen monta sivua tästäkin aiheesta on jaksettu vääntää. 🙂
Mutta luulen, että kyse on enemmän ideologiasta kuin taloudesta.Viime viikolla ehdin käymään raivaussahan kanssa yhdellä syrjäisellä palstalla. Olihan siellä hirvet melkoisesti temmeltäneet talven aikana. 🙁
Pääasiassa olivat syöneet pari vuotta sitten istutettua taimikkoa jossa mäntyjen pituus 0.5 m – 1 m. En tuota ollut vielä suojannut Tricolla, kun ei pitäisi noin matalan hirville kelvata ja naapurin puolelta löytyy hirville paremmin turvan korkeudella olevaa taimikkoa. Mutta ilmeisesti vähä luminen talvi teki sen, että oli puolimetrinen taimikkokin nyt hyvin hirville syötävissä. Ei auta kuin ensi syksynä yrittää pelastaa Tricolla se mitä pelastettavissa on.Muutaman päivän kävin raivaamassa hirviltä karkuun kasvanutta kuviota. Aika epätasainen puusto sinne jäi raivauksen jälkeenkin. 3 – 8 metristä puuta jäi pystyyn ja ainakin kolmasosa hieskoivua ja kuustakin jonkin verran. Osa isoimmista kuusista näytti siltä, että eivät tule tuolla pohjalla paljoa enää kasvamaan. Kyllä hirvi pitää huolen ettei tule puhtaita mäntymetsiä enää olemaan tuolla alueella.
Jospa tuota kuviota saa ensiharvennuksen yhteydessä vähän tasoiteltua, kun ottaa isoimmat ja pienimmät pois.Fakta on se, että kanta on tipahtanut reippaasti ja tippuu edelleen alueilla missä se on ollut aiemmin ongelma. Kannan kasvua tapahtuu muualla Suomessa. Tosin entisillä tihentymä alueilla on ensi syksyn lupamääriäkin tiputettu aika reippaasti. Joillain alueilla jopa puolella.
Mielestäni yksi selittävä tekijä kolarien lisääntymisessä kannan laskusta huolimatta ovat pedot. Valkohäntäpeura ei ole niin reviiri eläin kuin metsäkauris. Valkohännät vaihtavat herkästi maisemaa ruuan perässä ja petojen takia. Ja kun on paljon petoja, niin peuratkin liikkuvat paljon. Ja kun ne liikkuvat paljon niin tulee paljon kolareita.
Tällä sitä taloutta yritetään saada nousuun, mutta taitaa kaatua meidän niskaan kulut pitkässä juoksussa ja metsäkatoa saadaan lisää.
Huhtikuulla meinasin aloittaa männyntaimikoiden harventelun hirvien talvilaidun alueilla. On vielä keli toivottavasti alle +5 astetta ja alkaa enimmät hirvet palailla kesälaitumille.
Kerran olen erehtynyt tammikuulla mäntytaimikkoa raivaamaan. Kyllähän ne hirvet sitten kävi raivausta jatkamassa pitkin talvea. Huomenna meinasin aloittaa raivauskauden hirvien talvehtimisalueella. Hieskoivikkoa tällä kertaa. 😀
Tänä aamuna loppui harvennushakkuut parin mäntytaimikon laidalla. Saa nähdä miten käy taimikoiden kun hirvet tulevat hakkuutähteitä syömään viereen.
Saa nähdä saako nykyhallitus pyristeltyä meidät irti näistä sopimuksista?
Jos lehtipuun määrä taimikoissa ratkaisee, niin puhtaita koivutaimikoita istuttamalla saisi isoimmat tuet?