Käyttäjän akkli kirjoittamat vastaukset
-
44 ha Palsta,nopea kauppa- hyvä kauppa sanottiin aikanaan ja pitää paikkansa vieläkin,jos on ”hiljaisessa myynnissä” nyt.Julkinen myynti tuo myyjälle varmasti euroja lisää .Rahastot ,Tornator ostavat mielellään tuollaisen palstan.44 ha:n alalta löytyy todennäköisesti 10 vuoden kuluttua myöskin uudistushakkuukohteita,painanteita missä rehevämpää ,mikäli lainamarkkinoilla tulisi rasitteita tai muuten puumarkkinat eläisivät suotuisasti. Monella firmalla käyttävät uudistusraja 23 cm D1,3m eli he uudistaisvat aika nopeasti metsää.
Aloitus ”hevosmiestentietotoimiston ”juttuja.Puhutaan noin moteista,tunnit kohtuuttomat,mhytä mukaan jne.Keskustelua ja arvailua käyty runsaasti asiasta ja asianvierestä.Kannattaisi aina antaa faktoja aloituksessa saisi todellisen ,asiallisen keskustelun.Tässäkin tapauksessa esim.tontin pinta-ala ,hakkuutapa,onko rakennuksia vai rakentamaton tontti,sähkölinjoja,metsäkuljetusmatka,useasti tontinomistajalla erikoistoiveita mitkä vaikuttavat kustannuksiin ,kuljetaanko hakkuutöhteet pois,kuinka rantapuustoa käsitellään jos rantatontti yms:ta 100 mottia puuta pystykauppa olisi ilmeisesti ollut tuottoisin omistajalle-firmojen motoyrittäjillä on kuskeissa tänäpäivänä taitavia moottorisahan käyttäjiä,joten muutama hankala puu olisi kaatunut,ainakin meilläpäin näyttävät näin nykyisin toimivan,mutta perusteita ei tiedetä joten tämäkin oli arvailua.tontinomistaja ja yrittäjä olivat kuitenkin sopineet hakkuut tehtäväksi ,molemmat lienevät olleet tyytyväisiä,paitsi raati ruotii vieläkin asiaa.Hyvää Runeberginpäivää
Perikunta 4 osakasta,kaikki ovat samanarvoisia osakkaita.Oli ulosmittausta ja edunvalvojaa tai ei ,tilalle pitää saada arvo ja sehän on ajantasainen tila-arvio-se on perusasia jaolle ja kaupankäynnille.Edunvalvojan tehtävä on taata valvottavan osuus kohdalleen.
Kuinka ja kenen nimiin omaisuutta siirretään onkin toinen pohdinta-niinkuin täällä ennakkoon tehdään.
Taimikonhoito on tärkeä työ puuston kasvatuksessa,niinkuin kaikki täällä tietävät,mutta ennenkaikkea oikea aikainen thoito antaa tuottoa.Tosiasia on ettei suomenmaasta löydy riittävästi tekijöitä .firmat ja mhyt ottavat mieluimmin ulkolaisia isompia työryhmiä töihin ,jottei tarvitse olla sidoksissa vakiväkeen.Ulkolaisten raivaajien määrät tulevat kasvamaan ,muuten taimikot jäävät hoitamatta niinkuin nyt on jo nähtävissä.
Maanomistajat jaMhy:n, Ml:n kaveri paikalle olkoon kuka tahansa.Todetaan missä raja kulkee ja selvitetään väärin hakatut puut (mitataan kannot) ja loppu on matematiikka.Raukkamaista on paeta vastuuta tehdystä virheestä.Soittele ”pääkonttoriin” uskon että alkaa tapahtua.
Pyykkien lisäksi yhtä pyhiä ovat viisarikivet,viiskivet,suuntakivet,miksi niitä missä kutsutaankin,pitemmillä rajalinjoilla.Nuoremmalle sukupolvelvelle ,ainakin naapureille tuntui asia olevan tuntematon-eli oppitunti niistä oli paikallaan.Kaikki tosivanhat viiskivet eivät taida löytyä maanmittauslaitoksen kartoistakaan vaikka ovat maastossa. Rajalinjat auki ja pyykit ,viiskivet merkaten ,niin pysyköön jokainen maillaan
Mielenkiintoinen keskustelu menossa .Rajalinjan ylitys osuuskuntaisella firmalla maalleni vaikka kuinka nauhaa rajalla-aukkoa hakkasi pimeällä ja 2-3 metriä rajalinjan takaa otti harventaen puita pois maaltani.Naapurin metsässä mhy:n urakoitsija hakkasi aukkoa ja otti puita naapurin puolelta-tosin epäili itse rajan ylitystä.Mhyn valtakirjakaupassa ei oltu nauhoitettu leimikolla aukkoa ,eikä harvennusta.kaakkois-suomessa eräs mhy ei nauhoita leimikoita vai kohdistuuko vain aluevastaavan työskentelyyn en tiedä.leimikko kartatkin tehdään mk:n metsänkäyttöilmoitus kartan päälle,missä näkyy kaikki metsäkäyttöilmoitukset(naapurit),julkinen kartta.Mhyn toiminta on tänäpäivänä karttaohjelmien osalta paljon firmoja jäljessä.Kylillä mhyn autoilija vei puita rekkakuorman omin luvin reilu 2 kilometriä väärästä varastosta.Eli rajatut leimikot -hakkuu ylitys huolimattomuutta-nauhoittamattomat ylitykset normi hommaa…….
Kaakkois -Suomessa ,tässä meidän kylillä meni 23 kesäkuuta puuta syöksyvirtauksessa nurin n.5000 m3. Tarjoilin/ kyselin seuraavana päivänä omaa 150 mottista firmoille. 4/ 5 ostajasta sain puhelimeen,vastaus kaikilla samanlainen ,sahat seisokilla ja motot menee lomille kuten ostohenkilötkin,katellaan kuukauden kuluttua.Heinäkuun alussa kysyin uudestaan tilannetta;pystykauppana myrskypuut (kaikki) hakataan kuiduksi.Hankintakauppaa ei tehdä tällä hetkellä.
Antaa puitten olla elokuun alkuun ,moto tulee silloin hakkaamaan ,uskon kaupan käyvän-toki varmistan ensin tilanteen.
Suomen metsät ja metsänviljelys v.1927 Lauri Ilvessalon laatima kirja.Sukulaismies opissa Evolla 1929 ja hänen oppikirjojaan omistan.1860-1870 on Evon ja Vesijaon valtionpuiatoissa kylvämällä perustettu metsiä ja oletetavasti aiemminkin,joten metsänhoitoa on tehty kauan.Karsintakin kuulunut työmuotoihin.Hakkut on tosin arvostettu niin ensiharvennus kuin järeämpi harvennus,kaskeamista on kritisoitu-eli iätajat metsään on kohdistunut arvostelua.
Kannanottoja tuntuu tulevan ,mutta vähissä ovat muokkaamattomaan istuttajat johtuen raskaasta työstä uskoisin .Laikkun ohjekoko oli 30x30cm aikanaan ja taimet kookkaita avojuurisia joten siitä lähti metsä nousemaan hyvin.Nyt hankaluutta aiheuttaa pienitaimi ,samoin juuristo on heikko,joten aikaa menee hetki ennekuin ollaan voimakkaassa kasvussa.Vähissä alkaa olla myös metsäammattilaiset ,jotka edes ajattelevat muokkaamattomaan istuttamista-kaivetaan vaan kivet pintaan,vaikka ei hyötyä tulikaan istutuksessa.MHYt ja muut organisaatiot ovat tietenkin kilpailuttaneet koneurakoitsijat ja muokkaajat ,jäljelle jää halvin ja organisaatio ottaa isommat provikat ja yksi muokkauslaite kulkee alueet läpi ja ammattitaitoa puuttuu vain määrää täytyy saada aikaiseksi.Itse otan muokkaajan suoraan ja ohjeistan tekemään haluamallani tavalla.Kiviset maapohjat istutan niinkuin totesin muokkaamattomaan maahan.
Kysyttiin määriä,ymmärsin kilpailuissa.
Valtakunnan -ja piirinkilpailuissa istutettiin nuortensarjoissa 50-60 tainta ja vanhempien 100 kpl ,itse osallistuin avojuuri kuusen kisaan.
En tiedä löytyykö keskustelupalstalaisista kisoissa kilpailleita.